1 / 36

2b. Kiinan, Väli-amerikan ja Euroopan muinaiskulttuureista

2b. Kiinan, Väli-amerikan ja Euroopan muinaiskulttuureista. Muinais-Kiinan kulttuuri. Kiinan kulttuuri on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se jatkuu katkeamatta vanhemmalta kivikaudelta nykypäiviin.

bruno
Télécharger la présentation

2b. Kiinan, Väli-amerikan ja Euroopan muinaiskulttuureista

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. 2b. Kiinan, Väli-amerikan ja Euroopan muinaiskulttuureista

  2. Muinais-Kiinan kulttuuri Kiinan kulttuuri on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se jatkuu katkeamatta vanhemmalta kivikaudelta nykypäiviin. Historian kaudet nimetään keisarisukujen eli dynastioiden mukaan. Perustana on pelkkää nimeä syvempi uskonnollinen käsitys. Keisari oli Taivaan, luontoa hallitsevan korkeimman valtiaan, poika ja sai osansa tästä kunnioituksesta.

  3. Muinaiskiinan dynastioita

  4. 2.4. Kiinan matematiikka • Kiinan matematiikka kehittyi korkealle tasolle • Numeromerkit • Matemaattista kirjallisuutta

  5. Numerotikuilla esitetty (vuosi)luku 1971

  6. Zu Chongzhin laskelma π:lle Sui Shu –teoksessa (Sui Dynastia 581-618)

  7. Sivu Jiu Zhang Suan Shu’n teoksesta: Yhdeksän lukua matematiikan taidostaEteläinen Song Dynastia (960-1279)

  8. 2.5. Muinais-Kiinan fysiikka • Kiinalaiset pitivät kirjaa pyrstötähdistä ja novista –2296 lähtien • 4000 vuotta sitten kaksi tähtitieteilijää tuomittiin kuolemaan, koska eivät kyenneet ennustamaan auringonpimennystä  taito siis tuolloin periaatteessa saavutettu • Optiikka merkittävin muinaisen Kiinan fysiikan osa-alue • soihdut ja öljylamput valonlähteinä, kynttilä mahdollisesti 400 eKr. • varjon muodostumista koskevat kokeet varhaisimpia optisia kokeita • valonsäteiden kulun suoraviivaisuus • näkeminen: valonsäteiden saapuminen silmään (Antiikin Kreikassa näkösäteet)

  9. Peilikokeet • peilin valmistus • tasopeilien, koverien ja kuperien peilien kuvantamisominaisuudet • 700 eKr. koveran pronssipeilin avulla tuli auringonvalosta fokusoimalla • 500 jKr. taikapeili • Akustiikka • kiinalaiset kiinnostuneita äänestä • musiikki ja soittotekniikka pitkälle kehittynyttä • äänen peruslähteet: metalli, kivi, silkki, bambu, puu, nahka, kurpitsa ja maa • äänen korkeus: puhdas-mutainen (esikvantifioiva asteikko) • sävelasteikkoja –400-luvulta lähtien • äänen nopeus  etäisyyksien mittaus +300-luvulla • 900-l: ääni kuuntelijasta riippumaton atmosfäärinen ilmiö

  10. Magnetismi kiinan fysiikan tunnetuin ja vahvin alue • magneettimalmin ominaisuudet tunnettiin 200 eKr. • pian myös magnetoimistaito • ennustamiseen lusikkakompasseja • kelluvat kompassit rakennusten suuntaamiseen • neulakompassit navigointiin (600-700 –luvuilla), arabialaisilla kompassi purjehduksen navigointiin 300-luvulla • kiinalaiset käyttäneet kompassia suunnistamiseen 900-luvulta lähtien • rautaneulojen magnetointi: kuumennus ja jäähdytys etelä-pohjoissuunnassa • deklinaatio ja magneettien polaarisuus 700-800 –luvuilta lähtien

  11. Muinais-Kiinalainen ”taikalusikka”

  12. Kelluva kompassi muinais-Kiinassa

  13. Neulakompassi muinais-Kiinassa

  14. Kuvaus Shen Kuon kokeiluista ripustaa magneettineula eri tavoilla

  15. Muinais-Kiinan maailmankuva ja yhteiskunta • Maailmankaikkeus: Aurinko, Kuu ja tähdet kelluvat tyhjässä avaruudessa liikkuen tai pysyen paikallaan (ajanlaskumme alussa, Hsuan Yeh –koulukunta)

  16. ”Ihmevaunut”

  17. ”Ihmeruukku”

  18. Zhang Hengin seismografin rekonstruktio

  19. Pronssikanuuna vuodelta 1332

  20. Antiikkinen Kiinalainen pronssiveistos- taltiointi keskeisistä akupunktiopisteistä

  21. Muinaisen Kiinan tärkeitä kalentereita

  22. Kiinan ”vuodenajat”

  23. 2.6. Intian luonnontieteet • Indus-joen laaksossa sivilisaatiota jo 3000 eKr. • kymmenjärjestelmä lukujärjestelmänä jo varhain • nykyinen numerojärjestelmä peräisin systeemistä, joka Intiassa 300-200 eKr. • buddhalainen filosofia tunsi alkeellisen atomiteorian • epäjatkuvuusidea aikasuureeseen (1. tai 2. vuosisata eKr.)

  24. 2.7. Etelä- ja Keski-Amerikka • maya-intiaanit kehittivät kantaluvulle 20 perustuvan lukujärjeselmän (yli 2000 vuotta sitten) • täydellinen paikkajärjestelmä, jossa ehkä ensimmäisenä nolla • piste (.) = 1, viiva (-) = 5, pähkinän siemen = 0

  25. Muinaisten atsteekkien kalenterikivi

  26. Maya-kalenteri

  27. 2.8. Eurooppa • ihminen Eurooppaan neoliittisella aikakaudella  mukana piirteitä Egyptin ja Mesopotamian kulttuureista • tähtitaivaan tarkkailuun ja ajanlaskuun rakennelmia, kuuluisin Stonehenge, mm. uskonnollisia menoja varten • Suomessa kivikautista kulttuuria pian viimeisen jääkauden loputtua

  28. Stonehengen kivet kuljetettu Walesista • tähtitieteilijä Frey Hoyle: Stonehenge tähtitieteellinen observatorio • Stonehenge I 2600 eKr. kuun- ja auringonpimennyksen ennustamiseen • Stonehenge II keskeneräinen • Stonehenge III rakennettu pronssikaudella 2000-1500 eKr.

  29. Ilmakuva Stonehengen kivirakennelmasta

  30. Kiviportteja Stonehengen kivirakennelman keskellä

  31. Stonehengen suuri suuntimakivi

  32. Juhannus-aurinko Stonehengessä suuntimakiveltä kiviportin läpi nähtynä

  33. Stonehengen rakennelman kaaviokuva

  34. Tähtitieteilijä Fred Hoylen tulkinta Stonehengestä tähtitieteellisenä observatoriona

  35. Kalevalan ”alkuräjähdys”

  36. 2.9. Foinikialaiset tiedonvälittäjät • foinikialaiset merenkulkija-, kauppias- ja uudisasukaskansaa, jonka merkitys vanhemman kulttuurisen tiedon siirtämisessä antiikin kreikkalaisille • kirjoitusmerkkien siirtyminen mahdollisena esimerkkinä

More Related