Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt - tie koulutukselliseen tasa-arvoon?

1. Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt - tie koulutukselliseen tasa-arvoon? Ellen Vogt Valtakunnallinen työpajayhdistys UVA-seminaari 28.4.09

2. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry • Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö • Perusrahoituksesta vastaa opetusministeriön nuorisoyksikkö. • Toiminta valtakunnallista • Koulutus, kehittäminen, vaikuttaminen ja tiedonvälitys • 170 jäsenorganisaatiota 2009 • Kunta, kolmas sektori, osakeyhtiö • 13 työntekijää (5,5 vakituista, loput projektihenkilöstöä) • Strategisesta suunnittelusta vastaa 10-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia. • puheenjohtaja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto

3. Toiminnan painopisteet vuonna 2009 • Sosiaalisen työllistämisen toimialan erikoisammattitutkinnon kehittämistyö -> työvalmennuksen erikoisammattitutkinto • Yhteisövalmennus ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen • Etsivä työparityö ja starttivalmennuspalvelun kuvaaminen • Tilaaja-tuottaja-toimintatapa ja sen kehittäminen • Erilaisen oppijuuden tunnistaminen työpajoilla ja työvälineiden kehittäminen valmentajille tunnistamisen tueksi • Työammattitutkintojen, osatutkintojärjestelmän ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen

4. Kehittämistoiminta • Kehittämistoiminnan tavoitteena on tukea jäsenorganisaatioita siten, että ne pystyvät vastaamaan toimintaympäristönsä muuttuviin haasteisiin. • Nostaa esille alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä kehitystarpeita ja levittää hyviä ja toimivia käytäntöjä • Hankkeet vuonna 2009 • Erilaiset oppijat työpajoilla –hanke (2007-2009, Ray) • Palvelutori –hanke (2007-2010, Ray) • Startti parempaan elämään (2009-2011, Ray) • Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön (2008-2011, ESR) • Onnistuvat opit – monialaisen yhteistyön juurruttamismalli nuorten tukemiseksi (2008-2010, ESR)

5. Esityksen rakenne • Oikeudellinen näkökulma oppimiseen, työhön ja koulutukseen • Katsaus tilastoihin • Yhteiskunnallinen näkökulma yksilöllisiin tilanteisiin • Sosiaalisen työllistämisen toimiala vaihtoehtoisena oppimisympäristönä • Teesejä tasa-arvoiseen työllistymiseen

6. Oikeudellinen näkökulma oppimiseen, työhön ja koulutukseen

7. Työ ja koulutus ovat ihmisoikeuskysymyksiä • YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 10.12.1948 (23 artikla) • Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (1966) (TSS-sopimus, Suomi ratifioi 1976)  • YK:n lapsen oikeuksien sopimus 20.11.1959 (28 artikla) • Euroopan sosiaalinen peruskirja (Suomi ratifioi 1991) • Euroopan unionin perusoikeusasiakirja (2000) • ILO:n yleissopimus ja suositus vammaisten henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta ja työllistämisestä (1983, Suomi ratifioi 1985) • ILO:n työelämän perusoikeuksien julistus (1998) • Lissabonin strategia (2000) • Euroopan neuvoston Malagan ministerikokouksen julistus (2003): ”Kohti täyttä osallistumista kansalaisena” • Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma 2006-2015 • YK:n yleismaailmallinen vammaisten ihmisoikeussopimus hyväksytty 13.12.2006 (ratifiointikierroksella 3.2007 alkaen)

8. Lapsen oikeuksien sopimus (28 artikla) • Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta, ja toteuttaakseen tämän oikeuden asteittain ja yhtäläisesti kaikille ne erityisesti: • tekevät pakolliseksi perusasteen koulutuksen, jonka tulee olla maksutta kaikkien saatavilla; • tukevat erilaisten keskiasteen koulutusmuotojen kehittämistä, mukaan luettuina opinto- ja ammatinvalinnanohjaus, saattavat ne jokaisen lapsen ulottuville ja ryhtyvät tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, kuten maksuttoman opetuksen käyttöön ottamiseen ja taloudellisen tuen antamiseen sitä tarvitseville; • saattavat kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin korkea-asteen koulutuksen kaikkien ulottuville heidän kykyjensä perusteella; • tuovat opetukseen ja ammattikoulutukseen liittyvän tiedon ja ohjauksen kaikkien lasten saataville ja ulottuville; • ryhtyvät toimenpiteisiin koulunkäynnin säännöllisyyden edistämiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi.

9. Euroopan unionin perusoikeusasiakirja Oikeus koulutukseen (II-74 artikla) • Jokaisella on oikeus koulutukseen ja oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennys-koulutusta. • Tähän oikeuteen kuuluu mahdollisuus saada maksutta oppivelvollisuuteen perustuvaa opetusta. • Vapautta perustaa oppilaitoksia demokratian peri-aatteita kunnioittaen sekä vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen omien uskonnollisten, aatteellisten ja kasvatuksellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus kunnioitetaan kyseisen vapauden ja kyseisen oikeuden käyttöä sääntelevien kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti.

10. Oikeudellinen perusta - yksilön perusoikeudet • Suomen Perustuslaki • 6 § Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto • 10 § Yksityiselämän suoja • 16 § Oikeus perusopetukseen, muuhun koulutukseen ja itsensä kehittämiseen • 18 § Oikeus toimeentuloon, työhön, elinkeinovapaus • 19 § Oikeus sosiaaliturvaan, riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja huolenpitoon • 21 § Oikeus oikeusturvaan • 22 § Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen

11. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto Perustuslaki 2. luku 6.1 ja 6.2 § • Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. • Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslaki (2004) 5 § Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen 6 § Syrjinnän kielto

12. Sivistykselliset perusoikeudet 16 § • Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. • Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. • Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

13. Myös työ on perusoikeusSuomen perustuslain 2. luku 18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

14. Katsaus tilastoihin

15. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 1950-2007

16. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneen väestön osuudet ikäryhmittäin 2007

17. Kuvio 1. 30-49-vuotiaiden naisten ja miesten koulutustaso 2007. Prosenttia Lähde: Henkilötilastot. Tilastokeskus.

18. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan ja sukupuolen mukaan 2007

19. Oppisopimuskoulutuksesta • Oppisopimuskoulutuksessa 63 300 osallistujaa vuonna 2007 • Tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui 63 300 opiskelijaa kalenterivuoden 2007 aikana. • Opiskelijoita oli 16 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. • Opiskelijoista 43 prosenttia opiskeli ammatillisiin perustutkintoihin, 33 prosenttia ammattitutkintoihin ja 24 prosenttia erikoisammattitutkintoihin valmistavissa koulutuksissa. • Opiskelijoista naisia 48 %, miehiä 52 % • Uusia opiskelijoita oli 28 400. • Koko tutkinnon suoritti 11 000 opiskelijaa. • 32 prosenttia ammatillisia perustutkintoja • 40 prosenttia ammattitutkintoja • 28 prosenttia erikoisammattitutkintoja • Tutkinnon suorittaneista 55 % naisia, 45 % miehiä Lähde: Tilastokeskus

20. Jatko-opintoihin sijoittuminen • Vuoden 2007 peruskoulun 9. luokan päättäneistä jatkoi opiskelua samana vuonna 94 prosenttia, ylioppilaista 43 prosenttia • Peruskoulun päättäneitä oli 65 200, kuusi sataa vähemmän kuin vuotta aiemmin. • 50% (naisista 60 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia) jatkoi opintoja lukiossa. • 41 % (naisista 32 prosenttia ja miehistä 49 prosenttia) jatkoi opintoja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa • 10. luokalle siirtyi kaksi prosenttia. • Opiskelua ei jatkanut 6,5 % (n. 4200 nuorta) peruskoulun päättäneistä. • 1,7 % ei hakenut yhteishaussa (n. 1100 nuorta) • Uusia ylioppilaita oli 33 400, kolme sataa enemmän kuin edellisenä vuonna. • Yliopistokoulutukseen 20 prosenttia, • ammattikorkeakoulukoulutuksen 19 prosenttia • toisen asteen ammatillisen koulutuksen 4 prosenttia. • yli puolet, 57 prosenttia (n. 18 917 nuorta), ei jatkanut opiskelua valmistumisvuonna. Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

21. Koulutussektoreittainen läpäisyaste eri tarkasteluaikaväleillä vuoden 2006 loppuun mennessä

22. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen koulutussektoreittain lukuvuonna 2006/2007

23. Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen lukuvuosina 2000/2001-2006/2007

24. Nuorisotyöttömyys Euroopan korkeimpia Lähde: Helsingin Sanomat 9.6.07

25. Taulukko 1. 15-24-vuotiaiden nuorten toiminta vuoden 2005 lopussa

26. Nuorten yhteiskuntatakuu vakavasti uhattuna • Astui voimaan vuoden 2005 alussa. • Koskee julkisen työvoimapalvelulain ’nuorta’ (17-24 v. ) • Jokaiselle 17- 24 -vuotiaalle nuorelle pitäisi tarjota • Työttömäksi ilmoittautuvalle työnhakusuunnitelma viimeistään, kun työttömyys kestänyt 1 kk • Suunnitelmaa tarkennetaan, jos työttömyys jatkunut yhtäjaksoisesti 3 kk -> sovitaan, mitä yhteiskuntatakuun palveluja tarjotaan. • 3 kk työttömyyden jälkeen ’palveluntarjoamispakko’ • työnhakukoulutus, ammatillinen tai valmentava koulutus, työkokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus, starttiraha tai tukityö. • Koulutustakuun tavoite: Vuonna 2008 vähintään 96 % peruskoulun päättävistä nuorista aloittaa lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusasteen lisäopetuksessa

27. Erityisopetukseen siirrettyjen ja osa-aikaista erityisopetusta saavien peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista 1995-2007

28. Yhteiskunnallinen näkökulma yksilöllisiin tilanteisiin

29. Voimmeko jatkaa näin? • Nuorten yhteiskuntatakuu ei toteudu • Nuorten koulutustakuu ei toteudu • Ulkopuolisuuden ilmiöt ovat lisääntymässä ja monimuotoistumassa • Erityispalvelujen kasvava tarve • Huoltosuhteen kestämättömyys • Työelämän sietämättömyys • Koulutuksen epätasa-arvoisuus

30. Ulkopuolisuuden kuusi ulottuvuutta • Sosiaalinen ulkopuolisuus • Koulutuksellinen ulkopuolisuus • Työelämän ulkopuolisuus • Oikeudellinen ulkopuolisuus • Terveydellinen ulkopuolisuus • Taloudellinen ulkopuolisuus -> tartuttava heti, kun havaitsee ulkopuolisuuteen viittaavia tekijöitä!

31. Mitä tarkoittaa yhteiskunnan kannalta? • Nykyinen tilanne taloudellisesti kestämätön • Yhtäaikainen työvoimapula ja rakenteellinen (nyt myös erittäin nopeasti kasvanut) työttömyys • Sosiaaliturvan joustamattomuus ja yhteensopimattomuus osatyökykyisyyden hyödyntämiseksi • Koulutusjärjestelmän joustamattomuus ja jäykkyys erilaisen oppijuuden hyödyntämiseksi • Tarvitaan yhteisiä toimia ja yhteistyötä • Työssäoloajan pidentämiseksi • Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi • Vammaisten työllisyysasteen voimakkaaksi kasvattamiseksi • Työssä olevien ammatillisen osaamisen kasvattamiseksi • Pysyvän rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi • Työelämän kehittämistä työssä selviytymistä paremmin tukevaksi • Osaamisen ja erilaisten oppimisympäristöjen kehittämistä ja niiden tunnustamista ja tunnistamista

32. Sosiaalisen työllistämisen toimiala vaihtoehtoisena oppimisympäristönä

34. Työpajan perustehtävä • Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään • parantamaan yksilön arjen hallintaa ja • valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön • Työpajassa elämäntilanteen kartoittaminen on kokonaisvaltaista ja toimenpiteet kunkin valmentautujan tarpeisiin räätälöityjä • Yhteisöllistä tekemällä oppimista • Työ- ja toimintakyvyn arviointi, arjen- ja elämänhallinnan tukemiseen liittyvä ohjaus ja tuki, työ- ja yksilövalmennus, työhönvalmennus, ryhmävalmennus, palveluohjaus, perus- ja ammattiopintojen suorittaminen

35. Sosiaalisen työllistämisen toimialan muutos 1/2 • Palveluntuottajien ja -järjestäjien monimuotoistuminen ja lukumäärän kasvu • Erityisesti monipalvelutuottajat • Yksityiset valmennuspalvelujen tuottajat (työhönvalmennus) • Oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset • Työllistämispolitiikasta aktivointipolitiikkaan • Mukaan aktivointitoimenpiteet • Kuntouttava työtoiminta, työmarkkinatukiuudistus • Perinteinen työllistäminen vähentynyt • SHL työllistäminen/työtoiminta • Työhallinto tukityö/työllistämispalvelut, enemmän erilaisia ohjaavia palveluja • Palkkatukien painopiste avoimilla työmarkkinoilla • Niitä palveluja tuotetaan, joita ostetaan • Perinteisestä kunnallisesta työllistämistoiminnasta työhallintoyhteistyöhön

36. Työllistämispalveluiden asiakkaat 31.12.2006 Lähteet: Ylipaavalniemi (2007): Sosiaalisen työllistämisen toimialan tila ja tulevaisuus (julkaisematon), Ylipaavalniemi (2005): Erityistyöllistämisen yksiköt heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. STM:n selvityksiä 2005:27, Ylipaavalniemi (2001): Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoitus. STM:n selvityksiä 2001:6.

37. Sosiaalisen työllistämisen toimialan muutos 2/2 • Tilaaja-tuottaja –toimintatapa • EU:n vaikutukset, palvelujen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus • Palvelu- ja kuntarakenneuudistus • Yksityiset palveluntuottajat, kilpailutus • Laatuajattelu, kokonaistaloudellinen kannattavuus • Hyvinvointipalvelujen murros -> toimialan ’vastuun’ lisääntyminen erilaisten palvelujen tuottajana • Ammatillisen kuntoutuksen palvelut • Matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen -> paikkaa osaltaan kunnallisen sosiaalityön aukkoja (päihde-, mielenterveyspalvelut) • Kouluyhteistyö • Oppisopimus • Välityömarkkinakeskustelu ja uusi ESR-kausi

38. Asiakaskunnan muutos • Asiakasvolyymin lisääntyminen • Asiakaskunnan muutos • työttömät asiakkaat suurin ryhmä, heistä suurimpana joukkona nuoret • päihde- ja mt –kuntoutujat • erilaiset oppijat • maahanmuuttajat • Asiakaskunnan ongelmien koettu vaikeutuminen • Lähes kaikissa selvityksissä ja henkilöstön puheessa esillä • ’väärät asiakkaat väärissä palveluissa’???? • Uuden laman vaikutukset?

39. Työntekijöiden työn sisältöjen muutos • Työn kuormittavuuden ja tavoitteiden kasvu • Tilaaja-tuottaja –malli vaatii tuloksia, läpivirtaavuutta jne. • Asiakaskunnan tarpeisiin vastaamisen haasteet • Työtehtävien järjestämiseen ja tuotantoon sekä palvelujen tuotteistamiseen liittyvät haasteet • Työn vaativuuteen liittyvien osaamistarpeiden kasvu • ’Pitää olla yhtä aikaa pappi, sosiaalityöntekijä, insinööri ja äiti’ • Uusien ammattiryhmien ja työnkuvien kehittyminen • Työ- ja yksilövalmentajat, koulutustason nousu • Avoimille työmarkkinoille ohjaus ja työnantajayhteistyö, työhönvalmentajat, työnetsijät, urasuunnittelijat, oppilasvalmentajat jne. • Opetussuunnitelmien purkaminen / oppisopimus, pajakoulut • Henkilöstön kokema työn muutoksista nouseva tarve täydennyskoulutukselle ja työssä jaksamisen tukemiselle • Koulutustason ja osaamisen kasvu

40. Teesejä tasa-arvoiseen työllistymiseen 1/2 • Työ ja koulutus ovat • Jokaisen ihmisoikeuksia • Jokaisen perusoikeuksia • Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo täytyy taata • Riittävä yksilöllinen tuki ja valinnan mahdollisuudet • Ympäristöön kohdistetut toimenpiteet • Jokaiselle hänen kykyjensä ja taipumustensa mukaan • Elämänlaatu ja itsemääräämisoikeus • Vapaus valita • Täysi osallistumisoikeus ja osallisuus

41. Teesejä tasa-arvoiseen työllistymiseen 1/2 • Ei kouluttautumista tutkintoa varten! • Tutkinnon saavuttaminen ei ole vaihtoehto työllistymiselle! • Ei työllistymistä ja työllistymispalvelua millä ehdoilla hyvänsä! • Elämänhallinnan lisääntyminen ja kuntoutuminen EI ole selitys ja vaihtoehto työllistymättä jäämiselle • Toimenpiteen tulee tuottaa tulos siihen osallistuvalle • Ei koulutusta ja työllistymisen tukemista ilman kiinteää yhteyttä työelämään ja ympäröiviin työmarkkinoihin • ’Joulukorttien laminointi’… • Koulutusalat • Aktivointipolitiikasta vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen tuella kohti uudenlaista motivointipolitiikkaa • Sanktioista osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen

42. Työllistämis- ja kuntoutuspalvelujärjestelmän nykyinen toiminta Työllistämistoiminta Sosiaalinen yritys Työhallinto Ammatillinen- ja perusopetus Työvoimapoliittinen koulutus Tuettu työllistyminen Siirtymätyö AVOIMET TYÖMARKKINAT AMMATILLINEN KOULUTUS Nuorisotoimi? Oppisopimus Kuntouttava ja valmentava toiminta KELA Palkkatukityö Työharjoittelu Työelämävalmennus Työkokeilu Vakuutus- ja työeläkelaitokset Sosiaalitoimi Työtoiminta Opetustoimi Opetustoimi Vates-säätiö, Pauliina Lampinen ja Ellen Vogt. 2006, mukaeltu Vogt 2008