Yleistä ammatillisesta ja oppisopimuskoulutuksesta Ammatillisen koulutuksen laatustrategia

1. Oppisopimuskoulutuksen laatuhankeOppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n seminaari 16.3.2011RovaniemiPasi Rentola

2. Yleistä ammatillisesta ja oppisopimuskoulutuksesta • Ammatillisen koulutuksen laatustrategia • Oppisopimuskoulutuksen laatuhanke • Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmän loppuraportti • Lopuksi

3. Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa 2011 • Hallitusohjelman toimeenpano – KESU-valmistelu • Laatuhankkeet • Rahoitusjärjestelmän kehittäminen; tuloksellisuus, oppisopimuskoulutus • TUTKE • Sähköinen asiointi • SADe-oppijan verkkopalvelukokonaisuuden käynnistäminen • hakeutujan palvelut – laajennus aikuiskoulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin • järjestämislupasäätelyn sähköistäminen • Koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen • läpäisyn tehostamisohjelman käynnistäminen

4. Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen • Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä 1.1.2011 lukien 139 • Ammattiopistostrategian toimeenpano on edennyt hyvin, mutta rakenteellisen kehittämisen toimia on tarve tehostaa edelleen • Rakenteellisen kehittämisen ohella painopistettä tulee suunnata toiminnan kehittämiseen: • kootut voimavarat saatava hyödynnettyä tehokkaasti • toiminta fokukseen: ydinprosessien asiakaslähtöisyys ja joustavuus lähtökohdaksi • resurssien kohdentaminen ydintehtäviin eli osaamisen kehittämisen prosesseihin ja asiakaslähtöisiin toimintamalleihin • hallinnon virtaviivaistaminen • laadunhallinta osaksi jokapäiväistä toimintaa • valmistautuminen koulutuskysynnän alueellisiin muutoksiin ja siitä seuraavaan kapasiteetin uudelleenallokointiin • Vauhditushanke viedään päätökseen suunnitelman mukaisesti 2012 loppuun mennessä • OKM:n uudet suositukset maaliskuussa 2011

5. Oppisopimuskoulutuksen volyymit

6. Ammatillisen koulutuksen rahoitus

7. Ammatillisen koulutuksen laatustrategia • Mitä tarkoitetaan koulutuksen laadunhallinnalla ja laadunvarmistuksella? • Koulutuksen laadulla monia määritelmiä • Koulutuksen laadulla tarkoitetaan koulutuksen kykyä vastata sille asetettuihin tavoitteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin • Koulutuksen laadunvarmistuksella tarkoitetaan menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään koulutuksen järjestäjien sekä niiden järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laatua • Koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu erilaisista laadunvarmistuksen menettelytavoista ja mekanismeista.

8. Miksi laadun merkitys koulutuksessa kasvaa? • Osaamistarpeet muuttuvat ja kasvavat • Osaavan työvoiman saatavuus ongelmana - pulaa vai ylitarjontaa? • Odotukset ammattikoulutuspalveluille kasvavat – riittääkö palveluntuottajien osaaminen ja kapasiteetti? • Julkisen talouden krooninen kestävyysongelma – riittävätkö voimavarat?

9. Mitä laatustrategialla tavoitellaan • Parempia, osuvampia ja vaikuttavampia koulutuspalveluita • Tehokkaita prosesseja ja joustavia toimintamalleja • Kustannustehokkuutta • Toiminnan ja tulosten läpinäkyvyyden lisääntymistä • Yhteisesti sovittuja periaatteita ja linjauksia laatutyön tueksi • Laadunhallinnan eri toimijoiden työnjaon selkeyttämistä ja yhteistyön vahvistamista • Laadun jatkuva parantaminen osaksi koulutuksen ydintoimintoja – laatu on väline, ei itsetarkoitus

10. Ammatillisen koulutuksen laatustrategia • Laatustrategian keskeiset linjaukset • Laadunhallinta systemaattiseksi kaikilla ammatillisen koulutuksen toimijatasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa • Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tukemaan koulutuksen järjestäjien toiminnan laadulle ja sen jatkuvalle parantamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista • Luotettava ja monipuolinen tietoperusta ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja päätöksenteon perustaksi • Koulutuksen laatu on läpinäkyvää ja perustuu julkisiin tulostietoihin. • Koulutuksen järjestämisen, hallinnon ja toiminnan kehittämisen edellyttämä osaaminen on vahvaa ja ajantasaista, ja sitä kehitetään jatkuvasti

11. Oppisopimuskoulutuksen laatuhanke • Osana ammatillisen koulutuksen laatustrategian valmistelua • Järjestämismuodon erityispiirteiden näkökulma • Tavoitteet • Oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan viranomaistoiminnan laatukriteerit • Ehdotukset hallinnollisten käytäntöjen selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi oppisopimuskoulutuksen erityispiirteet huomioiden • Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen vastuut ja velvoitteet eri osapuolten näkökulmista • Kysyntälähtöisyyden edistäminen oppisopimuskoulutuksen tarjonnassa ja järjestämisessä

12. Loppuraportin ehdotukset Ehdotukset jaettu I) koulutuksen järjestäjän ja II) kansallisen tason ehdotuksiin • Koulutuksen järjestäjätaso Lähtökohdat • Oppisopimuskoulutus tulee sisäistää osaksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja sen erityispiirteet huomioidaan strategioissa • Koulutuksen järjestäjien organisaatioissa määritellään oppisopimusorganisaation toimintamenettelyt ja –mallit, resurssit, hallinto ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asema siten, että viranomaistehtävien toteuttaminen ja kehittäminen ovat mahdollisia. • Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen eri osapuolten vastuiden ja velvoitteiden määrittely • Verkostomaisuus korostaa koulutuksen järjestäjän vastuuta 1. Viranomaistoiminnan yleiset, koko järjestämismuotoa koskevat laatukriteerit (19 kpl) • Koulutuksen järjestäjän strategia ja hallinto • Työsuhdeperusteisuus • Verkostomainen toimintamalli – toimijoiden vastuut, työnjako ja resurssit • Kysyntälähtöisyys

13. Loppuraportin ehdotukset (jatkoa) 2. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisen prosessivaiheittain määritellyt laatukriteerit; Minkälaisten kriteerien täyttyessä oppisopimuskoulutuksen järjestäminen on laadukasta? Prosessivaihekohtaisia kriteereitä • Oppisopimuskoulutuksen edellytysten varmistaminen (8 kpl) • oppisopimuskoulutuksen tavoitteita tukeva tiedotus ja markkinointi • työpaikan osaamistarpeiden tunnistaminen • opiskelijan koulutustarpeen selvittäminen ottaen huomioon aikaisemmin hankittu osaaminen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen edellytysten varmistaminen (työtehtävät ja työpaikkakouluttaja) • oppisopimuskoulutuksen järjestämismuodon soveltuvuuden varmistaminen kokonaisuutena.

14. Loppuraportin ehdotukset (jatkoa) 2) Oppisopimuskoulutuksen suunnittelu (10 kpl) • henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadintaa koskevien vaatimusten toteuttaminen • tarvittavien resurssien määrittäminen • verkoston kokoaminen, eri osapuolten sitoutumisen varmistaminen sekä työnjaosta sopiminen • koulutuskustannusten selvittäminen ja kustannusarvion tekeminen • tietopuolisen opetuksen hankinnan kustannustehokkuuden, laadun ja asiakaslähtöisyyden varmistaminen • sopimusasiakirjojen laatiminen ja allekirjoittaminen

15. Loppuraportin ehdotukset (jatkoa) 3) Oppisopimuskoulutuksen toteutus, arviointi ja seuranta (8 kpl) • henkilökohtaisten opiskeluohjelman ja verkoston yhteistyön toteutumisen varmistaminen ja valvonta • opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus ja arviointi ja arviointituloksiin reagointi • tietopuolisen opetuksen tavoitteiden toteutumisen valvonta ja seuranta • sopimukseen tulevien muutosten toteutus ja hyväksyminen • opiskelijahallintojärjestelmän ajantasainen käyttö valvonta- ja seurantatehtävässä poikkeamaraportteineen • palautteiden kerääminen oppisopimuskoulutuksen toteutumisesta ja järjestämisestä ja palautetiedon hyödyntäminen

16. Loppuraportin ehdotukset (jatkoa) 4) Oppisopimuskoulutuksen päättäminen (4 kpl) • arviointitiedon kerääminen • todistusten laadinta ja toimittaminen opiskelijoille • asiakaspalautteiden ja arviointien kerääminen ja seuranta, palautetiedon käyttäminen toiminnan kehittämisessä Koulutuksen järjestäjätason ehdotusten vaikutuksia • Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida omia oppisopimuskoulutuksen toimintamenettelyitään ja siihen liittyviä kehittämistarpeita. • Oppisopimuskoulutuksen prosessin eri vaiheiden laatukriteerien toteutuminen edellyttää koulutuksen järjestäjätasolla oppisopimuskoulutuksen resursoinnin, hallinnon ja johtamisjärjestelmien toimivuuden arviointia. • Keskeinen osa koulutuksen järjestäjätason laadunvarmistusta on koulutuksen järjestäjien yhteistyön lisääminen. Osallistumalla koulutukseen ja koulutuksen järjestäjätason yhteistyön kehittämiseen yhtenäistetään toimintamalleja, jaetaan tietoa hyvistä käytännöistä sekä kehitetään ja ylläpidetään laatukriteerien mukaista koulutusta. • Koulutuksen järjestäjä tukee toiminnallaan myös oppisopimuskoulutusjärjestelmän valtakunnallista läpinäkyvyyttä huolehtimalla valtakunnan tason tiedonkeruujärjestelmiin toimitettavan tiedon oikeellisuudesta rahoitusjärjestelmän ja muun tiedonkeruun yhteydessä.

17. Loppuraportin kansallisen tason ehdotukset Kansallisen tason ehdotukset • Koulutuksen järjestäjien osaamisen varmistaminen • Osaamisperustan ja resursoinnin vahvistaminen ja yhtenäistäminen • Oph selvittää vastuullisten osaamisvaatimukset, jonka perusteella suunnitellaan valtakunnallista koulutusta • Opetustoimen hlöstökoulutuksen resurssien suuntaamisessa huomioidaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjien osaamisen kehittämistarpeet • Tuetaan valtakunnallista ja alueellista verkostoitumista • Laadunhallinnan opas ja muut tukimuodot • Keskitetysti oppisopimuskoulutusta koskeva ohjeistus ja lomakkeet • Julkaisu sähköisesti • Vertaisarvioinnin hyödyntäminen erityisesti laatutyön alkuvaiheessa olevien tukemiseksi

18. Loppuraportin kansallisen tason ehdotukset • Järjestelmän läpinäkyvyyden lisääminen • SADe-hankkeen mahdollisuuksien hyödyntäminen • Opintohallinnon sähköinen järjestelmä • Työpaikkakouluttajien osaamisen varmistaminen • Opiskeluaikainen ohjaus- ja henkilökohtaistamista koskeva arviointiosaaminen • Muut kehittämistarpeet • Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen; eri rahoitusmuotojen käytön joustava yhdistäminen • Ammattiopistostrategia; riittävän vahvat, kaikki palveluvalikoiman välineet • Oppisopimuskoulutuksen osallistumiskynnyksen alentaminen • Useamman työpaikan mahdollisuus

19. Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittämishankkeen loppuraportti OKM 7/2011 1) oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena 2) oman kustannuspohjan soveltuvuutta rahoituksen määräytymisperusteena ammatillisena perus- ja lisäkoulutuksena järjestettävässä oppisopimuskoulutuksessa 3) opiskelijamäärien säätelyn ja kiintiöinnin uudistamistarpeet 4) rahoituksen perusteena olevien opiskelijamäärien laskennan uudistamistarpeet 5) työpaikalla tapahtuvan koulutuksen toteuttamiseen tarkoitetun koulutuskorvausjärjestelmän toimivuutta sekä 6) edellä olevia kokonaisuuksia koskevien ehdotusten vaikutuksia rahoitukseen, lainsäädäntöön ja tietojärjestelmiin.

20. Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmästä (jatkoa) • Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmään liittyy tiettyjä kehittämishaasteita, jotka liittyvät koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittämistarpeisiin ja kokonaisuuteen • Oppisopimuskoulutuksen oma kustannuspohja ei ole yksinään riittävän luotettava valtionosuuden perusteen määrittämiseksi • Mikäli oppisopimuskoulutuksen omat kustannukset otettaisiin huomioon valtionosuuden pohjaa laskettaessa, tulisi ne huomioida osana ammatillisen peruskoulutuksen kokonaiskustannuksia • Selvitetty erilaisia vaihtoehtoja • Muutoksen kohdentaminen oppisopimuksen omien kustannusten perusteella tai leikaten koko ammatillisesta koulutuksesta

21. Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmästä (jatkoa) • Oppisopimusten määrien kiintiöinti • Oppisopimusten määrien säätelemättömyys voi aiheuttaa epätervettä kilpailua ja epäjohdonmukaisuutta perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärien kehityksessä • Selvitetty vaihtoehtoja koulutuksen järjestäjäkohtaisen tarjonnan enimmäismäärän, enimmäismäärän muutoksen sekä alueellisuuden ja alakohtaisuuden osalta • Laskentapäivät; • Oppisopimuskoulutuksen perustuessa ensisijaisesti työpaikalla tapahtuvan opetuksen määrään, sopimuksen pituudet eivät aina ole suorassa vaikutusyhteydessä kustannuksiin. • Samalla on kuitenkin huomioitava, että oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmässä sovellettavat nk. neljän ja kahdeksan kuukauden säännöt vähentävät kannustavia tekijöitä oppisopimusten epätarkoituksenmukaiseen jatkamiseen. • Suoritemäärien määräytymisen uudistaminen edellyttäisi kuitenkin merkittävää tiedonkeruujärjestelmien uudistamista ja samalla eriyttäisi ammatillisen koulutuksen järjestämismuotojen ohjausjärjestelmiä toisistaan

22. Lopuksi • Oppisopimuskoulutuksella tehtyjen selvitysten perusteella erinomaiset edellytykset sisältyä osaksi uuden hallitusohjelman tavoitteita • Järjestämismuodon erityispiirteet vastaavat tuleviin painopisteisiin > hyvät asemat järjestämismuotojen "kilpailussa" • Oppisopimuskoulutus yhä keskeisempi järjestämismuoto osana ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa