ERILLISSOTA 1941-1944 Suomen ja Saksan aseveljeys

1. ERILLISSOTA 1941-1944?Suomen ja Saksan aseveljeys/liittolaisuus Suomen sotien kipupisteet –luentosarja Turun yliopisto 5.5.2009 Markku Jokisipilä jokisip@utu.fi

2. Asian tärkeys presidentti Halonen 3/2005: ”Meille maailmansota merkitsi erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan, eikä meille syntynyt kiitollisuudenvelkaa muita kohtaan” Venäjän ulkoministeriö: ”Tuskin kuitenkaan on perusteita korjata koko maailman historiankirjoja, poistamalla niistä muisto siitä, että toisen maailmansodan aikana Suomi kuului Hitlerin Saksan liittolaisiin, soti niiden puolella ja sen mukaisesti vastaa osaltaan tuosta sodasta” IS tekstiviestiäänestys 5.3.2005 ”Kävikö Suomi erillissotaa?” kyllä 72 % ei 28 % keskustelu tiiviimpi vaihe jatkunut, vrt. Oula Silvennoinen ja presidenttifoorumi 2008 2

3. Jatkosodan vaikea historia harvasta asiasta on Suomen historiassa yhtä paljon keskustelu yhteistyö maailmanhistorian Mustan Pekan kanssa on kansallinen kipupiste väittely asiasta on aina ollut poliittista, ja on sitä yhä kysymys taistelun oikeutuksesta ja moraalista nollasi talvisodan myötätunnon, sinetöi Karjalan menetyksen 3

4. Historian poliittiset painolastit jatkosodan poliittinen tulenarkuus on näkynyt myös tutkimuksessa karvas opetus pienen maan ulkopolitiikan rajoista jo termit kertovat latauksista: välirauha, häpeärauha, hyvityssota, jatkosota, aseveljeys, erillissota, torjuntavoitto YYA-Suomessa esimerkkinä huonosta ulkopolitiikasta jatkosodan oikeutuksen osoittaminen ollut keskeistä torjuntavoiton patrioottinen hehku vaikeuttaa viileää ja kriittistä keskustelua 4

5. Talvisodan jälkeinen vaikea tilanne Moskovan raskas rauha alueluovutukset ja evakot elintarvike- ja muu huoltotilanne kaatuneet ja vammautuneet talouselämän vaikeutuminen kansainvälinen eristys maan uhanalainen asema rauhantilasta huolimatta suhteet Neuvostoliittoon jännittyneet suursota jatkui, koko maanosan tulevaisuus epävarma Saksan ja Neuvostoliiton liittolaisuus yhä tosiasia tässä vaiheessa revanssihenkeä niin eduskunnassa kuin kansassakin ulkopuolista tukea haettiin kuumeisesti 5

6. Kapeneva liikkumatila Neuvostoliiton epäluulot ja painostus rauhansopimuksen tulkintakiistat kotimaisen vasemmiston liikehdintä, SNS välikohtaukset kauttakulku Hangon vuokra-alueelle Saksan aikeet (Göringin lupaukset) Tanskan ja Norjan miehitys Baltian maiden sovjetisointi Saksan hyökkäys länsirintamalla jättää Suomen entistä eristyneemmäksi länsivallat haluttomia auttamaan kasvava NL:n paine 6

7. Hitlerin sateenvarjo aukeaa Kesäkuun 1940 kauppasopimus ensimmäinen merkki Hitler aloittaa idänretken valmistelut elokuussa Veltjens ja syyskuussa kauttakulkusopimus sekä NL että Saksa ilmoittavat vastustavansa Suomen ja Ruotsin valtioliittoa Molotov vaatii marraskuussa Berliinissä vapaita käsiä Suomen suhteen, mutta Hitler torjuu Saksan armeijan johto ottaa yhteyttä Sotilasvaltuuskunta Berliinissä tammikuussa 1941 Petsamon nikkelikriisi ja tiukkeneva linja 7

8. Ratkaisevat askeleet sotilasvaltuuskunta Salzburgissa ja Berliinissä, keskustelut konkreettisia tässä vaiheessa varma tieto Saksan idänhyökkäyksestä, ts. Hitler piti Suomen mukaantuloa varmana Suomi päättää lopullisesti osallistua eikä paluuta enää olisi ollutkaan ehdot: itsenäisyys, Saksa hyökkää ensin, Suomi vasta NL:n jälkeen sisäpiiri ja sotilaslinja syrjäyttivät eduskunnan, parlamentarismi ja normaalidiplomatia ajetaan sivuraiteelle Suomen ’demokraattisuus’ tässä vaiheessa kyseenalaista 8

9. Loppusuora aseveljeyteen saksalaisten maastotiedustelut Lapissa eivät pysyneet salassa siviileiltäkään Saksan hyökkäysjoukot Pohjois-Suomeen kesäkuun 1. viikolla suomalaiset suojajoukot asemiin 10.6.1941 liikekannallepano 17.6., rajan evakuointi 21.6. Suomenlahden miinoitus yhdessä saksalaisten kanssa kesäkuun puolivälistä alkaen, hyökkäystä vai puolustusta? rintamavastuun linjaksi Oulu-Kajaani Saksan merivoimat Suomen alueella, Suomenlahden sulkeminen hyökkäys 22.6., Hitler: ’im Bunde’ Suomen kanssa pommikoneet Suomen ilmatilassa ja Utissa NL:n pommitukset 25.6. ? sodassa Suomen hallitukselle pommitukset olivat ”taivaan lahja”, NL:lle poliittinen virhe Moskova piti Suomen hyökkäystä varmana 9

10. Hyökkäysvaihe Suomen armeija hyökkäysryhmityksessä, Puna-armeijan torjuessa etelämpänä Saksaa voimasuhteet edulliset vanhoille rajoille elokuun loppuun mennessä jo heinäkuun alussa myös vanhojen rajojen yli miekantuppipäiväkäsky hyökkäys pysähtyi 5.12.1941 10

11. Sotatavoitteet ja niiden hinta minimitavoite 1939 rajat ’kolmen kannaksen’ strateginen tavoite, ”lyhyet rajat, pitkä rauha” strategisten tavoitteiden ohella myös kansallisromanttinen agenda nousi esiin, ajatus ”historiallisesta Suomesta” Suur-Suomi –intoilu voimissaan kesällä ja syksyllä 1941, aina valtiojohtoa myöten hyökkäysvaihe maksoi 25 000 kaatunutta, joista suuri osa vanhan rajan itäpuolisilla alueilla soraääniä alkoi ilmaantua niin politiikassa kuin rintamallakin, mutta kansallisen yksimielisyyden vaatimus, sensuuri ja propaganda ehkäisivät järjestäytyneemmän opposition synnyn 11

12. Laskelmien pettäminen Moskova tarjosi syksyllä 1941 Suomelle rauhaa v. 1939 rajoilla ja länsivaltain takuilla, Suomi ignoroi, koska 1) NL:oon ei luotettu 2) länsivaltojen takuihin ei uskottu 3) Saksa oli vahva 4) oma sota sujui NL yllätti kaikki kestokyvyllään, ei ollutkaan savijaloilla seisova jättiläinen salamasodan menestyksiin tottunut Saksa juuttui aroille ja kompastui venyviin huoltolinjoihin Stalingrad ja Kursk itärintaman strategisina käänteinä (1943) Suomi havaitsi joutuneensa häviävälle puolelle dilemma: Saksa häviää, mutta on yhä vahva miten välttää leimautuminen Saksan vasalliksi ja välttää tuhoutuminen sen mukana? Suomen ulkopoliittinen suunnanmuutos tapahtuu talvella 1943 vaikea tilanne Saksan epäluulojen ja voimistuvan NL:n asettaman sotilaallisen uhkatekijän ristitulessa 12

13. Oliko jatkosotaan pakko mennä? Suomen ulkopoliittinen liikkumavara 1940-41 hyvin pieni sidoksissa talvisotaan, olisiko se voitu välttää? talvisota oli tuhonnut luottamuksen rippeetkin Suomen ja NL:n väliltä olisivatko sekä NL että Saksa suostuneet kunnioittamaan Suomen puolueettomuutta? mikä olisi ollut elinkelpoinen vaihtoehtoinen politiikka? sodan ulkopuolella pysyminen hyvin epätodennäköistä todennäköisempää: ensin Saksan, sitten NL:n miehittämäksi sotatantereeksi myöhemmin pakosta mukaan kuitenkin sodalta välttyminen ei ole realistinen skenaario, mutta siitä voidaan keskustella, olisiko suhde Saksaan voinut olla löyhempi, ja kuinka pitkälle todella oli pakko mennä? 13

14. Aseveljeyden käännepiste 1943 Stalingradin taistelu vedenjakajana välitön reaktio: Mikkelin kriisikokous 2/1943 ulkopolitiikan uusi suunta ja Linkomiehen 'rauhanhallitus' Yhdysvaltain välitystarjous ja ulkoministeri Ramsayn Berliinin-matka Saksan um Ribbentrop alkaa vaatia liittosopimusta erillisrauhapuheet lisäävät Saksan epäluuloja käy selville, että Moskova vaatii vuoden 1940 rajoja Kurskin taistelu osoittaa itärintaman muutoksen peruuttamattomaksi

15. Esteet rauhan tiellä onko Moskova ylipäätään halukas neuvottelemaan, ja jos on, millä ehdoilla? miten järjestetään elintarvike- ja energiahuolto Saksan toimitusten loppuessa? aseellisen puolueettomuuden realistisuus, suostuisiko NL, myöntyisikö Saksa? yleisen mielipiteen saaminen rauhan taakse rauhanteon oikean ajoittamisen tärkeys Saksan kostotoimien uhka, 200.000 saksalaissotilasta maassa omista toimista riippumattomat kv. tekijät (esim. huhut erillisrauhakeskusteluista Saksan ja NL:n sekä Saksan ja länsivaltojen välillä, sotilaallisen yllätyskäänteiden mahdollisuus) 15

16. Yritys rauhaan epäonnistuu Ribbentropin painostus torjutaan, erillissotateesi säilyy hengissä syksyllä 1943 lisätunnusteluja mm. Portugalin kautta Teheranin konferenssi luo toiveita Moskovan neuvotteluhalusta 1-2/1941 Leningradin saarron murtuminen, Helsingin pommitukset rauhantunnustelut ja -neuvottelut kevättalvella 1944 eduskunta hylkäsi ehdot liian kovina (vuoden 1940 rajat, demobilisaatio, saksalaisten internointi kahdessa viikossa, 600 miljoonan dollarin sotakorvaukset) pelko Saksan vastatoimista (Unkarin malli) vaikutti vahvasti taustalla pimennossa pidetty yleinen mielipide ei hahmottanut maan tilanteen radikaalia heikkenemistä, oma armeija vielä iskukykyisenä hyvissä asemissa

17. Kesän 1944 ratkaisevia askelia NL:n suurhyökkäys 9./10.6., taustana kevättalven epäonnistuneet neuvottelut avunpyyntö Hitlerille heti suurhyökkäyksen alettua, myönteinen vastaus 13.6. 15.6. alkaen Itä-Karjalan tyhjentäminen ja vetäytyminen VKT-asemaan Mannerheim kääntyy uudelleen Hitlerin puoleen, hallitus tähyilee Moskovaan päätös lopettaa hallitusremontti ja uudistettu avunpyyntö Hitlerille 19.6., johon siihenkin suostumus vetäytyminen pysähtyy VKT-linjalle 20.6., taistelut kulminoituvat kesä-heinäkuun vaihteessa Moskovasta ehdottoman antautumisen vaatimus 23.6.1944 sisäpiiri jakautuu neuvottelujen jatkamista haluaviin (Ryti, Tanner) ja Saksalle annettavaa erillisrauhan kieltävää lupausta kannattaviin (Mannerheim, Linkomies) Hitlerin todellisesta kannasta ja tuesta Ribbentropin vaatimukselle ei varmoja todisteita tänäkään päivänä 17

18. Ratkaisun kesä 1944 NL:n suurhyökkäys 9./10.6. Itä-Karjalan tyhjentäminen ja vetäytyminen VKT-asemaan Mannerheim kääntyy Hitlerin puoleen, hallitus tähyilee Moskovaan ehdottoman antautumisen vaatimus 23.6.1944 Rytin-Ribbentropin sopimus 26.6.1944 suurhyökkäys päättyy 12.7. Rytin ero ja välirauhansopimus 18

19. Rytin-Ribbentropin sopimus Ryti lupasi henkilökohtaiseksi määritellyssä kirjeessään Hitlerille 26.6.1944, ettei Suomi tekisi erillisrauhaa ilman Saksan etukäteistä suostumusta eduskunta jätettiin asian ulkopuolelle, motiiveista erilaisia kuvauksia, joka tapauksessa selkeä virhe kirje hyväksyttiin hallituksen istunnossa, Saksassa pidettiin sitovana Ribbentrop ja 4.7. Hitler lupasivat kaiken mahdollisen avun, lopulta jäi vähäiseksi suurhyökkäys päättyi 12.7., jolloin apu vielä matkalla tai ei edes vielä lähetetty torjuntavoitto ei siten ollut seurausta Rytin-Ribbentropin sopimuksesta 19

20. Jatkosodan jatkosota sotasyyllisyysoikeudenkäynti latasi aiheen vuosikymmeniksi Arvi Korhonen ja Suomen viattomuus 1948 amerikkalainen C.L. Lundin ensimmäinen kritisoija 1957 Korhosen ’Barbarossa-suunnitelma ja Suomi’ 1961 lanseeraa ajopuuteorian ”Suomi ajautui sotaan ilman omaa syytään suurvaltojen ratkaisujen seurauksena” keskustelun kytkentä Kekkoseen ja YYA-politiikkaan Hans Peter Krosby upotti ajopuun 1967 Ohto Manninen 1977: Suomi oli taitavasti ohjattu koskivene Mauno Jokipiin ’Jatkosodan synty’ 1987: Suomi valitsi Saksan keskustelun myöhemmät vaiheet, ajopuuteorian renessanssi NL:n hajoamisen jälkeen, erillissota-ajatuksen vankka suosio nykyisin: Suomi hakeutui Saksan liittolaiseksi tietoisesti 20

21. Erillissota vai liittosuhde? yhdessä suunniteltu ja toteutettu operaatio materiaalinen ja strateginen riippuvuussuhde aseapu elintarvike-, poltto-aine-, raaka-aine-, lannoite- ym. toimitukset 20. Vuoristoarmeija ja Pohjois-Suomen puolustus Heeresgruppe Nord ja Suomen strateginen asema liittolaisuus ei edellytä 100 % yhteisiä tavoitteita Suomella omat sotatavoitteensa, ei alistussuhdetta liittolaisuus ei kattanut ideologiaa, vrt. Lebensraum ja Holokausti Suomen käymä sota erosi Saksan sodasta (vrt. rodullinen tuhoamissota idässä, taistelu demokratiaa vastaan lännessä) tosiasiallinen pyrkimys erillisrauhaan helmikuusta 1944 alkaen sodan erillinen luonne sai myös ulkomailta, Neuvostoliitoltakin, tietyn tunnustuksen 21

22. Kaksijakoinen jatkosota kahdet erilliset sotatavoitteet, 1941 ja 1943 1941 vähintään talvisodan vääryyksien korjaus, mahdollisesti paljon enemmänkin (Suur-Suomi), 1943 enää itsenäisyyden säilyminen 1944 torjuntavoitto vain jälkimmäisten kannalta vallitseva kuva patrioottinen kuva unohtaa ensimmäisen vaiheen kokonaan 22

23. Uusia avauksia tutkimuksessa poliittisen kuvion tarkentuminen (Jokisipilä 2004, 2007) ihmisluovutukset Saksalle (Elina Sana, KA:n projekti Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955) neuvostoliittolaisten sotavankien surmat (Antti Kujala) salainen poliisiyhteistyö Suomen ja Saksan välillä (Oula Silvennoinen) Saksan vankileirit Suomessa (Lars Westerlund) teloitukset ja omien surmaamiksi joutumiset (Ylikangas: Romahtaako rintama?; Nieminen-Lindstedt et. al. Teloitettu totuus) kuinka paljon Saksa vaikutti näihin taustamuuttujana? tutkimuksessa erillissotateesin kannattajat alkavat olla vähemmistössä uudet tutkimukset viittaavat siihen, että Suomen ja Saksan yhteistyö saattoi olla vielä syvempää kuin mitä tähän asti tiedetty suurin vastaamatta oleva kysymys: kuinka paljon ja missä vaiheessa Suomessa tiedettiin juutalaisten joukkotuhosta? hiustenhalkominen termien merkityksistä tullee kuitenkin jatkumaan jatkosodan nousu talvisodan rinnalle patrioottisessa myyttikuvastossa ei helpota asiaa 23

24. Ulkopolitiikka kriisiaikana poliittinen päätöksenteko sota-aikana ei noudattanut demokratian vaatimuksia diplomatia alistui sotatavoitteille politiikkaa tehtiin sodankäynnin ehdoilla normaali toiminta turhaa, mahdotonta ja/tai vaarallista informaation puutteellisuus vaikeutti päätöksentekoa päätökset tehtävä salaisesti julkisen keskustelun rajaaminen oli välttämätöntä, mutta ristiriidassa demokratian vaatimusten kanssa toiminta Suomessa ei juuri eronnut muista maista 24

25. Suomen ulkopolitiikka 1941-1944 suuret linjat piirrettiin muualla, Suomelle jäi reagointi poliittinen johto varsinkin Stalingradin jälkeen ajoittain täysin tuuliajolla muodollisesti ei-poliittinen ja ei-vastuunalainen Mannerheim teki tai ainakin ratkaisi kaikki suuret päätökset, poliittiselle johdolle jäi lähinnä vastuu ja seuraukset sodasta irtautumisen mestarillinen ajoitus oli Mannerheimin käsialaa, osin poliittisen johdon selkänahalla (Ryti) poliittisena johtajana M. paikkaili sotilasjohtajana tekemiään laiminlyöntejä 1944 M. oli Suomen tosiasiallinen diktaattori, vaikka juhlapuheissa demokratian säilymistä sotaoloissakin alleviivataan 25

26. Suomen johtamisjärjestelmä sodankäynnin vaatimukset dualismi Helsingin ja Mikkelin välillä lainsäädännön ja todellisuuden ristiriita presidentti, hallituksen ulkoasiainvaliokunta, päämaja, keskeiset diplomaatit päämajan (=Mannerheimin) erikoisasema eduskunnan syrjäytyneisyys Saksan suuri vaikutusvalta (lähettiläs von Blücher, yhdysupseeri Erfurth) mitä suurempia päätöksiä, sitä pienemmässä piirissä 26

27. Mannerheim maan tosiasiallisena johtajana marsalkan valta-asema hallitusmuodon ja demokratian vastainen ainutlaatuinen kontaktiverkosto luottomiehiä avainpaikoilla (Heinrichs, Walden, Paasonen, Talvela, Ramsay, Gripenberg) ylivertainen informaatio Mannerheim pelasi tietoisesti dualismilla Saksan liittosopimus-vaatimukset Kesän 1944 kriisi Hitler ja Saksan muu sotilasjohto päämaja vei kesä-heinäkuussa hallitusta kuin pässiä narussa 27

28. Suomen kahdet kortit Mannerheim piti sotilaalliset suhteet Saksaan tiukasti erossa poliittisista tyytymättömyys kanavoitui yksinomaan poliittiselle linjalle Ribbentropin uhkaillessa Helsinkiä päämajojen välillä vallitsi täysi harmonia Mannerheim ei epäröinyt tarvittaessa kuormittaa hallituksen velkatiliä, piti itsensä ”puhtaana” tulevaa varten Mannerheim ymmärsi jo varhaisessa vaiheessa joutuvansa jossain vaiheessa ottamaan käsiinsä myös poliittisen johdon marsalkan sumeilemattomuus yhdistyneenä Ramsayn diplomaattiseen torjunta-akrobatiaan takasi Saksan tuen niin kauan kun sitä tarvittiin 28

29. Vallitsevan kuvan puutteet patrioottinen sankaritarina torjuntavoittohehkutuksineen esittää johtajat yli-inhimillisen taitavina ja aina harkittuja ja oikeita ratkaisuja tehneinä onnellinen lopputulos peittää näkyvistä olosuhteiden kaoottisuuden, kroonisen informaatiovajeen ja hapuilun Suomen ulkopoliittisen johdon ansioksi on laitettu paljon sellaista, mikä tosiasiassa oli seurausta maantieteestä, suursodan käänteistä, onnesta tai puhtaasta sattumasta myös Hitlerin poikkeuksellinen joustavuus ja Stalinin yllättävä armollisuus on mainittava toivuttuaan suurhyökkäyksen aiheuttamasta shokista Mannerheim teki säälimättömästi ja moraalia murehtimatta sen, mitä oli tehtävissä 29

30. Miksi Suomi selviytyi? suurhyökkäyksen torjuminen kesällä 1944 Saksan strateginen ja materiaalinen tuki maantieteellinen asema (vrt. Unkari, Romania, Bulgaria, Baltian maat) Neuvostoliiton valmius tinkiä tavoitteistaan 1930-luvun kehitys kyky nopeaan poliittiseen suunnanmuutokseen (kesä-syksy 1940, syksy 1944) talvisodan karujen opetusten jälkeen Suomen politiikan keskeiseksi periaatteeksi tuli joustava periaatteettomuus lopulta demokratia sittenkin osoittautui maalle huomattavasti tärkeämmäksi resurssiksi kuin jatkosodan päätöksenteosta olisi voinut päätellä onnellinen lopputulos ei saa kuitenkaan estää näkemästä, että ratkaisulla oli hintansa, niin poliittinen, moraalinen kuin ihmishengissä mitattavakin vaikka Suomi II MS:n kansainvälisessä syntivertailussa kohtuullisesti pärjääkin, ei ”meidän sotamme” ollut välttämättä sen moraalisempaa kuin muuallakaan myös jatkosodan alkuvaihe ja Itä-Karjalan miehitys kuuluvat Suomen historiaan 30