1 / 22

OKK3: Koulun kehittäminen ja arviointi Maija Lanas 2014

OKK3: Koulun kehittäminen ja arviointi Maija Lanas 2014. KOULUN ARVIOINTI. ESIMERKKI POHDITTAVAKSI: mitä vahvuuksia, mitä puutteita havaitset käytänteessä?. ”No Child Left Behind ”(USA) Tarkoituksena parantaa oppilaiden tasa-arvoista suoriutumista taustasta riippumatta.

Télécharger la présentation

OKK3: Koulun kehittäminen ja arviointi Maija Lanas 2014

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. OKK3: Koulun kehittäminen ja arviointi Maija Lanas 2014

  2. KOULUN ARVIOINTI

  3. ESIMERKKI POHDITTAVAKSI: mitä vahvuuksia, mitä puutteita havaitset käytänteessä? ”No Child Left Behind ”(USA) • Tarkoituksena parantaa oppilaiden tasa-arvoista suoriutumista taustasta riippumatta. • Oppimista mitataan standardisoiduilla kansallisilla/osavaltiokohtaisilla testeillä • Testien perusteella identifioidaan koulut joiden tarvitsee kohdistaa tukitoimia ja parantaa suoriutumista • Hyvin suoriutuvien koulujen toimintaa analysoidaan ja mallinnetaan muille kouluille • Opettajat tulosvastuussa

  4. NLCB heikkous opettajien sanktioilla vastuullistaminen sisältää oletuksen, että opettajat eivät tunne itse vastuuta heikosti suoriutuvat oppilaat päätyvät viettämään suurimaan osan aikaa niiden aineiden parissa, jossa ovat huonoimpia. vahvuus yhteisen vastuun kantaminen kaikkien oppilaiden menestymisestä

  5. MITTAAVASTA ARVIOINNISTA PUHUTTAESSA ON TÄRKEÄÄ MUISTAA: Mittaammeko sitä mitä pidämme tärkeänä, vai mittaammeko sitä, mitä on mahdollista mitata, ja päädymme siksi pitämään sitä tärkeänä? ”....whether we are indeed measuring what we value, or whether we are just measuring what we can easily measure and thus end up valuing what we (can) measure.” (Biesta 2009, 35)

  6. Education for happiness? http://www.youtube.com/watch?v=h11u3vtcpaY Tappaako koulu luovuuden? http://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity.html

  7. KYSYMYS: Jos sinä saisit tehdä kaikki tärkeimmät päätökset koulussa, mitä päättäisit? Kirjaa lapuille

  8. HYVÄ UUTINEN 1: Suomalaisessa koulussa opettajat tekevät valtaosan päätöksistä luokanhallinta on mahdotonta uusissa tilanteissa, siksi ei voi tehdä uusia juttuja… eihän kukaan opsia käytä ei pysty kun on niin paljon erityisoppilaita • (huono uutinen: he eivät vain aina tiedä tekevänsä niin.) eihän kaikkia oppilaita voi ottaa huomioon ei ehdi retkeillä/soveltaa /eriyttää/ pitää hauskaa kun pitää ehtiä edetä kirjassa

  9. HYVÄ UUTINEN 2: ”Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja” Opetusministeriö, http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/perusopetus/?lang=fi

  10. KUINKA PERUSOPETUKSEN LAATUA SUOMESSA ARVIOIDAAN? Kriteerien perustelut, tavoitteet ja ohjaavat kysymykset koulujen ja opetuksenjärjestäjän itsearviointiin: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm29.pdf?lang=fi

  11. Perusopetuksen laatukriteerit • Työkalu opetuksen laadun kehittämiseksi • Kriteerien avulla pyritään ohjaamaan perusopetuksen järjestämistä koskevaa päätöksentekoa • Seminaareja, koulutusta, avustuksia, julkaisuja Julkaisu laatukriteerien käyttöönotosta: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/Perusopetuksen_laatutyo.html

  12. Arviointikriteerit: • Johtaminen • Henkilöstö • Taloudelliset resurssit • Arviointi • Opetussuunnitelman toteuttaminen • Opetus ja opetusjärjestelyt • Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki • Osallisuus ja vaikuttaminen • Kodin ja koulun yhteistyö Rakenteiden laatu Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu

  13. Johtaminen • Tuettua, kehittyvää, • tavoitteellista, suunnitelmallista, • kannustaa luovaa ja innovatiivista asennetta, • johtamisesta annetaan ja vastaanotetaan eri tavoin ja eri tahoilta palautetta 2. Henkilöstö • Määrä ja koulutus vastaa tarpeita, • Henkilöstön tarpeet huomioidaan • Tuki, arviointi • Hyvinvoinnin edistäminen • Osaamisen jatkuva kehittääminen • Pitkäjänteinen henkilöstöpolitiikka • Moniammatillinen verkosto ja tuki, perehdytys

  14. 3. Taloudelliset resurssit Opetuksen kehittämisen strategia ja siihen allokoidut resurssit linjassa keskenään Taloudellisten resurssien riittävyys lain säätämään koulutukseen selvitetty 4. Arviointi • koulun arviointi on jatkuvaa, systemaattista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä. • Arviointiosaamista kehitetään jatkuvasti • Arvioinnin tuottamaa tietoa käytetään kehittämisessä aktiivisesti • Arviointiin osallistuvat osallistuvat oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilöstö sekä tarpeiden mukaan myös muu henkilöstö

  15. 5. Opetussuunnitelman toteuttaminen • suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resursoitua. • Keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan (mm. huoltajat, muut koulut, oppilaat) • toimivuutta, toteuttamista ja toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti • perustana koulun itsearvioinnille ja työn jatkuvalle kehittämistyölle 6. Opetus ja opetusjärjestelyt • Opetusryhmien koko • Oppilaiden erilaiset tarpeet ja eriyttäminen • Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti tavoitteiden mukaisia menetelmiä. • Materiaaleista huolehtiminen • Koulun opetustoimintaa arvioidaan ja oppilasarviointi toteutetaan opetussuunnitelman pohjalta. • Koulussa on luotu käytänteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle.

  16. 7. oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki • suunnitelmallinen, moniammatillinen tukiverkosto ja resurssit erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tuen järjestämiseksi. • Siirtymävaiheiden järjestelyt on suunniteltu. • Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa. • Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja, joilla koulut pystyvät kohtaamaan tukea tarvitsevan oppilaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. • selkeät, yhdessä sovitut toimintatavat ongelmatilanteiden hoitamiseen • Kouluruan laadun seuraaminen • moniammatillisessa yhteistyössä sovitut varhaisen puuttumisen mallit, ja niiden vaikuttavuuden arviointi.

  17. 8. Osallisuus ja vaikuttaminen • Koulussa ja kunnassa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa. • Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. • Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamista arvostava. • Oppilaskunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. • palautekäytänteet 9. Kodin ja koulun yhteystyö • Yhteistyötä suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa. • tavoitteet, toimintatavat ja sisällöt selkeästi määritelty opetussuunnitelmassa. • lähtökohdiltaan positiivista ja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä. • Kodin ja koulun yhteistyö otetaan huomioon koulun henkilökunnan työtehtävissä, ja sen toteuttamiseen varataan riittävät resurssit ja tuki. • Henkilöstöä tuetaan kohtaamaan moninaisia perheitä.

  18. Opettaja kehittäjänä

  19. Normatiivinen paine • Vertaispaine ja opettajiin kohdistuva normatiivinen paine tukevat sitä, että opettajat tekevät työnsä mahdollisimman hyvin - täysin ilman virallista ulkoista kontrollia (edellinen luento) • Toisaalta, normatiivinen paine myös rajoittaa opettajan toimijuutta,  pelot, epävarmuudet saattavat päästä hallitseviksi ryhmässä

  20. REFLEKTIO Uudet, joustavammat ja oppilaslähtöisemmät käytänteet oivallus Uskot ja oletukset rakkaus Epävarmuus, epäily, JOPA pelko, kaaos, syyllisyys havainnot Epäily: oma toiminta on ristiriidassa omien arvojen kanssa Larrivee (2000) Transforming teaching practice. Reflective Practice 1 (3) Tutusta ja totutusta irtipäästäminen motivaatio Tahto muuttaa omaa toimintaa Hätäiset ratkaisut Tila, ravinteet

  21. Opettajan päiväkirjasta I understand that last year I received a sense of security from the work community and ‘we are right’ attitude. Now I no longer have the work community to support me. I am alone and I have to change. I must ‘submit’ myself to becoming a servant of the community and to seeking support from the parents. Actually, I find peace in this thought. In the fact that there is no other way but to face the parents, be present with them, listen and understand, and support educational work at home. I realise that I cannot expect others to grow unless I am ready to grow too. Growing requires space and I feel I haven’t had the space before to grow professionally because of the social pressure of my work community. Now I have the chance. My own pain is involved because it takes courage to face the embarrassment and guilt and admit to having been wrong. Accepting and forgiving oneself requires love; therefore the chance to grow requires love also. I have found this to be the case [from the universe]. Growing requires nutrients too, food, and I feel that I get those with [the researcher] in the form of reciprocity, feedback, and theories. Moreover, I realised that there is actually no need for growing. I’ll just leave my exterior and let my innermost come out.

  22. I’m very happy here. My own pedagogical perspectives have clarified. There are some new teachers with whom we discuss and develop our pedagogies. I now feel I receive the support I need. (Teacher) Thank you for asking! The spirit in the school is incredibly good! I think about it often, when I remember what it was like earlier, during the ‘insensitive period’. At the same time I also feel sad that my two older children didn’t have such a warm and student centred beginning to their school career as our third one. We have also worked together successfully to keep a third grade in the school. The future feels good, since municipality seems to have given us peace now. (Vanhempi)

More Related