Miten erilaiset nuoret voivat vaikuttaa?

1. Miten erilaiset nuoret voivat vaikuttaa? Kanuunan teemaseminaari Hämeenlinna 2.5.2013 Ryhmä 2.

2. Aluksi: keskustelua siitä, miten asiaan tulisi suhtautua. - Päällimmäinen ajatus on: pitääkö kaikki saada osallistumaan? Kaikki eivät tunne halua, intoa tai kutsumusta? On aloitettava toisesta päästä, olisi annettava tietoa, perusteltava, miksi vaikuttaminen on tärkeää. • Pitääkö kaikki saada osallistumaan? – Kyllä. Tiedetään, että useammat haluaisivat vaikuttaa kuin saavat siihen tilaisuuden. Demokratiavajeen käsite kiteyttää tilanteen, jossa hallinto ei pysty kuuntelemaan kansalaisia riittävästi • Tartteeko saada? • Jos ajatellaan, että osallistuminen ja osallisuus on valinta (mä haluan tai mä en halua); toinen puoli on se, saanko vaikuttaa, silloin kun haluan? Ja kenen mielestä, tarvitseeko? Paljon nuoria, jotka haluvat osallistua, mutta heillä ei ole välineitä. . Tomi Kiilakoski

3. Mikään ei yhdistä niin paljon kuin yhteinen vihollinen (tai ainakin arvostelun kohde)… • Nuorisotyön pitäisi toimia tavalla, joka ei nojaa pelkästään näihin olemassa oleviin malleihin. Ei pelkästään nuorisovaltuustoa, tai lasten parlamenttia, tai oppilaskuntaa. On ehkä mentävä pois koulustakin – ja mentävä sinne, missä nuoret ovat. Nuorisovaltuuston edustajia tulee joskus vähän sääli (istuminen tarkastuslautakunnassa jne.) Tomi Kiilakoski

4. Ratkaisu 1. Kysymys on viime kädessä nuorisopolitiikasta. • Nuorisotyö on väljemmin raamitettu toimiala kuin monet muut. Nuorisotyö voi edustaa vahvaa osallisuuden näkökulmaa. • Vaaditaan sitä, että joku (nuorisotyö, nuorisopalvelut tai sivistystoimi) vastaisi kokonaiskoordinaatiosta ja huolehtisi siitä, että koordinointivastuu on kirjattu jollekin. Osa hyvinvointityötä – ja kuuluu nuorisotyön tehtäväkenttään. Onko silti nuorisotyön tehtävä hoitaa kaikki kuuleminen vai tulisiko roolin olla enemmän koordinoiva rooli. • Ei voi olla pelkästään nuorisotyön vastuussa. Osallisuuden koordinoiva rooli. • Nuorisotoimen tavoitteena pitää olla tehdä itsensä tarpeettomaksi. Niin kauan kuin tämä on nuorisotoimen hallinnassa oleva prosessi, asia ei etene ollenkaan. Tehtävä on luoda uudenlaista hallintokulttuuria. Tomi Kiilakoski

5. Ratkaisu 2. Kysymys on myös kohtaamisesta • Nuorisotyö kohtaavana ja välittävänä toimijana: nuorisotyön toteuttaa tehtäväänsä tuomalla esiin tietoa päättäjille. • Läsnä arjessa oleminen ja ’isot tuntosarvet’ nuorten maailmaan reagoitaessa. Taito onkia rivien välistä, mitä nuoret sanovat. Elää nuorten keskuudessa. Kesäleireillä kuulee todella paljon. • Erityisryhmät, kuten lastensuojelun asiakkaat. Jos tällaisia nuoria saadaan mukaan, saadaan todellista tietoa. On saatava tietoa siitä, miten asiat toimivat • Epäonnistuneille nuorille monet asiat ovat hankalia. Onnistumisen kokemusten saamisen keskeisyys. Tomi Kiilakoski

6. Ratkaisu 3. Kyse on alueesta, lähiympäristöstä ja käsin kosketeltavista asioista • Tehdään yhteistyötä lähikoulun kanssa ja järjestöjen kanssa. Kun alue on pienempi, saadaan parempi tatsi asioihin Ehkä paluu alueellisempaan malliin? • Painopiste nuorisotyön osallistamisessa tulisi pitää alueellisessa työssä, lähiöissä tai laajemmassa alueessa. Keskustelu skeittipuistoon ja kouluihin. • On joitakin konkreettisia asioita, joiden edistäminen tarvitsee nopeaa aikataulua. • Osallisuuden arkipäiväisyys: koti, koulu, asuinalue, harrastukset. Koko kaupungin, Suomen, tai Euroopan tasoisten asioiden esiintuominen on toisen tason asia. Tomi Kiilakoski

7. Ratkaisu 4. Kysymys on aktiivisuuteen kasvattamisesta • Tehtävä on luoda puitteita sille, että uskaltaa, rohkenee, osaa, viitsii, haluaa. • Homman pointti on osallisuuteen kasvattaminen –olennainen tunne on se, että lapsi tai nuori saa fiiliksen, että on kuskin paikalla omassa elämässään. • Paljon on kyse myös siitä, että nuoret eivät ymmärrä, mistä puhutaan. Meidän tehtävämme on saada nuoret ymmärtämään, että he ovat osallisia jostakin. • Silppuhankkeiden ongelmallisuus – olisi saatava yhtenäinen ajattelu (mikä on varhaiskasvatuksen rooli, mikä on perusopetuksen rooli, mikä on nuorisotyön rooli). Jokainen ihminen on kasvattaja. Tomi Kiilakoski

8. Heränneitä kysymyksiä. 1. Mitkä mallit ovat sellaisia, että niillä voidaan luodata tulevaisuuteen? 2. Mikä on nuorisotyön rooli nuorisopolitiikassa? i. Kanavoidaanko olemassa olevaa osallisuutta? ii. Rakennetaanko osallisuutta tukevaa kulttuuria ja osallisuuteen kasvua? iii. Miten tuetaan kunnan prosesseja ja autetaan kehittymään? Tomi Kiilakoski