Buddhalainen psykologia ja länsimainen terapia Osa 1

1. Buddhalainen psykologia ja länsimainen terapiaOsa 1 Integrum Helsinki 26.11.2011 Tapio Malinen www.tathata.fi

2. Buddhalaisen psykologian buumi • 41,4% amerikkalaisista terapeuteista tekee ”tietoisuustaitoterapiaa” osan ajastaan (Simon, 2007). • Vuoden 2010 puolessavälissä 400 tutkimusta tietoisuustaidosta (www.mindfulness.net.su).jhghj • Isojen kertomusten kuolema postmodernissa maailmassa. • Idän ja lännen kohtaaminen > kontemplatiivisettyötavattieteellisentutkimuksenkohteena. Esim. Mind and Life Institute vuodesta 1987. • 60- ja 70-lukujen ”henkiset etsijät” ovat nykyisin senioriterapeutteja. • Kyse ehkä universaalista viisaustieteestä, jonka eräs osa-alue ”sati” selittäisi kaikkea tuloksellista terapiaa.

3. Tietoisuustaito ja neurofysiologia • Mielen harjoittaminen muuttaa aivojen neuraalisia ratoja. • Alustavan tutkimusnäytön mukaan tietoisuustaito kytkeytyy aktivaatioon aivokuoren etummaisilla alueilla. • Nämä alueet ovat yhteydessä eri lähteistä tulevan informaation integraatioon, tarkkaavuuden, tunteiden, vuorovaikutuksen säätelyyn ja toiminnan ohjaukseen (Siegel, 2007 ja 2010).

4. Buddhalaisen psykologianrantautuminen länteen 1. Esiarkaainen vaihe Sramana-liike ja yogan synty 2. Arkaainen vaihe AbidhammaPikata Buddhalainen kokemuksen ja mielen empiiris- fenomenologinen tiede. Samma sati = yksi seitsemästä valaistumisen ja yksi Jalon Kahdensanosaisen Polun faktoreista.

5. AbidhammaPikata • Seitsemän laajaa kirjaa, joissa kuvataan kokemuksellisen todellisuuden psykologia, filosofian ja etiikka. • World Parliament of Religions & ShakuSoen esitelmät v. 1893 → dialogi buddhismin ja länsimaisen psykologian välillä alkoi virallisesti.

6. 2. Klassinen vaihe • RhysDavids: BuddhistManual of • PsychologicalEthics(1900). • William JamesinHarvardin luennot (1903). Keskeisenä kiinnostuksen kohteena buddhalaisuuden inhimillistä kokemusta ja potentiaalia analysoivat ja vapauttavat menetelmät. ( ”psykologinen antropologia”)

7. 3. Moderni vaihe • Buddhalaisen psykologian teorian ja käytänteiden integroiminen länsimaiseen psykologiaan ja terapiaan. • Jungin johdanto D.T. Suzukin kirjaan Introduction to Zen Buddhism(1948). • Suzukin ja Frommin järjestämä työpaja Mexikossa v. 1957 aiheesta Zen Buddhism and Psychoanalysis.

8. Moderni vaihe (jatkoa) • De Silva: An Introduction to Buddhist Psychology (1979) • Kalupahana: The Principles of Buddhist Psychology (1987) • Trungpa Rinpoche, Alan Watts, Abraham Maslow, Jack Kornfield, Joseph Goldstein & al. ja 60-luvun buumi. • ”Buddhalaiset ” psykoanalyytikot: Stern, Epstein, Rubin, Safran, Bobrow, Magid, Langan.

9. Moderni vaihe (jatkoa) • Jon Kabat-Zinn ja Mindfulnes Based Stress Reduction (1979→) • Kolmannen aallon kognitiiviset terapiat: DBT, MBCT, ACT, CFT, MCT, MBRP… (Sati sovellettu kapea-alaisesti so. tarkkaavuus nykyhetken kokemuksessa. Vrt. sila-samadhi-pañña-yhdistelmä)

10. 4. Post-moderni vaihe • Kolmannen polven buddhalaiset psykologit & ”uusi” buddhalainen psykologia. • Dharma on ”käännetty” sosiaali-konstruktionistiseksi psykologiaksi. (”To be is to interbe, to act is to interact”, Esim. MauritsKwee & Relational Buddhism)

11. ”Uusi” buddhalainen psykologia • Pyrkimyksenä sosiaalikonstruktionismin, kliinisen psykologian ja neuropsykologian integraatio. • Neljä Jaloa Totuutta → Neljä Jalostavaa Todellisuutta. • Jalo 8-osainen Polku → Kahdeksan Tasapainottavaa Käytäntöä. • Kolme Olemassaolon Tunnusmerkkiä → Kolme Empiiristä Olemassaolon Tunnusmerkkiä.

12. Tietoisuustaitojen metateoria • Elämä on jatkuvassa muutoksessa oleva ilmiöiden keskinäisriippuvainen energiaverkosto (anicca) • Kaikki ehdolliset asiat ja tapahtumat ovat olemassa vain syiden ja seurausten yhteisvaikutusten tuloksena (paticca-samuppãda) • ”Minä” on ilmiöryhmien (keho, tunnesävy, havainnot, mielen reaktiot/ehdollistumat, tietoisuus) muodostama prosessi (skandha), ei kiinteä entiteetti.

13. Kokemuksen rakenne Aistinovi Aistimisen kohde Tietoisuus Tunne Havainto Intentio, reaktio

14. Mikä tietoisuustaidoissa vaikuttaa? ”Jos haluaa kesyttää villieläimen, parasta on antaa sille mahdollisimman suuri vapauden tila”.

15. Käytännön sovellutukset • Tietoisuustaitoinen terapeutti (therapist mindfulness) - tt-koulutetun terapeutin tulokset parempia kuin kontrolliryhmän (Grepmair, 2007) • Tietoisuustaitoihin suuntautunut terapia (mindfulness-informed therapy) • Tietoisuustaitoihin perustuva terapia (mindfulness-based therapy)

16. Olemisen mahdollisuudet • Tavanomainen, egoon samaistunut läsnäolo. Tekemisen mielentila. 2. Tietoinen ja hyväksyvä läsnäolo eli samaistuminen Näkijään. 3. Tietoisuus Näkijästä eli Tietoisuus tulee tietoiseksi itsestään. Olemisen mielentila. 4. Puhdas Tietoisuus. Säteilevä Tyhjyys.

17. Lähteet • Didonna, F. toim (2009) ClinicalHandbook ofMindfulness. New York: Springer. • Grepmair, L. ym. (2007): Promotingmindfulness in psychotherapist in traininginfluences the treatmentresults of theirpatients. Psychotherapy and Psychosomatics, 76, 332-338. • Grossman, P. ym. (2004) Mindfulness-basedstressreduction and healthbenefits. A meta-analysis. Journal of PsychosomaticResearch, 57, 35-43.

18. Lähteet • Malinen, T. (2008) Buddha, Wittgenstein ja postmodernit terapiat. Ratkes,3. • Malinen, T. (2011) Mikä helpotus: minua ei ole! – ei-minästä ja tyhjyydestä psykoterapiassa. Perheterapia, 2. • Siegel, D. (2007) The Mindful Brain: Reflections and attunement. In the cultivation of well-being. New York: Norton.

19. Lähteet • Siegel, D. (2010) Mindsight. The New Science of Personal Transformation. New York: Bantam Books. • Shapiro, S. & Carlson, L. toim. (2009) The Art and Science of Mindfulness. Washington: American Psychological Association.