Opetussuunnitelma, koulun kehittäminen ja arviointi 5op - johdanto kurssin sisältöihin

1. Opetussuunnitelma, koulun kehittäminen ja arviointi 5op- johdanto kurssin sisältöihin Maija Lanas 10.1. 2014

2. Tenttikysymykset lopuksi

3. Tänään: • Kurssin sisältöjen perustelut, kommentointi ja muokkaus • Orientaatio aiheisiin: Suomalaisen koulujärjestelmän vahvuuksia ja haasteita: mistä PISA kertoo, ja mitä tekemistä sillä on opettajien kanssa?

4. KOULUN KEHITTÄMINEN Koulun, opetuksen ja koulujärjestelmän pitäminen ajantasalla, yhteisten tavoitteiden luominen, lisäkoulutus, hyvä työilmapiiri, päivittäminen, ennakoivaa, vaatii yhteistyötä, yhteiskunnan tarpeisiin ja lasten tarpeisiin vastaamista, käsitteiden jatkuvaa määrittelyä, tutkimukseen pohjautuvaa, vakiintuneiden mallien kriittistä arviointia ja itsensä haastamista, rohkeutta, kohdistuu sekä toimintaan että tavoitteisiin. (Enimmikseen koulun ja opettajan tasolla)

5. Koulun kehittäminen pisa:n valossa PISA-kertomus Reading literacy: highest performance in 2000 and 2003, second highest in 2006 and 2009. Mathematical literacy: 4th in 2000, 1st in 2003, 2nd in 2006 and 2009 Science literacy: 1stin 2006 and 2009 • Erohyvinmenestyvienjahuonostimenestyvienvälillä on ollutpieni •  Sekäkorkeatasooppimistuloksissaettäkorkeatasa-arvo PISA- tulokset ovat nyt laskeneet, ei pelkästään suhteessa muihin maihin, vaan tasa-arvo Suomen sisällä on vähentynyt. Mitä merkitystä tällä on?

6. Selityksiä etsimässä. Millä menestys selitettiin?  Ei näillä • Teaching practices?  Traditional, often teacher directed • Early start?  7 years, it is encouraged that children do not learn school topics before that • More time spent on education?  teachers teach less and students spend less time studying both in and out of schools than their peers in most other countries. Basic school is finished at the end of 9 years age 15 or 16. • Different kinds of schools?  Class sizes 20-30, lessons 45min, 15min break • Teachers teach to the test?  In general, PISA does not interest Finnish teachers

7. Tutkimustuloksina löydetyt selitykset turhauttavia ’reseptien’ etsijöille, sillä: Ei siirrettäviä reseptejä, Ei yhtä vastuullista (syyllistä), vaan yhteiskunnassa jaettu vastuu. • Yhdenmukainenpäätöksentekokoulutussuunnittelunjamuidenvaltakunnallistenkäytänteidenkehittelyssä (sosiaali, terveys…)  Koulutuksen ilmaisuus, kouluruoka, moniammatillinen yhteistyö, niveltymä päivähoitoon • Ei koulutuksellista erottelua vaan pyrkimys tasa-arvoon: Eritasoisetoppilaatyhdessämahdollisimmanpitkään; vähänalueellistaerilaistumista, ilmainenkoulutuskorkeakoulujamyöten; eimoniayksityiskouluja. • Korkeatasoinen, valikoiva, tutkimuperustainenopettajankoulutus, jatkuva. • Opettajan vastuu ja ammatillinen autonomia: opettajat suunnittelevat opetukset ja kehittävät koulua  What is the answer, then?

8. 4. Opettajan ammatillinen autonomia, vastuu ja luottamus It is estimated that Finnish teachers have the most freedom in the world Finland has not taken part in the international accountability movement to make schools and teachers accountable through assessments and inspection. All traditional forms of control over the teacher’s work were abandoned in the beginning of the 1990. There is no • school inspectorate, • detailed national curriculum, • officially approved teaching materials, • class diary where the teacher has to record what is taught each hour Instead, there is: professional autonomy and access to purposeful professional development throughout their careers Most significant decisions regarding content, methods and material are made by teachers.  Kun teiltä kysytään koulun kehittämisestä, vastaukset liittyvät konkreettiseen opettajan työhön, ei ”ylhäältä tuleviin määräyksiin”

9. Direction of responsibility and support School leadership policies Vastuussa opettajien tukemisesta teacher Vastuussa oppilaiden tukemisesta student Suomalaisia opettajia ei kiinnosta pisa, heitä kiinnostaa, saavatko heidän oppilaansa mitä tarvitsevat

10. With standardized tests and accountability the direction of responsibility is the opposite: School leadership policies Vastuussa osaoittamaan suoriutumistaan ylemmille teacher Oppilaan suoriutuminen on opettajan suoriutumisen mittari student

11. Ulkoistenkontrollinkeinojenpuuttestahuolimattaopettajiakohtaan on korkeatodotukset: Opettajiapidetäänvastuullisinajavelvollisina, jaheidänodotetaanjatkuvastikehittävänjareflektoivanitseäänammattilaisenajaammattikuntana. Ammattilaisinaopettajieneipitäisitarvitaulkoistakontrolliapyrkiäkseenmahdollisimanhyvääntyöhön. Opettajilletarjotaanvapauttajatukeapaineensijaan. (Hajautettuasiantuntijuus)

12. Kuinka kouluja ja koulutusta arvioidaan ja kehitetään? • Opettajien työskentelyn ja tavoitteenasettelun laajempi konteksti. • Kuka päättää opetuksen tavoitteet, miten, millä perusteella, miten niiden toteutumiseen pyritään? • vertailuesimerkki koulun arvioinnista yhdysvalloista.

13. Vierailija: professori Leena Syrjälä

14. Suomalaisen koulun menetys vertailevissa kansainvälisissä tutkimuksissa on korostanut korkeaa oppimistasoa ja korkeaa tasa-arvoisuutta oppimistuloksissa. Kuinka pitää tasa-arvoisuus muuttuvassa Suomessa? Opettajille välineitä yksittäisen koulun tasa-arvoisuuden arviointiin. Myös vinkkejä monenlaista oppimista tukeviin ratkaisuihin.

15. Opettajan puheenvuoro: Mitä opettaja tekee opetussuunnitelmalla? Miksi?

16. PERUSOPETUSAKI JA MUUT HALLITUKSEN ASETUKSET OPH: PERUSOPETUKSEN YLEISET TAVOITEET JA TUNTIJAKO OPH: OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KUNNAN PÄÄTÖKSET JA STRATEGIAT KUNTAKOHTAINEN OPS KOULUTUSTA-VOITTEIDEN ARVOPOHJA KOULUTUSSUUNNITELMA Vitikka, E. & Saloranta-Eriksson, O. (Eds.) 2004. Uudistuva perusopetus. Näkökulmia opetuksen ja opetussuunnitelman kehittämiseen. Helsinki: Opetushallitus. p. 91 ALUEKOHTAINEN OPS KOULUKOHTAINEN OPS OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPETUKSEN ARVIOINTI OPS KOULUN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ

17. Kouluissa toteutettava opetussuunnitelma pohjautuu aina jollekin oppimiskäsitykselle  Tavoitteena osata tunnistaa taustalla vaikuttavat oppimiskäsitykset, ja vastaavatko ne omia oppimiskäsityksiä

18. Tutkimusten mukaan opettajan arvioinnista suuri osa tapahtuu habituksen ja ”kasvokertoimen” mukaan.  Kuinka varmistaa, että arvioimme mitä aiomme? Tutkimusten mukaan lapsen itsetunto korreloi suoraan opettajan lämmön kanssa • Kuinka varmistaa, että emme arvioi lapsia vain osaajina, vaan annamme ihmisinä myönteistä palautetta.

19. Oman opetussuunnitelman ja arvioinnin taustalla olevat oppimiskäsitykset välineitä reflektointiin • Miksi arvioidaan? Valtakunnallisen opsin sanat arvioinnista • Mitä arvioidaan: lapsia vai osaamista? • Minkälainen arviointi kannustaa minkäkinlaista oppimista?

20. Ruotsalaisen väitöstutkimuksen (Carina Henriksson 2006) mukaan lasten suurimmat epäonnistumisen kokemukset koulussa eivät liity oppiaineisiin vaan piilo-opetussuunnitelmaan. Opettaja reagoi kiivaiten, kun lapset eivät onnistu noudattamaan piilo-opetussuunnitelmaa.

21. Mikä se piilo-ops sitten on ja mitä se tekee? Lisäksi, Maijan omia kokemuksia oppilaiden kohtaamisista (hieman ohi aiheen, mutta usein pyydettyjä)

22. Kolmiportainen tuki ja inkluusio ovat tulleet kouluihin. Muutoksen myötä on tarve nähdä opettaja on työ entistä enemmän moninaisen oppimisen mahdollistajana, ja erilaisten vahvuuksien tunnistajana ja kannustajana. Mitä se käytännössä tarkoittaa arvioinnissa ja opetuksen suunnittelussa? Ajatuksia kentällä toimineelta asiantuntijalta.

23. Opetussuunnitelman mukaan opetus on suunniteltava yhteistyössä kotien kanssa. Välineitä koti-koulu yhteistyöhön. Media ja puhetavat ruokkivat vastakkainasettelua kotien ja koulujen välillä. Keinoja ja ajattelutapoja vastakkainasettelun purkamiseen Vanhempainliiton edustajalta.

24. Mitä opimmekaan? tenttikysymys