1 / 62

Kriisitaloustiede 2014 Luento 1

Kriisitaloustiede 2014 Luento 1. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto. Miksi tämä kirja?. ”Toisinajattelijan” turhautuminen europuheenvuorojen julistuksellisuuteen, tunnustuksellisuuteen, eurouskontoon Turhautuminen analyyttisten europuheenvuorojen puuttumiseen Suomessa

courtney-macdonald
Télécharger la présentation

Kriisitaloustiede 2014 Luento 1

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Kriisitaloustiede 2014Luento 1 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto

  2. Miksi tämä kirja? • ”Toisinajattelijan” turhautuminen europuheenvuorojen julistuksellisuuteen, tunnustuksellisuuteen, eurouskontoon • Turhautuminen analyyttisten europuheenvuorojen puuttumiseen Suomessa • Tuntuma: eurokriisissä on kyse kohtuullisen syvällisestä ongelmasta

  3. EuroThinkTank ja maaginen luku 12 • EuroThinkTank – perustaminen syksyllä 2013 • Osoittautui: euroturhautuminen ekonomistien keskuudessa yleisempää • 12 - likainen tusinako? • Vai uuden europrotestanttisen uskonnon 12 opetuslasta?

  4. EuroThinkTank • Yksityishenkilöitä – edustavat vain itseään • Erilaisen yhteiskunnallisen ajatustavan edustajia • Yhteinen tavoite: Suomi tarvitsee riippumattoman tilannearvion • Kaikki jäsenet eivät välttämättä yhdy aivan kaikkiin kirjan näkemyksiin

  5. Paljonko meille on maksettu? • Rahaa ei ole pyydetty – eikä saatu • Valuuttana ollut: • taloustieteen tutkimustraditio • rahoitusjärjestelmän ja markkinoiden tuntemus • tilastolliset menetelmät • Seminaarit: Helsingin yliopiston tiloissa, illan hiljaisina tunteina työajan ulkopuolella – kun muut ovat lähteneet

  6. EuroThinkThank: työskentelyä julkisuutta välttäen

  7. Kustantaminen • EuroThinkTank käynnistyi ilman suunnitelmaa kirjan kustantamisesta • Liberaei kirjaa tilannut - teki sittemmin tarjouksen sen julkaisemista • Julkaisusopimus: (i) Libera ei puutu sisältöön (ii) Libera tekee lopullisen julkaisupäätöksen nähtyään, onko kirja riittävän laadukas

  8. Presidentti Sauli Niinistön esittämä haaste 1.1.2014 • Presidentti Sauli Niinistö haastoi uudenvuodenpuheessaan 1.1.2014 kansalaiset ja poliitikot rehelliseen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Hän lausui: ”Euroopan tie on meidän tiemme. Mutta meidän täytyy tarkoin tietää – ja myös siihen vaikuttaa – minne tie vie”. • EuroThinkTank pyrki ottamaan haas­teen vastaan

  9. EU vai euro? • Kirja ei käsittele Euroopan unionia: asenne EU:hun lähtökohtaisesti myönteinen • EU nähdään kirjassa rauhan projektina • Tämä ei tarkoita, etteikö EU:ta voi kritisoida • Kirja keskittyy kuitenkin kysymykseen eurosta, rahaliitosta

  10. Kirjan sisältö:OSA I • OSA I – historiaa • Euron syntyminen: amerikkalaisten ekonomistien varoitukset sivuutettiin • Suomen ja Ruotsin erilaiset valinnat

  11. OSA II • Taloustieteellinen • Joustavia valuuttakursseja pelätty Euroopassa turhaan – Suomen Pankin Matti Vanhalan lausunto HS 22.8.1993 kellutuksen puolesta! • Tätä ei sovi unohtaa: rahapolitiikan virheet USA:n 2007-2009 kriisin ja sitä seuranneen eurokiisin taustalla • EKP salli M3 kasvaa euroalueella tiettyinä vuosina jopa yli 10 %, yhteensä106 % vuosina 2001-2008

  12. Euron valuviat • Poliittinen valuvika: sallittiin kansallinen sooloilu, sopimusten rikkominen ilman rangaistuksia • Euron taloudelliset valuviat: yksityinen ja julkinen velkaantuminen, europankkien taseet, työmarkkinoiden joustamattomuus, maiden vaihtotaseet

  13. Euron hyvinvointitappion arviointi tilastollisin menetelmin

  14. Hyvinvointitappion arvio • Vuoteen 2013 mennessä Euroopan rahaliiton aiheuttama hyvinvointitappio = 10 % menetys reaalisessa BKT:ssä • Vuodelle 2014 ennakoitu 1,2 %:n kasvua = euroalue jää lisää jälkeen trendikasvusta (2,3 %)

  15. Eurokriisi ei ole ohitse • BKT – euroalue uudelleen lamassa 2012-13 • Työttömyys 12 % - kriisimaissa yli kaksinkertainen • Euromaiden velkaongelma ratkaisematta – Kreikka 170 %, Italia 130 % suhteessa BKT:hen • Vaihtotaseongelma ei ole poistunut – Saksa hyötyy (vaihtotaseen ylijäämä 7 % suhteessa BKT:hen), muut kärsivät – euro liian heikko Saksalle, muille liian vahva. Ylijäämien tasausmekanismit puuttuvat (mitä sanoi Keynes Bretton Woods järjestelmästä?) • Yritysinvestoinnit lamassa

  16. OSA III: Euron pelastusoperaatiot – kohti federaatiota, poliittista unionia POLIITTISEN UNIONIN ARKKITEHTUURI: • Pankkiunioni • Fiskaalinen unioni • Taloudellinen unioni

  17. OSA IV: Euron mahdolliset tulevaisuudet • Nykykehityksen jatkuminen = heikko liittovaltio – väliaikainen, johtaa todennäköisesti elintason laskuun • Vahva liittovaltio – voi toimia, mutta ankarat reunaehdot • Euron hajoaminen joko kokonaan tai osittain

  18. Vaihtoehtojen arviointi: heikko liittovaltio • Koalitioiden teoria – vapaamatkustaminen • Heikko liittovaltio: intressikonfliktit nousevat etusijalle • Vaatimukset julkisen velan yhteisvastuullisuudesta, eurobondeista • Peliteoriaa: Tulisiko Suomen pyrkiä maksajasta tulonsiirtojen saajaksi?

  19. Nykykehityksen – heikon liittovaltion ennuste ei hyvä • Taloushistorian valossa euron ennuste ei hyvä; valtioiden väliset valuuttaliitot hajonneet • Euroalueen työmarkkinoihin liittyvät valuviat eivät korjattavissa (joitain työmarkkinajoustoja sisään ajettu, ks. ”Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi”, Suomen Yrittäjät 9.4.2014) • Saksan asema pysyvine ylijäämineen on ongelmallinen – ei ole ylijäämien kierrätysmekanismia (Keynes: Bretton Woods tulee kaatumaan) • Deflaatio uhkana, inflaatiovauhti alentunut 0,3 %:iin - eikä inflaatio ratkaisisi euron rakenteellisia ongelmia, vaikka se saataisiinkin aikaan • Määrällinen elvytys = todellinen riskihanke Euroopassa

  20. Vahva liittovaltio: ”Die VereinigtenStaaten von Europa”

  21. Vahva liittovaltio: USA, Sveitsi • Euron selviytyminen edellyttää vahvan liittovaltion muodostamista • Kansalaismielipide ei tähän taivu ja tämä samalla hajottaisi Euroopan unionin • USA:ssa jäsenvaltioiden opportunistiselle velkaantumiselle tehtiin loppu vuonna 1840 – no bailout on testattu 19 kertaa. Lisäksi USA hoti pankkikriisinsä ripeästi (TARP-ohjelma) • Sveitsissä kantonien velkaantuminen suitsittu mutta vaihtelevasti eikä testattu (Ticinokantonilla ei tiukkoja sääntöjä)

  22. Euron hajoaminen – ECU 2 • Vastoin julistettuja pelkoja paluu kansallisiin valuuttoihin on tehtävissä hallitusti ja ilman kriisiä • Yksi ratkaisu: kansallisten valuuttojen valuuttakori ECU 2 = perääntyminen samaa tietä, mistä tultiin

  23. OSA V: Suomella on vaihtoehtoja • Ajopuuvaihtoehto – kohti liittovaltiota • Peesaus (kyttäys) vaihtoehto – yksipuolinen paluu Maastrichtin sopimukseen ja optio oman valuutan käyttöönottoon • Fixit – ero eurosta - Keväällä 2014 ennuste oli, että Suomen valuutta devalvoituisi 6 %; tämän hetken vaihtotase- ja heikon vientikehityksen valossa devalvoitumistarve olisi suurempi (15 %?)

  24. Ajopuuko? • Liittovaltioratkaisuun hivuttaudutaan pienin askelin – kansallinen suvereniteetti jää taka-alalle • Saksan johdolla – eurovirkamiehet asialla • Pankkiunioni: kriisirahastolle piikki auki, yhteisvastuullinen talletussuoja tähtäimessä • Fiskaalinen unioni: verotusoikeus ja eurobondit • Yhteinen valtiovarainministeri

  25. Aika pysähtyä miettimään? • Jos analyysimme on oikea, heikosti toimivalla valuuttaunionilla on hyvinvointia alentava ja väliaikainen tulevaisuus • Seurauksena on yhä eripuraisempi rahaliitto ja Euroopan unionin kahtiajakautuminen • Mikä on parasta Suomelle? • Yksi mahdollinen ajatus: taloudellisesti heikon Suomen kannattaa jäädä rahaliittoon, vahvan Suomen ei?

  26. Euromaiden talous – LOKAKUU 2014 • Maddison Project, Eurostat ”It’stime to call the eurozonewhatitreally is: one of the biggestcatastrophes in economichistory” ”Theyhave made a desert, and calledit the eurozone”

  27. …euromaiden talous – hyvinvoinnin menetykset kumuloituvat • Citigroup alentanut maailmantalouden kasvuennustetta 21.8.2014 2.8 %:iin (ensi vuodelle 3.4 %:iin). Citigroupin mukaan euroalue kasvaa tänä vuonna 0.8 % • Elokuu 2014: Euroalueen 3 suurimmat taloudet supistuvat (Saksa, Ranska, Italia); 2014 toisella neljänneksellä Saksan BKT supistui 0.2 % verrattuna ensimmäiseen neljännekseen • Lokakuu: Saksan kasvuennuste 1.3 % vuodelle 2014 • Elokuu: Ostopäälliköiden indeksin (kyseli 5000 yritykselle) lukema elokuussa 52,5 – heikoin 8 kuukauteen • Heinäkuu: Euroalueen vähittäismyynti heikkeni • Toinen neljännes 2014 (huhti-kesäkuu): euroalueen kokonaistuotanto pysähtyi (Eurostat)

  28. Yhteenveto Suomen valtion erityyppisistä vastuista, sitoumuksista ja saatavista eurokriisissä 30.6.2013/VM • EVM – vaadittaessa maksettava pääomaosuus 11,14 mrd €, Suomi maksanut 1,44 mrd € • EVM: Espanjan ohjelmaan sidottu 100 mrd (puolet purkautunut), Kyproksen vakautusohjelmaan 9 mrd • Suomella vakuuksia Espanjan ohjelman osalta • Takaukset ja lainat (i) ERVV, • ERVV lainannut Kreikalle, Irlannille ja Portugalille • Suomen takausvastuu7,56 mrd (ii) Kahdenväliset lainat 1,13 mrd(Kreikalle, Islannille – Latvia ei nostanut varoja Suomen lainakiintiöstä)

  29. Komission talousennuste 4.11.2014 • Komissio ennustaa euroalueen kasvavan 0,8 % vuonna 2014 • Komissio odottaa euroalueen kokonaistuotannon kasvavan 1.1 % vuonna 2015; keväällä ennuste oli 1,7 % • Komissio alentanut inflaatioennustettaan tälle ja ensi vuodelle Komission ennuste Suomelle ym. jäsenmaille • Suomi värittyi Italian ja Kyproksen ohella ”kirkkaanpunaisena” = komissio odottaa näiden talouksien supistuvan v. 2014 (Suomi -0,4 %, keväällä komissio odotti Suomen kasvavan 0,2 % vuonna 2014) • Irlannin kasvuennuste + 4,6 % vuodelle 2014 (Irlannin sopeutuminen: julkisen sektorin palkkoja leikattiin ja väkeä vähennettiin)

  30. …eurotaloudet lähestyvät deflaatiota? • Elokuu 2014: Euroalueen inflaatiovauhti 0.3 % • Espanja, Kreikka, Italia: hinnat laskevat • Kreikan 10 vuoden lainan EU:n ja IMF:n apuohjelmasta

  31. Mitä tekee Saksa? • Angela Merkelin aikana (liittokansleri 2005 - ) Saksassa ei rakenteellisia uudistuksia (Harz-reformit tehtiin Gerhard Schröderin aikana, joka oli liittokanslerina 1998-2005 • Tasapainoisen budjetin politiikka • Saksa torjuu muiden jäsenmaiden vaatimukset kymmenien miljardien eurojen julkisesta investointiohjelmasta • Onko Saksan talous liikaa perinteisen auto- ja konepajateollisuuden varassa?

  32. Pankkien stressitestit – hieman lohtua • Euroopan suurimpien pankkien valvonta siirtyy 4.11.2014 EKP:n vastuulle pankkiunionin ensimmäisenä askeleena • Aikaisemmat stressitestit epäonnistuivat (ne teki Euroopan pankkiviranomainen EBA); esim. belgialaispankki Dexian läpäisi testin mutta ajautui sittemmin kriisipankiksi – entä Saksan landspankit? • Stressitesteillä selvitetty finanssiyhtiöiden kykyä selviytyä huonoista ajoista (= talous supistuisi 3 vuoden ajan, valtionlainojen korot nousisivat ja asunnot halpenisivat) • Arvio tehty 31.12.2013 vallinneessa tilanteessa, koski 130 euroalueen pankkia • 25 pankkia reputti, niistä 12 oli 2014 aikana hankkinut lisää pääomaa (i) osakeanneilla (ii) vähentämällä luotonantoaan!

  33. …stressiä 2 • Reputtaneiden pankkien on esiteltävä lisäpääomien hankintasuunnitelma EKP:lle kahden viikon kuluessa • Niiden on hankittava yhdeksän kuukauden aikana n. 10 mrd euroa pääomaa taatakseen riittävän vakavaraisuuden (= taseen oma pääoma) • Reputtaneista 9 Italiassa; maailman vanhin pankki, italialainen Monte deiPashi di Siena on vakavissa vaikeuksissa • Muistetaan: kaikkien euromaiden valtionlainoja käsitellään pankkien taseissa edelleen riskittöminä riippumatta siitä, mikä valtion luottoluokitus on – niitä vastaan ei tarvitse varata lainkaan riskiltä suojaavaa omaa pääomaa • Silti: Lokakuun puolessa välissä Kreikan ja Italian valtionlainojen korot nousivat jyrkästi (ilmeisesti jälkimarkkinoilla????) ja molempien maiden pankit ovat täynnä kotivaltioidensa velkakirjoja

  34. Deutsche Bank kääntyi tappiolliseksi • Saksan pankit selvisivät stressitesteistä. • Deutsche Bank kuitenkin ui syvällä ja teki heinä- elokuussa tappiota

  35. Pankkiunioni • 2000-luvulla suurista europankeista oli tullut ylisuuria • Pankkiunionin ensimmäinen askel: pankkivalvonta siirtynyt EKP:lle 4.11.2014 alkaen (yhdessä kansallisten valvojien, Suomessa Finanssivalvonnan kanssa) • EKP:n suoraan valvontaan tulevat suurimmat euroalueen pankit, pienemmät jäävät kansallisten valvojien vastuulle • Pankkiunioniin kuuluu yhteisen valvonnan lisäksi 2016 alusta aloittava kriisinratkaisumekanismi. Se määrittelee, miten pankkikriisit vastaisuudessa hoidetaan ilman valtioiden apua, rahaa varataan (vain!) 55 mrd €

  36. Euromaiden julkinen talous – lokakuu 2014 • Italian ja Kreikan lainakorot vahvassa nousussa • EU saanut 2013 oikeuden tarkistaa jäsenmaiden budjetit. • Ranskan budjettiesitys rikkoo julkisen talouden alijäämällään EU:n kasvu- ja vakaussopimusta • Italia päätti elvyttää veronkevennyksin, mikä kasvattaa sen alijäämää • EU:n komissio hyväksynyt 28.10.2014 Ranskan ja Italian budjetit, koska maat luvanneet pienentää alijäämiään: Jyki Katainen: en ole havainnut ”erityisen vakavia” poikkeamia

  37. …myös Itävalta harrastanut luovaa kirjanpitoa • 27.20.2014: Myös Itävalta kikkaillut julkisen velan määrällä (kuten Kreikka vuonna 2010), joutuu lisäämään velkakirjoihinsa 29 mrd €, kun velkalaskelmissa otettava huomioon myös valtion omistamat yhtiöt!

  38. Risto Murto (Varma) 28.8.2014 • Sijoittajan vahva puheenvuoro: epäusko euroon

  39. Hans-WernerSinn: Euro olikin ansa 1 • * Euromaiden tulisi etsiä todellisia ratkaisuja eikä peitellä ongelmia antamalla keskuspankin paina lisää rahaa” • ”Osa veloista anteeksi”. • ”Kriisimaat tilapäisesti pois eurosta, paluu omaan valuuttaan, talous kuntoon ja liittyä uudelleen euroon itselleen sopivalla kurssilla – niiden tulisi säilyttää paikkansa euroalueen päättävissä elimissä” • ”Kreikassa ja Espanjassa hintojen ja palkkojen tulisi laskea 30 %, Italiassa 10 %” • ”Vaihtoehtona on euron ydinalueen voimakas inflaatio, mutta Saksa ei sitä ikinä hyväksy”

  40. Hans-WernerSinn: Euro olikin ansa 2 • ”Täysi euroero tekisi rumaa jälkeä eroavissa maissa ja ajaisi koko EU:n syvään poliittiseen kriisiin” • ”Euroalueen yksi onnistunein esimerkki sisäisestä devalvaatiota on Irlanti. Se laski kertaheitolla julkisen sektorin palkkoja 15 %” • Sinn (toinen haastattelu) tiettävästi sanonut: EKP rikkonut Saksan perustuslakia????

  41. Kreikalle kolmas paketti? • Kreikka saanut 240 mrd € hätälainaa euromailta ja IMF:ltä (Ruotsi ei mukana!) • Kreikan valtion budjetti tasapainossa ilman korkomenoja (muistinvarainen tieto) • Kreikalla rahoituksessa runsaan 10 mrd€:n aukko • Kreikka haluaa palata lainamarkkinoille ja irtaantua hätälainaohjelmasta • Esitetty: Kreikan pankkisektorin pääomittamiseen tarkoitettuja käyttämättömiä varoja käytettäisiin Kreikan kolmannen tukipaketin pohjana? • Entä Kreikan julkisen velan hoito? Tuleeko velkasaneeeraus?

  42. Moderni rahapolitiikka • Lähde: ”Money creation in the moderneconomy”, Quarterly Bulletin 2014 Q1, Bank of England • Kaksi väärinkäsitystä: • ”Pankit rahoitusvälittäjinä” – todellisuudessa talletukset luodaan pankkien antolainauksella • ”Pankkien reservien määrä ja money multiplier määräisivät rahan tarjonnan” – todellisuudessa pankin päättävät, paljonko haluavat myöntää luottoja (mikä riippuu keskuspankin korkopolitiikasta) • Perinteinen rahapolitiikka: julkisten velkakirjojen avomarkkinaostot ja myynnit (Fed), Euroopassa ”refinancingfacilities” (2011 EKP osti Espanjan ja Italian velkakirjoja, yhteensä 212 mrd €!; tätä seurasi ilmoitus OMT-ohjelmasta ja 4.9.2014 ilmoitus epätavallisista operaatioista) • Määrällinen elvytys: epätavallinen rahapolitiikka (ks.tuonnempana)

  43. …keskuspankki määrää • Rahan luomisen rajoitteen viime kädessä asettaa keskuspankki • Keskuspankilla inflaatiotavoite • Keskuspankki operoi pankkien välisillä (yli yön) tukkumarkkinoilla (federalfundsrate, euribor, libor) • Korko-odotukset • Keskuspankki voi maksaa positiivista korkea pankkien keskuspankissa pitämille reserveille – tai periä negatiivista (!) korkoa – mitä tapahtuu rahan tarjonnalle (Tanska, EKP) • Reservimääräykset eivät oleellinen osa rahapolitiikkaa

  44. Euroalueen tulevaisuus EKP:n käsissä – kohden määrällistä elvytystä QuantitativeEasing, epätavallista rahapolitiikkaa EKP:n päätöksiä7.8.2014 (i) ohjauskorko lasketaan 0,05 %:iin, maksuvalmiusluoton korko lasketaan 0,30 %:iin, talletuskorko lasketaan -0,20 %:iin • Halpoja lainoja pankeille 400 mrd verran • Poikkeustoimet • -Coveredbond ja ABS-lainapakettien ostoilla EKP pyrkii vapauttamaan tilaa finanssiyhtiöiden taseista • EKP lisää markkinoiden likviditeettiä ko. lainaostoilla ja kasvattaa taseensa uudelleen 3000 mrd euroon (vuoden 2012) tasolle • Aikaansaakotämäelvytystä? • Yksi tulkinta USA:n QE-rahapolitiikasta: johti lähinnä osakkeiden ja asuntojen hintojen nousuun, ei kokonaiskysynnän elpymiseen • Kommentti luennolla: positiivinen varallisuusvaikutus kulutukseen

  45. ABS ja Coveredbond • ABS = assetbackedsecutiries • Voivat olla asuntolainoja, liikekiinteistöjä, pk-yritysten lainoja, autolainoja, kulutusluottoja, leasing-saamisia tai luottokorttisaamisia • ABS-lainoissa pankki myy lainat erillisyhtiöille (SPV), joka paketoi niistä sijoitustuotteen ja laskee sen liikkeelle • VRT. USA:n FINANSSIKRIISIIN JOHTANEET SUB-PRIME SIJOITUSKOHTEET: LUOTTOLUOKITTAJAT LUOKITTELIVAT NE AAA-LUOKAN SIJOITUSKOHTEIKSI, - Ks. “Talouskriisin taustat: politiikkavirheet, sairaat kannusteet vai molemmat?”, Kansantaloudellinen aikakauskirja 2010:1, 24-43, Vesa Kanniainen - Tuomas Malinen.

  46. …ABS • EKP:n ABS-ohjelmaan kelpaavat vain omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joita nykyisellään hyväksytään (pankkien) keskuspankkiluottojen vakuudeksi • Parhaan etuoikeusaseman omaavat ABS-osuudet (senior tranches) käyvät osto-ohjelmaan sellaisenaan ilman takausta • Huonomman etuoikeusaseman omaavat (mezzaninetranches) paperit vaativat takauksen • ABS-lainojen vakuussammioiden tulee olla homogeenisia eli yhteen pakettiin voi sisältyä vain yhdenlaisia lainoja (esim. kulutusluottoja)

More Related