Verotuksen perusteet V. Osinko

1. Verotuksen perusteet V. Osinko Prof. Heikki Niskakangas

2. Yhtiöveron kohtaanto • Omistajat kantavat verorasituksen? • Yhtiöt vyöryttävät verorasituksen joko taaksepäin tuotannontekijöidensä hintoihin tai eteenpäin suoritteidensa hintoihin? • Pitkä ja lyhyt aikaväli eroavat toisistaan • Pienyhtiö ja listattu yhtiö eroavat toisistaan

3. Kahdenkertainen verotus • Ainakin terminologisesti on syytä puhua kahdenkertaisesta verotuksesta • Toisaalta laissa (TVL 33 b §) ja vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa puhutaan verovapaasta osingosta • Osingon yhdenkertainen verotus on veropoliittisesti tarkoitushakuinen termi, jota oikeuskirjallisuudessa ei käytetä.

4. Tavoitteena neutraalisuus • Vähimmäisvaatimus: verotus on neutraalia silloin, kun sille ei ole asetettu nimenomaista ohjaavaa tavoitetta • Järjestelmän tulee minimoida verotuksesta johtuva tehokkuusrasitus • Rahoitus- ja säästämisneutraliteetti • Sijoitusmuotoneutraliteetti • Yritysmuotoneutraliteetti

5. Osinkoverotus ja pääomarakenteet • Takavuosina verotuksella tuettiin voimakkaasti oman pääoman hankintaa • Nykyoloissa syytä pyrkiä siihen, että verotus ei vaikuttaisi yhtiöiden pääomarakenteisiin • Kuitenkin mieluummin suhtaudutaan torjuvasti velkavetoisiin liiketoimiin • Verotus antaa yrityksille ja omistajille mahdollisuuden terveen taseen rakentamiseen ja ylläpitämiseen

6. Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksia • Neutraalisuus • Horisontaalinen oikeudenmukaisuus eli tasapuolisuus • Vertikaalinen oikeudenmukaisuus • Yksinkertaisuus, selkeys ja ennustettavuus • Kansainvälinen niveltyvyys • Eurooppaoikeudellinen hyväksyttävyys

7. Osinkoverotus ja riski • Ulkomaisissa osinkoverouudistuksissa riskiä ei ole huomioitu • Riskin huomioiminen johtaa degressiiviseen verotukseen • Verovetoisilla riskeillä on taipumus toteutua • Riski otetaan huomioon tappiontasauksessa – Suomen tappiontasausjärjestelmä on vaillinainen

8. Ruotsi • Perinteisesti klassinen järjestelmä • 22 % + 30 % = 43,4 % • Listaamattomat: 22 % + 5/6x30 % • Osittainen ketjuverotus • Verokanta laski 22 %:iin (2013). Osinkoverotus entisellään.

9. Norja • 28+28 % = 48 % • Ansiotulojen ylin marginaalivero 48 % • Normaalituotto vapautetaan verosta myöntämällä vähennys, joka lasketaan kertomalla osakkeen korjattu hankintahinta veronjälkeisellä riskittömällä markkinakorolla. • Normaalituottovähennyksellä ei ole ylärajaa • Ketjuverotus poistettu kokonaan

10. Belgia • ACE-mallin sovellutus – fiktiivinen korkovähennys • Yritys voi vähentää verotuksessaan riskittömän koron verran yhtiön taseessa olevasta omasta pääomasta laskien • Vähennys ei liity osingonmaksuun – aggressiivisen verokilpailun väline • Osinkoverotus 25 %

11. Yhteenveto • Kaikissa Suomeen verrattavissa maissa, Norjaa lukuun ottamatta, osinkoja verotetaan kattavasti eikä verovapauksia ole • Missään maassa osinkoverotusta ei ole tehty riippuvaksi yhtiön nettovarallisuuden määrästä

12. Suomen järjestelmä I v. 2014 - 2015 • Yhteisöverokanta 20 % • Pörssiyhtiöt: osingosta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa

13. Suomen järjestelmä II • LISTAAMATTOMAT YHTIÖT: • Pääomatuloa 8 % yhtiön nettovarallisuudesta – loppu ansiotuloa • Pääomatulo-osingosta veronalaista 25 % 150.000 euroon saakka – verokanta 7,5 % tai 8 % • Ylimenevää verotetaan kuten pörssiosinkoja • Ansiotulo-osingoista 75 % on veronalaista ja 25 % on verovapaata

14. Nettovarallisuus • Lasketaan pääosin kuten muissa yritysmuodoissa – käyttöomaisuuteen kuuluvat kiinteistöt ja arvopaperit • Myös TVL-omaisuus kuuluu nettovarallisuuteen • Osakaskohtaiset vähennykset: oma vakituinen asunto ja osakaslainat • Omaa asuntoa ei kannata laittaa yhtiöön ja osakaslainoja tulee välttää

15. Esimerkki • Yhtiön nettovarallisuus 400.000 € • Osinkona jaetaan 76.000 € • PO-osinko: 8% 400.000 € = 32.000 € - 7,5 % veroa osakkaalle • Ansiotulo-osinko: 76.000 € - 32.000 € = 44.000 €, josta 75 % eli 33.000 € verotetaan ansiotulona progressiivisesti. Loppu verovapaata

16. Suomen osinkoverotuksen ongelmia I • Vain Suomessa muunto-ongelmaa ei ole ratkaistu • Osingonjako tapahtuu verovetoisesti, mikä kierouttaa taserakenteita • Johtaa taloudellisesti epätarkoituksenmukaisiin yritysrakenteisiin • Tuloksena taloudelliset tehokkuustappiot • Listautumiskynnys • Suosii reaali-investointeja T&K-investointien kustannuksella

17. Suomen osinkoverotuksen ongelmia II • Horisontaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu, koska samalla tulotasolla olevat maksavat hyvin erilaista veroa • Vertikaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu, koska suurituloiset maksavat vähemmän veroa • Voitot eivät tule aina verotetuksi enempää yhtiössä kuin osakkaankaan kädessä • Estää verotuksen ja kirjanpidon sidoksen höllentämisen

18. Kasvuyritysten tukeminen • Yritysten kokonaismäärästä vain mikroskooppinen osa on todellisia kasvuyrityksiä • Verojärjestelmä on kömpelö instrumentti tähtiyritysten löytäjänä • Uusien kasvuyritysten merkitys suuri tuottavuuden kehityksessä – siksi kannattaa yrittää • Merkittävä osa tuottavuuden kasvusta tapahtuu luovan tuhon kautta • Kasvuyrittäjyyttä tuetaan parhaiten alhaisen yhteisöveron kautta

19. Uuteen osinkoverotukseen I • Hetemäen työryhmä v. 2010 • ”normaalitasoinen” osinkoverotus ei aiheuta taloudellisia tehokkuustappioita • Kaikissa Suomeen verrattavissa maissa osinkoja verotetaan kattavasti (vrt. Norja ja Britannia) • Suomeen tulisi saada yhtenäinen suhteellinen osinkoverotus – ei kuitenkaan näköpiirissä

20. Uuteen yritysverotukseen II • Hetemäen työryhmä v.2010 • Yhtiön vero kohdistuu investointeihin ja työhön – se on vahingollinen • Kansainvälinen verokilpailu kohdistuu ennen muuta yhteisöverokantoihin • Erilaisia lievennyskeinoja: yhteisöverokanta, ACE-malli, T&K-vähennys yms. • Millaisiin huojennuksiin veronsaajilla on varaa?

21. Yhteisöverokanta • Alennettiin 26 %:sta 20 %:iin • Fiskaalinen vaikutus noin 1.000 meur. • Kansainvälinen verokilpailu. Investointien kohdemaa, pääkonttoritoiminnot, voittojen näyttäminen Suomessa • Kannustaa kasvuyrittäjyyttä, voittovaroja jää investointeihin. • Neutraali kannustintapa

22. Yhteisöveropohja • Poistojärjestelmä: menojäännöspoistoista suunnitelmanmukaisiin poistoihin ? • Evl-poistojen sopeutus kirjanpidon poistoihin • Tuotannollisten investointien kaksinkertainen poisto • Korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen • T&K- menojen verokannustin • Sijoittajavähennys