1 / 61

Opetusmenetelmät

Opetusmenetelmät. MK 2011. Opetustapahtuman tavoitteet. Osaat selittää erilaisia opetusmenetelmiä Osaat tunnistaa opettajan ammattieettisiä kysymyksiä Jaat tietoa ja kokemuksia muiden kanssa. Johdatus hoitotieteen didaktiikkaan (3 op). L. Ryhmätapaamiset (esim. face-to-face , Skype ).

courtney
Télécharger la présentation

Opetusmenetelmät

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Opetusmenetelmät MK 2011

  2. Opetustapahtuman tavoitteet • Osaat selittää erilaisia opetusmenetelmiä • Osaat tunnistaa opettajan ammattieettisiä kysymyksiä • Jaat tietoa ja kokemuksia muiden kanssa

  3. Johdatus hoitotieteen didaktiikkaan (3 op) L Ryhmätapaamiset (esim. face-to-face, Skype) Tavoitteet: aiheen ja ryhmän tavoitteen täsmentäminen sekä tiedon hakeminen Tavoite: opintojakso-suunnitelman kirjoittaminen wikiin ja esityksen valmistelu Tavoite: opintojakso-suunnitelman esittäminen ja vertaispalaute Tavoite: opintojakso-suunnitelman viimeistely ja itsearviointi

  4. Opetuksen sisältö Oppimis-ympäristö Opetus Opiskelu Oppi-minen Oppimis-näkemykset Opetus-menetelmät Oppimis-prosessi Oppimis-strategiat Opettajan osaaminen Oppimis-tyylit Oppimateriaali, havainnollis-taminen Metakognitio, motivaatio, emootiot, itsesäätely Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.

  5. Opetukseen vaikuttavia tekijöitä

  6. Hoitotyön opettajan osaamisalueet (Eriksson ym. 2007) hoitotyön etiikan ja substanssin osaaminen pedagoginen osaaminen pedag.mallien osaaminen, tuutorointi, verkko-opetus, opetussuunnitelma-, arviointi- ja palauteosaaminen harjoittelun ohjaus tutkimus- ja projektiosaaminen hoito- ja kasvatustieteen hallinta, laatutyö, projektiosaaminen, tiedonhallintataidot, taito käyttää tutkimustietoa kansainvälisyysosaaminen alueellinen ja moniammatillinen yhteistyö, tiimityö johtamisosaaminen itsensä johtaminen

  7. Opettajan perustehtävä ja vastuu määritellään opetustyötä koskevassa lainsäädännössä Esim. Laki ammatillisesta koulutuksesta, Laki ammattikorkeakouluopinnoista Ops määrää opetuksen sisällöstä Ammattietiikka ohjaa ammattiin liittyviä vuorovaikutussuhteita: oppija, kollegat, yhteistyötahot Oman toiminnan motiivien ja päämäärien eettinen pohdinta ja arviointi tärkeää Eettiset periaatteet tuovat näkyväksi ja tiedostetuksi opettajan työhön aina kuuluneen eettisyyden OAJ: eettiset periaatteet ja niiden taustalla olevat arvot http://extra.oaj.fi/portal/page?_pageid=515,447767&_dad=portal&_schema=PORTAL Opettajan ammattietiikka

  8. Opettajan eettiset periaatteet ja niiden taustalla olevat arvot • Valitkaa parit (2hlöä/ryhmä). • Valitkaa 1-2 arvoa/periaatetta. • Pohtikaa, mitä ne tarkoittavat konkreettisesti hoitotyön opettajan työssä. • Aikaa noin 5min.

  9. Opetukseen vaikuttavat tekijät • Eettinen osaaminen, tietoisuus • Opettajan pedagoginen osaaminen • Oppimiskäsityksen tiedostaminen • Oppimisprosessin tuntemus • Oppijan oppimisen taitojen tunnistaminen • Sisällön hallinta • Oppimisympäristö • Opetusmenetelmien hallinta • Oppimateriaalin käyttö, havainnollistaminen

  10. Oppimisympäristö Mitä sillä tarkoitetaan?

  11. Oppimisympäristö - kokonaisvaltainen toimintaympäristö muodostuu monista eri tekijöistä, esim. paikasta (työpaikka, kirjasto, oppimiskeskus) virtuaalitilasta (esim. verkko, videoneuvotteluyhteys) yhteisöstä: oppijoista, opettajista dialogista: oppijoiden välinen, oppijan sisäinen dialogi toimintakäytännöistä: oppimisnäkemyksistä, opetusmenetelmistä, oppimateriaalista, välineistä ja tavoista käyttää näitä (esim. teknologia) EI PELKKÄ fyysinen tila, jossa opiskelu tapahtuu

  12. Millaisissa ympäristöissä oppimista tapahtuu? • Formaali (muodollinen) – informaali (epämuodollinen) • Fyysiset tilat, verkko/sosiaalisen median oppimisympäristöt ja näiden yhdistelmät • Projektit • Työyhteisöt • Paikalliset ja kansainväliset • …?

  13. Oppimisympäristön avoimuus (Manninen 2000) Käytännössä oppimisympäristöjen avoimuus näiden ääripäiden väliltä!

  14. Opettajan tehtävänä: luoda oppimisympäristö, jossa oppiminen mahdollista olennaista tavoitteenmukainen oppimisprosessi, tarkoituksenmukaiset menetelmät, välineet ja materiaalit erilaisiin tilanteisiin suljetumpia tai avoimempia oppimisympäristöjä

  15. Oppijan tehtävät: aktiivinen itsenäiseen työskentelyyn kykenevä joustava itsensä kehittämisestä kiinnostunut useimpien aikuisopiskelijoiden valmiudet oppia vastaavat vaatimuksia, joita perinteinen opetus edellyttänyt oppijan oppimaan oppimisen valmiuksien ja kehittymisen tukeminen

  16. Virtuaaliset oppimisympäristöt • Oppiminen tiedonrakentamisprosessi • Vastuu oppimisesta oppijalla? • Aktiiviset oppijat? • Opettaja sisällön asiantuntija • Opettaja oppimistapahtuman helpottaja ja tiedon järjestelijä • Oppija luova ongelmanratkaisija ja informaation käyttäjä • Käytettävissä paljon informaatiota • Opiskeluympäristö luokkahuoneen ulkopuolelle • Painotus yhteistoiminnallisissa/yhteisöllisissä menetelmissä

  17. Opetusmenetelmät Opettaminen vuorovaikutustilanne, johon vaikuttaa opettajaan ja oppijaan liittyvät tekijät

  18. Opetusmenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Oppimistavoitteet Oppisisällöt Oppijat (yksilöt ja ryhmät), oppimisprosessi ja -tehtävät Oppimateriaalit, välineet, tilat ja aika Opettajan oma osaaminen

  19. Oppimistavoitteet • Mihin opetuksessa pyritään? • tärkein peruste opetusmenetelmän valinnassa • kognitiiviset, psykomotoriset, affektiiviset eli asenteelliset tavoitteet • Tavoitteet oppimisprosessin eri vaiheissa erilaiset • Millaisin menetelmien oppimista voidaan tukea oppimisprosessin eri vaiheissa?

  20. Oppisisällöt • Mitkä opetuksen ydinsisällöt? • Miten menetelmä sopii sisällön tarkasteluun? • Miten kokonaisuus voidaan jakaa osiin? • mieluummin vähän asiaa, kokonaisuuksia kuin sirpaletietoa • Miten sisällön eteneminen tukee oppimisen logiikkaa? • induktio-deduktio, jos oppijoilla entuudestaan tietoa • deduktio-induktio, jos ei ennestään tietoa • yleensä yksinkertaisesta monimutkaiseen, laajeneva etenemisjärjestys

  21. Oppijat ja oppimisprosessi • Miten menetelmä sopii oppijaryhmälle? • Millaisia oppijoita? • Aktiivisuus? • Miten menetelmä tukee oppijan oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta? • Millainen oppimisprosessi? • Missä vaiheessa opiskelija oppimisprosessissaan? -> opiskelija-analyysi

  22. Oppimateriaalit, välineet, tilat, aika • Mihin aika riittää? • Millaiset tarkoitukseen sopivat tilat? • Millaista materiaalia ja välineitä käytettävissä? • Mihin aikaan päivästä opetusta?

  23. Opettajan oma osaaminen • Miten opetusmenetelmä tukee oppimiskäsitystäsi? • Miten menetelmä sopii persoonaasi? • Miten hallitset menetelmän käytön?

  24. Ei yhtä opetusmenetelmää, joka parempi kuin muut • Menetelmiä kannattaa yhdistellä • Menetelmien toimivuus selviää opetustilanteissa • tärkeää olla sinut käyttämänsä menetelmän kanssa • kokemuksen karttuessa ja taitojen kasvaessa menetelmävalikoima lisääntyy

  25. Erilaiset opetusmenetelmät

  26. Opetusmenetelmien luokittelu

  27. Opetusmenetelmien vahvuudet yksilökeskeiset menetelmät edistää yksilön päätöksentekotaitojen ja identiteetin kehittymistä ryhmätyömenetelmät vahvistaa perusteluiden ja näkemysten arviointia kehittää yhteistyötä

  28. YMMÄRTÄVÄ oppiminen haaste millä tahansa menetelmällä Oppijan oppimisteko tärkeä!

  29. Muodostakaa 4 ryhmää.Valitkaa 2-3 opetusmenetelmää. Kuvatkaa opetusmenetelmät. Perustelkaa, miksi valitsitte ko. menetelmät. Pohtikaa, missä tilanteessa käyttäisitte niitä hoitotyön opetuksessa.

  30. Opetusmenetelmät Esittävä, kyselevä, keskusteleva opetus Kuva, taulu Demonstraatio Oppimateriaali

  31. Esittävä opetus luento, esitelmä, puhe, alustus tulee lähteä sisällöistä, jotka oppijan hallinnassa sopii tietojen jakamiseen, asioiden kuvaamiseen, erilaisten näkemysten esittämiseen tueksi havainnollistamista (AV, materiaalit) ja demonstraatioita tukee motivoituneita, erityisesti auditiivisia ja visuaalisia oppijoita huomioi luokkailmapiiri esim. luennot kuuluvat aina oppimiseen!

  32. Esittävä opetus Vahvuudet: opettaja voi jäsentää tiedon haluamallaan tavalla luo uusia yhteyksiä asioihin syventää tietoa, herättää ajatuksia johdattaa itsenäiseen opiskeluun taloudellista: useammalle yhtä aikaa, paljon asiaa Haasteet: voi passivoida oppijoita haastavaa saada oppijat jäsentämään asioita itselleen oppijan omalla tiedon muodostuksella ei tilaa/aikaa vaatii tuntumaa oppijoiden aiemmista tiedoista korostaa opettajan roolia tiedon hallitsijana, opiskelijaa passiivisena vastaanottajana

  33. Luento: tyyli ja rakenne tyyli: tekstin lukeminen – ääneen ajatteleminen rakenne: klassinen (kokonaisuuksista osiin) ongelmakeskeinen (ongelma-ratkaisuvaihtoehtoja-yhteenveto) vaiheittainen (ongelma-havainnot-ratkaisu-johtopäätökset, yhteenvedot eri vaiheissa) vertaileva (eri näkökulmien vertailu mielummin visuaalisesti kuin suullisesti) teesi (väite-todistetaan/kumotaan argumenteilla, vaatii punaisen langan)

  34. Luennoista oppiminen verbaalinen, extra-verbaalinen, non-verbaalinen, audiovisuaalinen Tiedon siirto Tiedon vastaanotto • sisällön välittäminen • ymmärryksen lisääminen • motivaation herättäminen • muistiinpanot • tiedon vastaanotto • ymmärryksen syventäminen • motivoituminen Opiskelijan reaktiot Muutokset asenteissa Oppiminen Alkutieto Kiinnostus Tarkkaavaisuus Vireys Kuvat: ClipArt

  35. Millainen on hyvä luento? Luennon aloitus Luennon rakenne, selkeys, mielenkiintoisuus Selkeä ääni, ei liian nopea puhetyyli Havainnollistaminen (esimerkit, kuvat, kalvot) Av-laitteiden hallinta Oppijoiden reaktioihin vastaaminen 20 min.jaksotus, tarkkaavaisuus Yhteenvedot

  36. Millaista on kyselevä opetus? Kuva: ClipArt

  37. Kyselevä opetus Opettaja -> opiskelijat, opiskelijat -> opettaja, opiskelijat -> opiskelijat Kysymykset etukäteen, luodaan yhdessä tai syntyy spontaanisti • Haasteet: • vaatii paljon opettajalta • kohtaa kysymyksiä, joihin ei tiedä vastauksia tai ei ymmärrä • vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja, että saa opiskelijat osallistumaan • Vahvuudet: • lähemmäksi opiskelijoiden oman ymmärryksen tasoa • haastaa opiskelijoita käyttämään omia aivojaan

  38. Kysymysten suunnittelu jokaisella kysymyksellä tavoite kysymyssarja sisältää ongelman/tehtävän, joka vastauskelpoinen vaikeutuvassa tai loogisessa järjestyksessä vastaaminen tarkoitettu kaikille kysymysten vaikeustasoa vaihdeltava eritasoisuus: muistaminen-tunnistaminen, ymmärtäminen-soveltaminen ja arviointi hyvä kysymys lyhyt, täsmällinen ja selkeä vältä sivulauseita ja lauseenvastikkeita

  39. Kysymysten esittäminen yksi asia kerrallaan kysymyssana lauseen alussa kysymys vain kerran, toista jos häiriötilanne vältä –ko, -kö –liitteitä miettimisaika! vaadi kuuluvaa vastaamista, älä toista vastausta edistä vastaamista lisäkysymyksin palaute jokaisesta kysymyksestä sanoin tai ilmein pyri hyödyntämään vastauksia opetuksessa kysy yhtä usein edessä ja takana istuvilta innosta ilmein ja äänenpainoin vastaamaan älä ahdistele

  40. Kyselevästä opetuksesta opetuskeskusteluun kysymys -> ongelman pohdinta -> opetuskeskustelu oppija esittää kysymyksen, toinen oppija vastaa, opettaja seuraa tilannetta

  41. Opetuskeskustelu tavoitteiden suunnassa etenevää opetuksellista keskustelua, jossa vuorovaikutuksen avulla pyritään edistämään oppimista vaihtelevat luentojaksot, kysely, yhteiskeskustelut aihe osittain tuttu aiheeseen ei oikeaa ratkaisua aiheesta voida olla eri mieltä

  42. Kuva tai havaintomalli opetusvälineenä Käyttöön liittyy aina tarkoitus: virike, opetustavoite luoda tunnelmaa pyrkiä rakentamaan ja laajentamaan käsitystä herättää ajattelua, uteliaisuutta, pohdiskelua virittää ongelma kohdistaa tarkkaavaisuus kiinnittää levottomankin huomio Kuva: ClipArt

  43. Kuva-analyysi ohjaa kysymyksin Mitä esittää? Mitä tapahtuu? Miksi tapahtuu? Mitä muuta voisi tapahtua? Miten arvioit kuvaa? Opettajan kysymyksistä kohti oppijoiden kyselyä ja ääneen pohdiskelua Kuva: ClipArt

  44. Taulu apuvälineenä Suunnittele etukäteen Vasemmalta oikealle Keskeltä sivuille Pääotsikot, piirrokset, numerointi, ranskalaiset viivat, alleviivaukset Värejä korostamiseen Ennen tuntia apuviivoja, hahmotelmia Voi kiinnittää kuvia yms. Käytä oppijoita taulutyössä! Kuva: ClipArt

  45. Demonstraatio Tavoite selväksi Tarkkaavaisuus (varmista, että oppija seuraa suoritusta) Sisäisen jäljittelyn mahdollistaminen (kertaaminen, opetusvideon hidastus) Kokonaisuus jaetaan osiin, osat nimetään ja yhdistetään jälleen kokonaisuudeksi Selkeät suulliset ohjeet näytön aikana (olennaiset piirteet auttavat mieleenpainamista) Hyvien ulkoisten edellytysten järjestäminen (näköyhteys) Tulosten arviontiin ohjaaminen, huomio myös mahd. virhesuorituksiin Itsearviointi ennen opettajan arviointia

  46. Oppimateriaalin kehittäminen ei ainoaa oikeaa tapaa tehdä oppimateriaalia

  47. Oppimateriaali sidoksissa opetussisältöön, oppijoihin, opetustilanteeseen, opintojaksoon havainnollistaa ja monipuolistaa opetusta pelkistää opetettavaa asiaa, keskeiset asiat vaatii käyttäjältään intensiivistä ajattelua ennalta valmistettu - opetustilanteessa syntyvä - oppijoiden tuottama

  48. Oppimateriaalin suunnittelu Tavoite miksi ja millaista oppimateriaalia tarvitaan? mihin oppimateriaalilla pyritään? Kohderyhmä kenelle oppimateriaali suunnattu? millainen kohderyhmän ennakkotietämys? Sisältö olennainen sisältö, perusasiat, avainsanat luentorunko, kirjallisuusviitteitä, lisätietoa materiaalin suhde kurssin laajuuteen

  49. Oppimateriaalin suunnittelu Rakenne / esitystapa aika-, tärkeysjärjestys, ongelma-ratkaisu, teoria-käytäntö, kokonaisuus-osat, perusasiat-lisätieto Havainnollisuus kuvat, kuviot, taulukot, käsitekartat, esimerkit Opiskelijoiden aktivointi kysymykset, keskustelu, oppimistehtävät, esimerkit

  50. Oppimateriaali suunnittelu Määrä ja ulkoasu ”vähemmän on enemmän" vaakasuora dia parempi kuin pystysuora ei liikaa sanoja (n. 7 tekstiriviä/dia) kirjaintyyppi ja -koko n. 20, riviväli n. 1,5 pienaakkoset luettavampia kuin suuraakkoset värejä korostamiseen

More Related