Vammais- ja esteettömyysasiamiehen tehtävistä

1. Vammais- ja esteettömyysasiamiehen tehtävistä Esteettömyysverkoston seminaari Tampere 14.02.2008 Jukka Kaukola vammais- ja esteettömyysasiamies Tampereen kaupunki

2. Vammais- ja esteettömyysasiamies Vammais- ja esteettömyysasiamiehen tehtävän tarkoituksena on edistää • vammaisten ja eri tavoin toimintaesteisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena kaupunkilaisena

3. Viran perustamisen tausta • Vammaisneuvosto esittänyt useita vuosia vammaisasiamiehen viran perustamista; • 2006 valtuusto päätti perustaa viran yksimielisesti; • Esitykseen liitettiin esteettömyys: vammaisuus on yksilön ja ympäristön välinen suhde; • Virka päätettiin perustaa sosiaali- ja terveystoimeen, nykyiseen Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tilaajaryhmään; • Viran vastaanotto: toukokuu 2007

4. Vammais- ja esteettömyysasiamies, tehtävät -edistää, seuraa ja selvittää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja perusoikeuksien toteutumista; -edistää Tampereen kaupungin rakennetun ympäristön esteettömyyttä ja palvelujen saavutettavuutta yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien, vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen kanssa; - toimii asiantuntijana kaupungin työryhmissä, kehittämishankkeissa, projekteissa vammaisuuteen, esteettömyyteen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvissä asioissa;

5. Mitä ymmärrän yhdenvertaisuudella • Yksinkertaisimmillaan yhdenvertaisuus on monenlaisuuden hyväksymistä ja toisen ihmisen kunniottamista sellaisena kuin hän on. • Suomen perustuslaki 6§ • Ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella

6. Mitä ymmärrän esteettömyydellä • Esteetön ympäristö, palvelu tai informaatio on sellaista, jota kaikki kuntalaiset pystyvät käyttämään ja hyödyntämään; • Esteetön ympäristö on välttämätöntä eri tavoin toimintaesteisille ihmisille, joita arvioidaan olevan noin kymmenesosa väestöstä, muille se tuo sujuvuutta ja helppoutta;

7. Mitä ymmärrän esteettömyydellä • Esteettömyys ei ole mitään erityistä, vaan yhteiskunnan toimivuuden mittari; • Esteettömyys muodostaa ketjun, jonka vahvuus määräytyy sen heikoimman lenkin mukaan; • Liikkuminen, kuuleminen, näkeminen, aistiminen, viestintä, kommunikaatio... • Esteettömyys koskettaa kaikkia hallintokuntia

8. Esteettömän ympäristön lisäarvo • lisää yhdenvertaisuutta; • lisää itsemääräämisoikeutta, omatoimisuutta, valinnanmahdollisuuksia • ”Haluan mennä sinne, minne toivon, en pelkästään sinne, minne pääsen” • vähentää ulkopuolisen tuen tarvetta • lisää mahdollisuuksia asua kotona pidempään • pienentää onnettomuus/tapaturmariskiä; • mahdollistaa sosiaalista vuorovaikutusta; • tuo yhteiskunnallisia säästöjä; • on kaikille hyvä, joillekin välttämätön

9. Löytyykö yhdenvertaisuutta? Ovatko kaupungin ja muiden viranomaisten ja yksityisten liikkeenharjoittajien tarjoamat palvelut esteettömästi saavutettavissa vammaisille ja eri tavoin toimintaesteisille ihmisille yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi muiden kaupunkilaisten kanssa?

10. Haasteet/kohteet esteettömyystyössäTampereella 1. Tarvitaan esteettömiä ja muunneltavissa olevia asuntoja, joissa on helppoa ja turvallista toimia • kynnyksettömyys, liukuesteet, käsijohteet, valaistus, ovi- ja hellavahdit, toimiva kylpyhuone, värimaailma, uusi teknologia... 2. Tarvitaan kiinteistöjä, jotka päästävät sisään ja ulos • hissit vanhoihin kerrostaloihin • yksityiset ja julkiset tilat esteettömiksi • helposti avattavat riittävän leveät ovet, kynnyksettömyys, luiskat, inva-wc, värimaailma, äänimaailma..

11. Haasteet/kohteet 3. Turvallinen esteetön liikkumisympäristö • liikenteen rauhoittamistoimenpiteet • turvalliset katujen ylitykset • suojateiden reunakivet osin nollatasolla • riittävän pituinen vihreä valo • suojateiden pinnan tasaisuus, johdattavuus • pyöräilyn ja jalankulun erottaminen silloin kun se on mahdollista (riittävät poikkileikkaukset) • katujen pituuskaltevuus alle 5% • jalkakäytävät esteettömiksi (A-mainokset, terassit, pyörien parkkeeraus, huoltoliikenne, tolpat, laiton pysäköinti); • penkkejä levähtämistä varten, • laadukas valaistus, talvikunnossapito, • esteettömyyden erityistaso kohteissa, joissa asuu paljon toimintaesteisiä ihmisiä (Suraku)

12. Haasteet/kohteet 4. Sopivat liikennejärjestelyt ja kuljetuspalvelut - matalalattiabussit, näköön ja ääneen perustuva informaatio, - esteettömät bussipysäkit, - toimiva palveluliikenne, - toimivat kuljetuspalvelut 5. Palvelujen saavutettavuus - miten palvelut sijoittuvat, ovatko ne kaikkien käytettävissä? Onko niistä saatavilla tietoa ymmärrettävässä muodossa 6. Yksilöllinen tuki - Millasta tukea Sinä tarvitset?

13. Summa summarum • Hyvin suunniteltu esteetön, turvallinen ja terveellinen ympäristö, • toimivat ja esteettömät joukko- ja palveluliikennejärjestelyt sekä kuljetuspalvelut, • toimivat esteettömät asunnot ja kiinteistöt, • yksityisten ja julkisten palvelujen saavutettavuus sekä • yksilölliset palvelut ja tuki luovat edellytyksiä vammaisille ja eri tavoin toimintaesteisille ihmisille elää ja toimia yhdenvertaisesti muiden kaupunkilaisten tavoin Tampereen kaupungissa

14. Tehtävän merkityksestä • kehittäjän, koordinoijan ja asiamiehen rooli; • virkamiehet: vastakkain vai rinnakkain; • hyvien perustelujen merkitys; • äänen kuulija, tarpeiden tunnistaja; • parhaimmillaan eri tavoin toimintaesteisten kaupunkilaisten ääntä ja • kansalaisyhteiskuntaa vahvistava tehtävä; • Loppupelissä vammaiset henkilöt arvioivat tuoko toiminta lisäarvoa

15. Tampereen kaupungin esteettömyysohjelma 2008-2016 ”Kaikille paree Tampere” Tavoite: ”Tampere on huomattavasti esteettömämpi vuonna 2016 kuin Turku”