Tehokas palveluteollisuus EU:ssa

1. Tehokas palveluteollisuus EU:ssa ICT-alan tulevaisuudenhaasteet FiCom 8.6.2005 Jukka Alho Toimitusjohtaja Suomen Posti Oyj

2. Eurooppalainen yhtenäinen sisämarkkina? • “The French postal law has now been adopted by the Assemblée Nationale. The law is designed to reflect the European Postal Directive 2002/39/EC and some parts of the 1997/67/EC, which have not yet been implemented” • Siis yhdessä merkittävimmässä EU-maassa implementoidaan vuoden 1997 ja 2002 direktiivejä tässä vaiheessa. (Edes tämä ei merkitse kilpailun vapauttamista.) • Suomessa mentiin paljon pidemmälle jo vuonna 1994. • Siis aivan lähtökohtaisesti samalla alalla toimivia yrityksiä kohdellaan näiden kotimarkkinoilla täysin eri säännöillä.

3. Tämän tarkastelun näkökulmasta • Tämän tarkastelun lähtökohtana ei ole väite siitä, että Suomessa olisi säädeltyjä (infrastruktuurityyppisiä) toimialoja koskien huono lainsäädäntö tai väärin toimiva viranomaissäätely. • Päinvastoin: molemmissa suhteissa meillä on ollut perinteisesti moderni ja pragmaattinen ote. Monet lainsäädännön valinnat ovat olleet sellaisia, joita toimialan yritykset ovat itse tukeneet. • Välillä on kuitenkin ehkä syytä pysähtyä tarkastelemaan sitä, tulisiko joitain paradigmoja muuttaa. Tietyissä olosuhteissa toimineet mekanismit voivat tuottaa aivan erilaista tulosta toisissa olosuhteissa. • Yleisteemani on: hyvä erityislainsäädäntö ja regulaatio on yhtä vaikeaa kuin tehokkaan täsmälääkkeen kehittäminen. Aina on vaarana se, että tulee arvaamattomia sivuvaikutuksia, sellaisia joita kukaan ei voi varmuudella ennustaa.

4. Suomalaisen palveluteollisuuden kilpailuedellytykset yhdistyvässä Euroopassa • Lainsäädännössä - erityisesti erityissääntelyssä - pidetään tärkeinä päämäärinä kilpailun edistämistä, käyttäjien etua, kuluttajansuojaa jne. • Mutta: • Olisiko mahdollista tai tarpeellista ottaa lainsäädännön ja regulaation yhdeksi tavoitteeksi myös kyseessä olevien palvelusektoreiden yritysten kilpailukyvyn kehittäminen? Siis suomalaisen talouselämän toimintaedellytysten tukeminen. • EU:n lainsäädännön prinsiippeihin ollaan (perinteisen teollisuuden) osalta ottamassa vaikutusarviointi Euroopan kilpailukykyyn (suhteessa USA:han, Kiinaan..) • Miten muut maat toimivat? Jos muissa maissa huomioidaan näitä näkemyksiä reguloinnissa – vaikka ei sitä ääneen tunnustetakaan – miksi Suomen pitäisi toimia toisin?

5. Toimialan pärjääminen: ilman tervettä elinkeinoelämääovat häviäjän puolella myös suomalaiset asiakkaat, ennen pitkää • Taloussanomat (4.6.) • “Suomen telemarkkinoilla ei ole näkynyt kasvua…. • Heikolta näyttää myös kannattavuuskehitys… … muulle Euroopalle karmeaa esimerkkiä.. • Analyytikot epäilevät, että Suomen markkinoiden kaltainen tukahduttava hintakilpailu voi levitä muuallekin.. Suomessa juuri verkkokapasiteettia vuokraavat virtuaalioperaattorit ovat osa syy….” • Näistä mielipiteistä ei varmaan vallitse yksimielisyyttä. Mutta kahteen asiaan niillä on yhteys joka tapauksessa: • - markkinan kehitystä on muokannut voimakkaasti lainsäädäntö ja sen tulkinta/ regulaattorin toiminta • - vaikutukset näkyvät niin sijoittajien kuin ko. yritysten halussa ja kyvyssä investoida Suomalaiseen infrastruktuuriin, sen pitämiseksi maailman kärjessä

6. Esimerkki: Posti- ja logistiikka-ala Euroopassa • Saksassa ja Hollannisssa on globaaleiksi logistiikkayrityksiksi muuntuneilla postiyrityksillä edelleen kirjemonopoli. • Tälle monopolitoiminnalle sallitaan sellainen kannattavuus, jota Suomessa ei lähimainkaan hyväksytä vastaavalle toiminnalle. • Koska ko. yritysten koko ja kilpailuasetelma kansainvälisesti on muutenkin erittäin vahva, saavat ne tällaisesta tilanteesta ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentumiseen ja yritysostoihin. Tilannetta on vaikea olla pitämättä kyseisten maiden valtiovallan ja poliittisen ohjauksen tietoisena pyrkimyksenä. • Yleisiä kilpailuedellytyksiä ei voi mitenkään pitää tasapuolisina logistiikka-alan yritysten kasvuedellytysten kannalta.

7. Letter Price and Population Density 2005(Price basket, weighted with traffic volumes, purchasing power parity adjusted)

8. Eräiden Postien Mail -liiketoiminnan kannattavuus ja varatut palvelut vuonna 2004 ja Q1/2005 • Posti liikevoitto %varatut palvelut 2004 Q1/2005 kotimaassa • Singapore Post 36,7 kaikki kirjeet • TPG 22,2 22,0 kirje (ei DM) alle 100g • Deutsche Post 16,4 19,7 kirje alle 100g, (DM alle 50g) • Post Danmark 13,5 19,0 kirje alle 100g, 2005 alle 50g • Posten Norge 12,1 14,4 kirje alle 350g • Australian Post 9,9 kirje alle 250g • Schweizerische Post 8,6 kirje alle 1kg • Suomen Posti: n. 9 -

9. Regulaation ajatusmallit • Regulaatioperiaatteet eroavat suhtautumisessa tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseen. Luodaanko yrityksille kiihokkeet parantaa toimintaa, vai onko jokin taso, jossa tehokkuuden lisäyksestä on vaarana sanktiot. • Käytännössa eroja syntyy siitä, onko määrävän markkina-aseman (tai vastaavan muun sektorikohtaisen sääntelyn alla olevalle) yritykselle asetettu hinta-katto (price cap) sääntely vai kannattavuuteen liittyvät ylärajat (tai onko määräävänä yleisen kilpailulain määräävän markkina-aseman väärinkäyttövalvonta). • Kannattavuuden/tuoton sääntelyyn liittyy kaksi suurta ongelmaa: • - kehityskannusteen puuttuminen (insentiivin muuttuminen käänteiseksi) • - teoreettinenkin mahdottomuus oikean kustannuslaskennan määrittelemiseksi • Huom: suomalainen tilanne ei ole kenenkään “syy”, myös alan yritykset niin telealalla kuin postitoiminnassa ovat vieroksuneet varsinaista price-cap-periaatetta, johon voi liittyä omia hankaluuksia. Ehkä meidän olisi pitänyt harkita toisin.

10. Regulaation ajatusmallit jatkoa • Periaatteellisia kysymyksiä ovat mm: • Näkeekö regulaattori tulevaisuuden vääjäämättömät muutokset ajoissa? Kuinka tulossa oleviin muutoksiin voidaan varautua? • Yrityksen täytyy perustaa kaikki päätöksensä tulevaisuuden ennakointiin, menneisyydellä ei ole paljon mitään arvoa. • Regulaattorilla on taas faktapohjaa vain menneisyydestä. • Tulevaisuus on uskon asia. • Esimerkkejä matkan varrella kohdatuista käytännön kysymyksistä: • Koska mobiiliviestintä on samaa relevanttia markkinaa kuin lankapuhelin? • Onko sähköinen viestintä ja internet samaa markkinaa kuin perinteinen kirje? • Ja tähän liittyy sektorikohtaisen reguloinnin yksi ongelma: konvergenssi ja vaihtoehtoiset ratkaisut saattavat kisata markkinoilla aidosti, mutta tämän huomioiminen näyttää olevan hyvin vaikeaa lainsäädännössä ja sen tulkinnassa. • Miksi – ja kuinka pitkään – tarvitaan sektorikohtaista säätelyä asioissa, joissa kilpailulainkin pitäisi antaa toimivat työkalut?

11. Yhteenveto • Yhteiskunta/valtiovalta/poliittinen ohjaus on päättänyt panostaa päättäväisesti tietoyhteiskunnan edistämiseen. • Voisiko valtiovallalla –myös lainsäädännössä ja reguloinnissa – olla päättäväisempi ote alan elinkeinopolitiikkaan, suomalaisen palveluteollisuuden kilpailukyvyn edistämiseen? Eurooppa ei ole yhtenäinen toiminta-alue palvelualan yrityksille vielä pitkään aikaan. • Tietoyhteiskunnan edistäminen tarkoittaa vahvaa uskoa tiedonvälitysinfrastruktuurien ja teknologioiden konvergenssiin. Siis siihen, että uudet keinot korvaavat perinteisiä. Näkyykö tämä tavoite ja usko myös erityislainsäädännön ja regulaation painopisteissä?