Suomen Akatemia 2011: tiede kasvuun

1. Suomen Akatemia 2011: tiede kasvuun Suomen Akatemia 2011: tiede kasvuun Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia Rahoitus Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely Rahoituspäätökset

2. Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa

3. T&k-toiminta Suomessa Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa • Tutkimus- ja kehitystehtävissä työskentelee noin 79 500 henkilöä • T&k-rahoitus 6,9 mrd euroa • Yritysten osuus 71 % • T&k-panostus 3,9 % BKT:sta • Julkisen t&k-rahoituksen osuus BKT:sta 1,09 % • 17 yliopistoa ja 25 ammattikorkeakoulua • Yliopistoista valmistuu yli 1 600 tohtoria vuodessa • Tutkijakoulujärjestelmään kuuluu 112 tohtoriohjelmaa

4. T&k-menot Suomessa 1991 - 2011 Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain Suomessa 1991-2011 Yhteensä 6,9 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus, 2010

5. Valtion tutkimusmenot 2011 Valtion tutkimusmenot 2011 Yhteensä 2,065 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus2011

6. Julkinen t&k-rahoitus Suomessa 2000-luvulla Julkinen t&k-rahoitus Suomessa 2000-luvun alussa • Suomen kokonaistutkimuspanos kasvoi vuosittain keskimäärin 5 %. Vuonna 1999 se oli 3,9 miljardia euroa ja on vuonna 2010 noin 6,9 mrd. euroa. Kasvu on tasaantunut. • Valtion tutkimusrahoitus oli 1,3 miljardia euroa vuonna 2000 ja on 2,1 mrd. euroa vuonna 2011 • Suomen Akatemian käytössä oleva rahoitus oli vuonna 2000 noin 154 miljoonaa euroa ja on noin 384 milj. euroa vuonna 2010 • Akatemian ja Tekesin yhteenlaskettu rahoitus valtion tutkimusrahoituksesta oli 42 % vuonna 2000 ja on 46 % (940,2 milj. euroa) vuonna 2011 • Akatemia on ainoa julkisen tutkimusrahan saajaorganisaatio, jonka suhteellinen osuus on kasvanut 2000-luvulla: 12 %:sta 19 %:iin

7. T&k-panostus eräissä OECD-maissa Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa sekä Kiinassa ja Venäjällä (t&k-menojen osuus bkt:stä) Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, 9.2.2011 Tilastokeskus, 2011

8. Suomen tieteellisten julkaisujen määrä ja julkaisujen osuus Suomalaisten tutkijoiden kansainväliset julkaisut vuosina 1991–2011 Lähde: Thomson Reuters, Web of science -tietokannat, 03. 02. 2011: SCI, SSCI, A&HCI

9. Suomen Akatemia Suomen Akatemia • Tehtävät • Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä • Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijakoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen • Kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä • Toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä • Suorittaa muita tiedepoliittisia asiantuntijatehtäviä • Neljä tieteellistä toimikuntaa, joiden toiminta kattaa kaikki tieteenalat • Rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta noin 340 miljoonalla eurolla vuonna 2011 • Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin 5 000 henkilöä • Akatemiassa työskentelee noin 160 henkilöä

10. Akatemian strategia 1/2 Suomen Akatemian strategia (1/2) Suomen Akatemian visio: • Tieteellisen tutkimuksen tärkein rahoittaja • Keskeinen ja aktiivinen toimija kansallisessa tiede- ja innovaatiojärjestelmässä • Vahva vaikuttaja kansainvälisessä tiedepolitiikassa Suomen Akatemian strategiset tavoitteet: • Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun vahvistaminen • Tieteellisen tutkimuksen aseman vahvistaminen kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä • Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistaminen

11. Akatemian strategia 2/2 Suomen Akatemian strategia (2/2) Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun vahvistamiseksi Akatemia edistää • kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta sekä vetovoimaisten tutkimusympäristöjen luomista • tieteellisten läpimurtojen syntymistä • uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta Tieteellisen tutkimuksen aseman vahvistamiseksi kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä Akatemia edistää • korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen osuutta innovaatioihin tähtäävässä kehitystyössä • rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä • hyvinvointia, sivistystä ja kulttuuria sekä taloudellista kilpailukykyä Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Akatemia korostaa • tieteellisen tutkimuksen roolia ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisijana • eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamista tutkimuksen vahvuusalueilla • suomalaisille tutkijoille kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia

12. Tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntemus Suomen Akatemia tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana • Tiedepoliittiset linjaukset ja kannanotot sekä julkiseen tiedepoliittiseen keskusteluun osallistuminen • Hakemusten arviointi • Tutkimuksen arviointi • Tutkimusohjelmien arviointi • Tieteen, tutkimuksen ja tieteenalojen arviointi • Tieteen ja tutkimuksen ennakointi sekä vaikuttavuuden analysointi • Tiedeindikaattorit • Eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen tiedepolitiikkaan vaikuttaminen

13. Organisaatio (suppea) Organisaatio

14. Organisaatio (laaja) Organisaatio

15. Arviointitoiminta Arviointitoiminta

16. Akatemian tutkimusrahoitus Akatemian tutkimusrahoitus • Rahoitus myönnetään isoina kokonaisuuksina • Osana kaikkea tutkimusrahoitusta • kansainvälisyys • liikkuvuus • tasa-arvo • uudet tieteelliset avaukset • Rahoituspäätösten perustana • Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirja • puolueeton ja asiantunteva arviointi • avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko • hakijoiden tasa-arvoinen kohtelu • kriteerit, prosessit ja päätökset julkisia

17. Tutkimusrahoituksen haku Tutkimusrahoituksen haku • Avoin kilpailu • Rahoitus suunnataan parhaille tutkijoille ja lupaavimmille nuorille tutkijoille • Perustuu tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteelliseen vertaisarviointiin sekä tutkimus- ja tiedepoliittisiin linjauksiin • Hakemuksia noin 1,4 miljardin euron arvosta vuonna 2010 • Hakemusten lukumäärästä laskettu hyväksymisprosentti alle 20 %: tutkimusmäärärahahakijoista 18 % sai myönteisen päätöksen vuonna 2010, haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 16 % • Rahoituspäätösten arvo yhteensä 324 miljoonaa euroa vuonna 2010 • Rahoitus on määräaikaista

18. Akatemian rahoitusmuodot Akatemian rahoitusmuodot

19. Kansainvälistyminen ja tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Kansainvälistyminen ja tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Tuetaan kaikissa rahoitusmuodoissa, kuten • Akatemiahankkeet • Tutkimusohjelmat ja huippuyksikköohjelmat: ohjelmien yhteishaut ja verkottuminen • Finland Distinguished Professor -ohjelma • Akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit • Apurahat tutkijankoulutukseen EUI:ssa sekä tutkijatohtori EUI:ssa • ERA-NET-haut • Tutkijoiden liikkuvuus ja muu kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva yhteistoiminta • Kansainväliset yhteishankehaut ulkomaisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa

20. Akatemiahankkeet Akatemiahankkeet • Suomen Akatemian suurin ja keskeisin rahoitusmuoto • Edistävät tutkimuksen laatua, monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä tarjoamalla mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön • Rahoitusta saavat korkeatasoiset tutkijat ja tutkimusryhmät • Ensisijaisesti ryhmät, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista • Palkkoihin • Tarvikkeiden ja tutkimusvälineiden hankintaan • Matkakuluihin • Kansainväliseen yhteistyöhön

21. Mikä on tutkimusohjelma? Tutkimusohjelmat • Aiheeltaan tai ongelmanasettelultaan rajattuja, määräaikaisia ja johdettuja tutkimushankkeiden kokonaisuuksia • Tuovat lisäarvoa hankekohtaiseen erillisrahoitukseen verrattuna • Omaavat useita tiedepoliittisia tavoitteita • Tieteen tai yhteiskunnan kannalta tärkeän alan tutkimuksen tieteellisen tason nostaminen • Tutkimus- tai tieteenalan kehittäminen • Hajallaan olevan tutkimuskapasiteetin kokoaminen • Monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen • Yhteistyö tutkijoiden, rahoittajien ja tutkimustulosten hyödyntäjien välillä • Edistävät kansainvälistä yhteistyötä • Ohjelmien kansainvälinen verkottaminen • Yhteisrahoitteiset kansainväliset ohjelmat

22. Käynnissä olevat tutkimusohjelmat Käynnissä olevat tutkimusohjelmat vuonna 2011 • Kestävä tuotanto ja tuotteet, KETJU (2006–2013) • Kestävä energia, SusEn (2008–2012) • Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus, WORK (2008–2011) • Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä, MOTIVE (2009–2012) • Kansanterveyden haasteet, SALVE (2009–2012) • Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät, FOTONIIKKA (2010–2013) • Laskennallisten tieteet, LASTU (2010–2015) • Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys, SKIDI-KIDS (2010–2014) • Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta, FICCA (2011–2014) Haettavana asumista koskeva tutkimusohjelma ASU – Asumisen tulevaisuus (2011–2015). Lisäksi Akatemia osallistuu yhteiseurooppalaiseen Itämeri-tutkimusohjelmaan (2010–2016).

23. Strategia Kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt Tavoitteet • Tutkimuksen laatutason nostaminen • Tutkimuksen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen sekä näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen • Huippututkimuksen integrointi osaksi tutkimus-, koulutus- ja teknologiapolitiikkaa • Korkeatasoiset, luovat ja tehokkaat tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristöt Edellytykset • Koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä • On alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä • Omaa selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät ja yhteisen johdon Neljä huippuyksikköohjelmaa vuodesta 2000 alkaen • 2000–2005 (26 huippuyksikköä); 2002–2007 (16 yksikköä); 2006–2011 (23 yksikköä); 2008–2013 (18 yksikköä) • Tulossa huippuyksikköohjelma 2012–2017 Lisäksi pohjoismaisia huippuyksiköitä kolme

24. Huippuyksikköohjelmilla Huippuyksikköohjelmilla • Luodaan toimintaedellytyksiä tutkimusryhmien yhteenliittymille • Mahdollistetaan tieteellisten läpimurtojen saavuttaminen tieteen- ja tutkimusalojen rajapinnoilla • Tehostetaan tutkimusinfrastruktuurien käyttöä • Verkotetaan huippuyksiköitä kansallisesti ja kansainvälisesti • Kehitetään ja tuetaan tutkimusyhteistyötä parhaiden kansainvälisten tutkijoiden ja tutkimusryhmien kanssa • Edistetään tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta • Vaikutetaan suomalaiseen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään • Edistetään huippuyksikön ja sen taustaorganisaatioiden strategioiden yhteensopivuutta • Nostetaan suomalaisen tutkimuksen laatutasoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, näkyvyyttä ja arvostusta

25. 2006 - 2011 Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2006–2011

26. 2008 - 2013 Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2008–2013

27. Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat • Akatemiaprofessori (41 henkilöä) • Huippututkija, joka vaikuttaa tutkimuksen edistymiseen oman tutkimusalansa piirissä • Toteuttaa tutkimussuunnitelmaansa ja johtaa tutkimusryhmäänsä • Ohjaa nuoria tutkijoita sekä antaa tutkimustyöhön liittyvää opetusta • Enintään viideksi vuodeksi kerrallaan • Akatemiatutkija (282 henkilöä) • Määräaikainen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin • Tohtori, joka tutkinnon jälkeen on harjoittanut menestyksekästä tieteellistä työtä ja julkaisutoimintaa • Suunnitelman mukaista itsenäisenäistä tieteellistä työskentelyä • Oman tutkimusalan opetusta ja opinnäytetyön ohjausta • Enintään viideksi vuodeksi

28. Tutkijatohtori Tutkijatohtori • Tutkija, joka on äskettäin väitellyt ja pätevöityy ammattitutkijaksi • Enintään 4 vuotta tohtoriksi tulemisesta • Toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaa, ohjaa opinnäytetöitä ja opettaa • Rahoitukseen sisältyy hakijan palkkaus- ja tutkimuskuluja • Kolmivuotinen kausi

29. Tohtoriohjelmat Tohtoriohjelmat • Pohjautuu tutkijakoulujärjestelmään, jossa Suomen Akatemialla on • päätöksenteko •kehittämis- ja seurantatehtävät • 112 tohtoriohjelmaa: • paikallisia ohjelmia noin 15 %, kansallisia verkosto-ohjelmia noin 85 % • 1600 okm-palkallista tohtoriohjelmapaikkaa ja 4 800 muuta opiskelijapaikkaa • koulutettavista ulkomaalaisia noin 16 % • uusista tohtoreista noin 50 % valmistuu tohtoriohjelmista • Nelivuotinen tohtoriohjelmarahoitus – haku 2 vuoden välein: • okm: noin 46 milj. euroa/v. (palkat) • Akatemia: noin 5 milj. euroa/v. (määräraha) • Akatemia rahoittaa tohtoriohjelmien toimintaa. Lisäksi Akatemian rahoittamien tutkimusprojektien väitöskirjatyöntekijöitä on mukana tohtoriohjelmissa. • Isäntäyliopistot vastaavat ohjaaja- ja opettajaresursseista

30. Tohtorinkoulutusohjelman linjaukset ja kehittämistavoitteet Tohtoriohjelmien linjaukset ja kehittämistavoitteet • Jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääminen ja laadun parantaminen • Väitöskirjatyöhön käytetyn ajan lyhentäminen ja väittelyiän alentaminen • Tutkimustyön ohjausvastuun selkiyttäminen ja seurantaryhmäkäytänteiden omaksuminen • Kansainvälisen, kansallisen ja sektoreiden välisen yhteistyön ja verkottumisen sekä liikkuvuuden lisääminen • Ulkomaisten tohtorikoulutettavien määrän kasvattaminen 20 %:iin • Tohtorikoulutettavien urasuunnittelun ja -ohjauksen tehostaminen • Ohjelman rakenteellinen kehittäminen • Tutkijanuran houkuttelevuuden lisääminen • Isäntäyliopiston tutkimusstrategian ja profiloitumisen tukeminen • Tohtoreiden suhteellisen osuuden nostaminen 20 %:iin tutkijakunnasta vuoteen 2020 mennessä • Yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoreiden määrän kasvattaminen

31. Tutkijanuran neliportaisuus Tutkijanuran neliportaisuus • Akatemiaprofessori / Professori / Tutkimusjohtaja • Tehtävät ovat laaja-alaisia ja kaikkein vaativimpia tutkimus- ja opetustehtäviä • Tehtävää hoitava henkilö on alansa tieteellinen ja akateeminen johtaja • Akatemiaprofessori myötävaikuttaa tutkimuksen edistymiseen omalla tieteenalallaan • Professuuri on toistaiseksi voimassa oleva • Akatemiatutkija / Ryhmänjohtaja • Tutkijat ovat itsenäisiä, akateemiseen johtajuuteen kykeneviä tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisia • Akatemiatutkijalta edellytetään menestyksekästä ja korkeatasoista tieteellistä työskentelyä • Tehtävät ovat määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia • Tutkijatohtori • Kelpoisuusvaatimuksena on äskettäin suoritettu tohtorintutkinto • Tehtävä on määräaikainen (3–5 vuotta) ja luonteeltaan itsenäinen • Tohtorikoulutettava • Kelpoisuusvaatimuksena on yleensä ylempi korkeakoulututkinto • Tehtävä on määräaikainen (noin 4 vuotta) • Tutkijat tekevät pääsääntöisesti väitöskirjatyötään

32. FiDiPro Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) • Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai ulkosuomalaisten huippututkijoiden työskentelyyn Suomessa • Tavoitteet: • Vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista • Kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää • Tuottaa lisäarvoa kansalliselle innovaatiojärjestelmälle • Tukea yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksellista profiloitumista • Tieteellisesti, teknologisesti ja teollisesti merkittäville aloille • Hakijana suomalainen yliopisto tai tutkimuslaitos • Rahoitus myönnetään kilpailuun perustuen ja määräajaksi • Akatemia on rahoittanut 35 vierailevaa FiDiPro-professoria ja Tekes 35 professoria sekä 11 FiDiPro-tutkijaa

33. Hakemusten käsittelyprosessi Rahoitushakemusten arviointi- ja päätösprosessi

34. Arviointiperusteet Hakemusten arviointiperusteet • Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus • Hakijan / tutkimusryhmän pätevyys • Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus • Tutkimuksen yhteistyösuhteet • Tutkimushankkeen merkitys ammattimaisen tutkijanuran edistämiselle ja tutkijankoulutukselle • Muut Akatemian hyväksymät tutkimuspoliittiset tavoitteet

35. Rahoituspäätöksiin vaikuttavavia tekijöitä Rahoituspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä tieteellisen laadun lisäksi • Akatemian tutkimuspoliittisia tavoitteita • nuorten ja naisten tutkijanuran edistäminen • sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa • tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen • luovien tutkimusympäristöjen kehittäminen • tutkimuksen kansainvälistäminen • laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttaminen • tutkijoiden liikkuvuuden edistäminen • strategisen huippuosaamisen keskittymiä palvelevan tutkimuksen edistäminen • Rahoitusmuotokohtaisia tavoitteita • tutkimusohjelmien erityistavoitteet • huippuyksiköiden tukeminen • Muita tekijöitä • tutkimusympäristön laatu • Akatemialta tai muualta saatu tutkimusrahoitus • hakijan kyky hallita tutkimusvaroja • hyvä tieteellinen käytäntö (ml. eettiset kysymykset) ja aineettomat oikeudet

36. Rahoituspäätökset 1995–2010 Suomen Akatemian rahoituspäätökset vuosina 1995–2010

37. Tutkimusrahoitus Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset 2010 Yhteensä 324 milj. euroa

38. Päätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 2010 Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 2010

39. Toimikunnittain 1995–2010 Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 1995–2010

40. Suorituspaikoittain 2010 Suomen Akatemian rahoituspäätökset suorituspaikoittain 2010 Yhteensä 324 milj. euroa

41. Yliopistoittain 2010 Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain 2010

42. Hakupaine yleisessä tutkimusmäärärahahaussa Myönteisten päätösten osuus (esimerkkinä yleinen tutkimusmäärärahahaku 2000–2010, %)

43. Lisätietoja Suomen Akatemia toimii tieteen parhaaksi Lisätietoja: •www.aka.fi: Akatemiasta •www.research.fi: tiedepolitiikasta •www.apropos.fi: tieteestä ja tutkimuksesta •www.tietysti.fi: tieteestä kansantajuisesti •www.euraxess.fi: tutkijoiden liikkuvuudesta KIITOS!