Trendejä

1. Trendejä

2. Cloud Computing Pilvilaskenta, ja ennen kaikkea sen pilvipalvelut, on uudehko tietotekniikan alue, jonka odotetaan kasvavan huomattavaksi palvelukokonaisuudeksi. Pari tunnettua esimerkkiä pilvipalveluista: dropbox ja iCloud.

3. Pilvilaskenta on malli, missä asiakkaille konfiguroidaan heidän tarpeidensa mukaisia resursseja (verkkoa, palvelimia, tietovarastoja, sovelluksia ja palveluja) yhteisestä, fyysisestä resurssipoolista, varaten ja vapauttaen niitä nopeasti ja joustavasti ilman palvelun tuottajan puuttumista tapahtumiin.

4. Pilvilaskenta muodostuu erilaisista käyttömalleista ja palveluista. Pilven infrastruktuurin käyttömalleja ovat: julkinen pilvi – kaikkien saatavilla, yksityinen pilvi – organisaation oma, näiden risteymä eli hybridi pilvi – useita pilviä yhdessä yhteisöpilvi esim. The U.S. Government.

5. Pilvipalvelut: Laitteisto pilvessä (IaaS) - Amazon, Google, MS Kehitysympäristö pilvessä (PaaS) - Amazon, Google, MS Sovellusympäristö pilvessä (SaaS)

6. Pilven referenssimalli, missä kerrokset rakentuvat toistensa päälle, alhaalta ylöspäin.

7. Infrastructure as a Service (IaaS) Palvelumalli missä laitteet on virtualisoitu pilveen. Palvelun tuottaja omistaa fyysiset laitteet ja kehittäjä luo virtuaaliset resurssit; laitteet, levyt, verkkorajapinnan jne. jonka päälle sovellukset ja palvelut rakennetaan.

8. Infrastructure as a Service (IaaS) Palvelun tarjoajia ovat mm. Amazon (EC2), Microsoft (Azure), VMWare Kuka Infrastruktuuria käyttää käyttäjinä lähinnä isot ja keskisuuret organisaatio, mutta myös pienemmät toimijat jotka tarjoavat esim. levytilaa eri tarkoituksiin: Dropbox, Picasa, Flicker, KindleFire ja iCloud.

9. Platform as a Service (PaaS) Sovelluskehittäjät tekevät ohjelmia käyttäen hyväksi PaaS ympäristön APIa. Kehitysympäristö on palvelun tuottajan määrittämä, joten sovellusten kehittäjät sekä käyttäjät sidotaan tarjottuun ratkaisuun. Palvelun tuottaja vastaa PaaS palvelun kaikista toiminnallisista ominaisuuksista, joten käyttäjälle jää vain palvelun hyödyntäminen.

10. Platform as a Service (PaaS) Palvelun tarjoajia ovat mm. Google (AppEngine), MS AzurePlatform, Force.com (Social Enterprices),… Käyttäjinä palveluita tarjoavat yritykset jotka kehittävät omia sovelluksiaan (Google Maps, -Docs, -Earth, Gmail) oman infrastruktuurin päälle ja tarjoavat niitä käyttöön SaaS palveluna. Force.com CRM sovellukset Croupon, Burberry, Dell Googlen virallinen ympäristö kehittäjille

11. Software a Service (SaaS) Täydellisin pilvilaskennan palvelu, missä laitteet, sovellukset ja itse ratkaisut ovat palvelun tuottajan tarjoamia. Muutokset sovelluksiin palvelun tuottajan API:en avulla, jos ollenkaan. Avointa lähdekoodia hyödynnetään Open SaaS sovelluksissa.

12. SaaS Sovelluspalveluita: Google Apps for business, Quicbooksonline, ZohoOffice Suite, VMWare, …. Käyttäjinä ”kaikki” kuluttajista yrityksiin, riippuen sovelluksesta. Mobiililaitteille löytyy eri versiot, kuten ”Androidmarket”, ”Nokia Ovi Suite” ja Applen Store. SaaS palvelujen komponenttiominaisuus mahdollistaa MashUps ominaisuuden.

13. Pilven käytön huonoja puolia: Tietoturva, Toimittajasidonnaisuus, Verkonviipeet, jne.

14. Business Intelligence (BI) Liiketoimintatiedon hallinta on systemaattista yrityksen suorittamaa liike-elämän tietojen hankintaa, tallennusta ja analysointia. LiiketoimintatiedonhallintatarkoittaahiemaneriasiaaEuroopassajaUSAssa. Yrityksen tiedonhankinnan tavoite on kerätä yrityksen johtamisessa ja toiminnassa tarvittava keskeinen tieto, käsitellä ja jalostaa se, sekä jakaa tieto tarvitsijoille ja seurata tiedon vaikuttavuutta. 

15. Business Intelligence (BI) Liiketoiminnassa käytettävän tiedon hallinta on tullut yhä tärkeämmäksi välineeksi yritysten johtamisessa ja sen merkitys on vain korostunut kun saatavan tiedon määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Käytettävissä olevan tiedon kerääminen, analysointi, tulkitseminen ja kuvaaminen ovat luoneet tarpeen uuden koulutuksen alan – data science – kehittämiseen.

16. Business Intelligence (BI) Tietoa voidaan kerätä yrityksen sisältä perinnejärjestelmistä. Sisäisen ja ulkoisen tiedon keräämisen välissä toimivat ns. web analytiikan työkalut, joilla tietoa kerätään mm. web sivuilla vierailevista asiakkaista ja heidän käyttäytymisestään web sivuilla. Kun tietoa saadaan perinnejärjestelmistä, niin sitä käytetään ensisijaisesti ylemmän johdon päätöksenteon tukena. Web analytiikan tulokset hyödyntävät ensisijaisesti yrityksen markkinointia ja mainontaa, mutta nykyisin myös muita toimintoja.

17. Business Intelligence (BI) Ulkoisella tiedon keruulla saadaan tietoa erityisesti kilpailijoista, niiden toiminnasta. Kohteita ovat lisäksi asiakkaat ja markkinat ylipäätään, alihankkijat ja muut sidosryhmät, teknologiat, yrityksen kohdemaiden hallinto, kulttuuri ja lainsäädäntö sekä tulevaisuus ja trendit ylipäätään.

18. Location-based services (LBS) Paikkasidonnaiset mobiilipalvelut on informaatio- ja viihdepalvelu, joka on tuotettu mobiililaitteille mobiiliverkon välityksellä. Järjestelmä käyttää hyväkseen mobiililaitteen maantieteellistä sijaintia ja kompassia Varhaisempi paikannusmenetelmä perustui mobiililaitteiden ristiinpaikannukseen mastojen välillä. Uusissa älypuhelimissa on sisäänrakennettu a-gps siru joka korvaa em. käytännön, mutta perinteistä GPS järjestelmää käytetään yhä.

19. Location-based services (LBS) Paikantaminen sisätiloissa vaatii muita keinoja esim. Near LBS menetelmää. NLBS hyödyntää lyhyen kantaman, tekniikoita kuten Bluetooth, WLAN, infrapuna ja/tai RFID/Near Field Communication tekniikoita. Nämä sovellukset sallivat käyttäjän vastaanottaa informaatiota lähiympäristöstään mm. kaupoissa, tavarataloissa, ostoskeskuksissa jne.

20. Location-basedservices (LBS) Sovellusalueita: Sosiaalisten tapahtumien suosittelu Lähin pankkiautomaatti Ohjaus haluttuun kohteeseen (kävellen) Kavereiden sijainti kartalla (Google Latitude) Paikkasidonnainen markkinointi Pelit, joissa oma sijainti on osa peliä

21. Location-basedservices slifter.com – tarvitsetko kengät tai kravatin? WHERE – tietoapaikoistaym. GeoFencing Presence Zones teknologia – sijaintiinliittyväämainontaa& yksilönkäyttäytymistiedonkeruu

22. AugmentedReality Laajennettu / lisätty todellisuus viittaa näkymään, johon on lisätty tietokonegrafiikallatuotettuja elementtejä ja jota käyttäjä tarkastelee läpikatseltavien (see-through) näyttöjen kautta. Se on järjestelmä, jossa keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa (kuva, ääni, video, teksti, GPS- informaatio) on lisätty näkymään todellisesta ympäristöstä.

23. AugmentedReality Esimerkkejä: wikitude.me – sijaintisi ja lähellä olevat kaupat layar.com – kuva + info; demo Avatar Toys GE'sAugmentedReality IKEA augmentedreality

24. Crowdsourcing - joukkoistaminen on toimintaa, jossa työ, jonka perinteisesti on tehnyt erikseen nimetty toimija, tavallisesti palkattu työntekijä, ulkoistetaan määrittelemättömälle, yleensä suurelle joukolle ihmisiä avoimen kutsun kautta. Työn teettäjä saattaa maksaa osallistujille korvauksen, mutta työn suorittaminen voi tapahtua myös ilman rahallista korvausta.

25. Crowdsourcing - joukkoistaminen Kuka käyttää: Amazon MechanicalTurk, jossa työnantajat voivat valjastaa käyttöönsä ihmisen älyn suorittamaan tehtäviä, joihin tietokoneet eivät vielä pysty.

26. Crowdsourcing - joukkoistaminen Joukkoistamisprosessin kulku Companies first identify a problem and broadcast this problem to an unknown group of solvers.  Users who are also known as the crowd, will typically use online communities or social networks to share and exchange solutions. The crowd also acts as the filter to sort through the submitted solutions and come up with the best ideas.

27. Crowdsourcing - joukkoistaminen Joukkoistamisprosessin kulku These best ideas then become the property of the company that initially broadcasted the problem. Often times, the company will compensate the individual or group for their ideas. 

28. Crowdsourcing - joukkoistaminen DARPA Balloon Hunt – tehtävä DARPA Balloon Hunt – ratkaisu Kulta kateissa!

29. Web Services Ohjelmistojärjestelmä, joka mahdollistaa keskenään yhteensopivan tietokoneiden välisen vuorovaikutuksen tietoverkon yli.

30. Web Services Palvelu muodostuu kolmesta osasta, joista kaksi on pakollista; palvelun tarjoaja (Service provider) ja käyttäjä (Service requester).  Palveluhakemisto (Service Broaker) on paikka missä tarjolla olevat palvelut löytää. muu2 muu1 muu3 Oma osuus muu4

31. Mielenkiintoista seurattavaa Mashable + iPhone sovelluksia AllThingsD Paikannukseen perustuva palvelu Foursquare total immersion