1 / 26

Tiivistelmä

Martti Muukkonen: Länsimaisten hyvinvointivaltioiden uskonnolliset juuret Itä-suomen yliopisto 23.11.2010. Tiivistelmä. Gösta Esping-Andersenin jaottelu Euroopan hyvinvointivaltioista voitaisiin nimetä toisinkin: 1. sosiaalidemokraattinen pohjoismainen = luterilainen

cybill
Télécharger la présentation

Tiivistelmä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Martti Muukkonen:Länsimaisten hyvinvointivaltioiden uskonnolliset juuretItä-suomen yliopisto 23.11.2010

  2. Tiivistelmä • Gösta Esping-Andersenin jaottelu Euroopan hyvinvointivaltioista voitaisiin nimetä toisinkin: 1. sosiaalidemokraattinen pohjoismainen = luterilainen 2. liberaali anglo-saksinen = anglikaanis-kalvinistinen 3. konservatiivinen keski-eurooppalainen = katolinen • Tällä luennolla käsitellään uskonnon vaikutusta eri hyvinvointivaltiomallien perusajatuksiin. • Teoreettiset lähtökohdat yhteiskuntien historialliselle tutkimukselle • Antiikin filantropia • Hyvinvointi-instituutioiden synty bysantissa • Katolinen hyvinvointiajattelu • Anglikaanis-kalvinistinen hyvinvointiajattelu • Luterilainen hyvinvointiajattelu

  3. Jatkuvuuden sosiologia • Sosiologia – toisin kuin antropologia – korostaa yleensä muutosta: moderni nähdään laadullisesti erilaisena aikana • Taustalla useita tekijöitä • maallistunut versio kristinuskon muutoshakuisuudesta • Sosiologien lyhyt aikaperspektiivi • Sosiologia leimallisesti modernin tutkimusta = puuttuu kulttuureja vertaileva perinne

  4. Jatkuvuuden teoriat • 1950-luku: Ralph Turnerin ja Lewis Killianin ”uusi normi” (emergent norm) • 1960-luku: Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin ”ajattelun rutinoituminen” • 1970-luku: Michael T. Hannanin ja John Freemanin ”hierarkinen inertian” • 1980-luku: Paul Davidin ja Brian Arthurin ”polkuriippuvuus” • Tarkemmin kts: http://cc.joensuu.fi/~muukkone/Muukkonen_Path_Dependency_and_Hierarchical_Inertia.pdf

  5. Uusi normi • Emergent norm • Turner Ralph H. & Killian Lewis M.: 1959 Collective Behavior. Third printing. Prentice-Hall. Englewood Cliffs, NJ. • Syntyy ennalta kokemattomassa tilanteessa • Jauhamisprosessissa (milling) ihmiset määrittelevät uuden tilanteen ja päättävät mitä tehdä • Prosessi hyödyntää aikaisempia kokemuksia ja arvoja

  6. Ajattelun rutinoituminen • Berger Peter L. and Luckmann Thomas: 1972 The Social Construction of Reality. Repr. Cox & Wyman Ltd. London. • Rutinoituminen vapauttaa kapasiteettia tähdellisempään • Yhteisön rutinoitunut ajattelu sijoitetaan ”symboliavaruuteen” talteen ja se muuttuu itsestäänselvyydeksi • Kriisien aikana tallenne otetaan esiin, prosessoidaan uudelleen – ja pannaan takaisin talteen • Uskonnot usein syväarvojen symboliavaruuksia

  7. Hierarkinen inertia • Hannan Michael T. & Freeman John: The Population Ecology of Organizations. American Journal of Sociology 82, 1977, 5, March, 929-964. • Oganisaatioiden muutosvastarinta sitä suurempaa mitä lähempänä ydintä ollaan • Uloimmalla kehällä on tekninen järjestelmä joka muuttu helposti • Sisimpänä ydinarvot joiden inertia suurin

  8. Polkuriippuvuusteoria • 1980-luvulla • Paul David: 1985 Clio and the Economics of QWERTY. American Economic Review. 75, 1985, 2, May, 332-337 • Brian Arthur: Competing Technologies, Increasing Returns, and Lock-in by Historical Events. Economic Journal 99, 1989, March, 116-131 • Selittivät miksi QWERTY-näppäimistö ja VHS-kasetit syrjäyttivät edistyneemmät kilpailijansa • Käytäntö ”lukkiutuu” jollekin ”polulle” ja sen muuttaminen vaatii huomattavia investointeja • Muutos usein murroksen kautta

  9. Muita jatkuvuusteorioita • Ulric Neisserin skeema-käsite: • Skeema ohjaa havaintoa ja uusi havainto tarkentaa skeemaa • Clifford Geertzin uskonto-teesi: • uskonto on sekä malli yhteiskunnasta että malli yhteiskunnalle. • Ferdinand Braudellin ”pitkien aaltojen teoria” • Historiassa eri pituisia jaksoja: lyhyet, keskipitkät ja pitkät

  10. Jatkuvuus sivilisaatioissa • Braudellin ”pitkien jaksojen” (=satoja vuosia) lisäksi ultrapitkät sivilisaatiokaudet = tuhansia vuosia) • Kulttuurienkin ajattelu rutinoituu tai lukkiutuu • Muutos murroksen kautta • Uskonnot kulttuurien arvomuisteina

  11. Lännen hyvinvointipolut

  12. Kaksi polariteettia • Orientaalinen ajattelu - gemeinschaft • Krekkalainen ajattelu - gesellschaft (Tönniesin jaottelun mukaan) • Kristinusko harmonisoi selittämällä orientaalista uskontoa kreikkalaisella filosofialla • Uskonpuhdistuksen jälkeen perinteet erosivat

  13. Hyvinvointimallit • Katolinen ajattelu yhdisti orientaalisen ja kreikkalaisen ajattelun • Luterilainen malli korostaa orientaalista ajattelua • Anglikaanis-kalvinistisessa mallissa eliitti noudattaa kreikkalaista ajattelua ja massat orientaalista • Tarkemmin esim: http://cc.joensuu.fi/~muukkone/Muukkonen_Religious_roots_of_the_European_Welfare_models.doc

  14. Orientaalinen huolenpito • Ihminen on jumalten orja / palvelija -> jokainen oli jonkun toisen alamainen -> orjan ja vapaan ero hämärtyi • ”Huone”-metafora = orgaaninen yhteys suvun, klaanin ja heimon kautta (gemeinschaft) • Perheenpäällä velvollisuus ”ruokkia ja vaatettaa” • Suojelusjumalalla varsinaisena perheenpäänä ja kuninkaalla hänen edustajanaan (käytännössä temppelillä) vastuu koko väestön hyvinvoinnista • Huolehtimisen pääpaino niissä, joilla ei sukua turvana: lesket, orvot, muukalaiset • Subsidiariteetti-periaate jo Hammurapin laissa

  15. Kreikkalainen filantropia • Ihminen vapaa ja itsenäinen • Kotitaloudet itsenäisiä ja keskenään kilpailevia • Yhteistyö liitto- ja sopimusmenettelyjen kautta (gesellschaft) • Perheenpää vastuussa omistaan (philoi) • Philoi = ”minun omani” (perheeni, omaisuuteni, liittolaiseni. alaiseni) • Resiprokia perheiden välisten liittojen pohjana • Hyvinvointipalvelut vain kansalaisille (= 10-20% väestöstä) ”lahjana” hallitsijalta – odotus kuuliaisuudesta ja kunnioituksesta vastalahjana • Orjilla ei ihmisoikeuksia • Köyhät ”pandemion”

  16. Ajattelun harmonisointi • Raamatun selittäminen Platonilla – ja myöhemmin Aristoteleella • Philanthropos-ajattelu • Jumalten rakkaus ihmisiä kohtaan • Orientista ajatus hallitsijasta Jumalan edustajana, joka huolehtii kansastaan • Bysantissa avustukset kansalaisilta kaikkein köyhimmille

  17. Keskiajan hyvinvointipolku • Ensimmäiset hyvinvointi-instituutiot Byzantissa • Mallit levisivät länteen • Luostarit rauhan saarekkeita kuohunnan keskellä • Kaarle Suuren säännös: kirkon tuloista 1/3 rakennuksiin, 1/3 pappien palkkoihin ja 1/3 avustuksiin • Viikingit ”rauhoittivat” Euroopan 1000-1100-luvuilla ja loivat status quon • 1100-1200-luvuilla luostareiden syntybuumi • Feodalismi resiprokiana (suojelusta ja johtajuutta vaihdossa kuuliaisuudesta)

  18. Katolinen sosiaalietiikka • Tuomas Akvinolainen kiteytti katolisen teologian • Aristotelestä seuraten, jokaisella oliolla on sen oma telos - päämäärä • Köyhät ovat olemassa, jotta rikkaat voisivat thedä hyviä tekoja • Philoi-ajattelu = vertaisryhmäapu • Köyhäinapu kirkon tehtävä • ”Arvollinen köyhä” (lesket, orvot, sairaat, vanhukset)

  19. Reformaatio • Luther korosti ad fontes-ajattelua = Raamattua Platonin ja Aristoteleen sijaan • ”Älköön keskuudessanne olko köyhiä” • Saksan kaupunkisääntöjen uudistus ja köyhäinhoidon uudelleen organisointi –> Kaupunkien raadit vastuussa köyhäinhoitorahastoista • Joidenkin raatien kieltäytyessä -> Diakoniasäätiöt • Hyvinvointi on yhteiskunnan velvollisuus • Omavanhurskauden pelko -> korkeat verot eivät anna ansioita kuten almut

  20. Luterilainen hyvinvointipolku • Pietismi otti koulutuksen avuksi köyhyyden eliminoinnissa -> Luterilaisten maiden korkea lukutaito • Halle koulutti virkamiehistön Preussiin ja Tanskaan -> ensimmäiset modernit hyvinvointivaltiot • Seurakunnan vastuussa köyhäinhuollosta ennan kuntien eriyttämistä • Pieni eliitti ja suuti talonpoikaisto -> kreikkalainen ajattelu jäi orientaalisen alle • Sosialismi orientaalisen ajattelun toinen juonne -> marksilaisuus vahvisti luterilaista hyvinvointiparadigmaa

  21. Anglikaanis-kalvinistinen ajattelu • Edward III:n Statutes of Laborers 1349 • Elizabeth I:n työlainsäädäntö 1601 • Tavoitteena köyhyyden poisto kuten luterilaisuudessa • Seurakunnat vastuussa köyhäinhoidosta • Eliitti vahvempi kuin luterilaisilla alueilla -> kreikkalainen ajattelu eliitin koulutuksessa aina 1. maailmansotaan asti (Victorian ajan Englanti samaistui Spartaan) • 1700-luvun herätykset korostivat Raamattua -> Jännite eliitin kreikkalaisen ja massojen orientaalisen ajattelun välillä

  22. Speenhamland-episodi • Kun liikkumisvapaus taattiin, pelättiin köyhien muuttavan rikkaisiin seurakuntiin • Speenhampandin kreivikunnan johtajat loivat minimitoimeentulosysteemin • Epäonnistui täysin • Työmotivaatio meni kun rahaa sai joka tapauksessa • Palkanmaksumotivaatio meni samasta syystä • 1834 New Poor Law -> ”arvollinen köyhä”-ajattelun loppu -> työskentele tai näe nälkää • Äärimmäinen kapitalismi, jossa työ oli myytävä hyödyke

  23. Työväenliikkeen nousu • Työväenliike nousi protestiliikkeenä uutta köyhäinhoitolakia ja kapitalismia vastaan • Metodismi legitimoi työväenliikkeen protestin ja sai sieltä ensimmäiset johtajansa • Kreikkalainen filantropia-ajattelu näkyy hyväntekeväisyysjärjestöjen syntybuumissa

  24. Amerikan puritanismi • Ns. ”perustajaisät” (founding fathers) uskonnollisia pakolaisia -> ”valtioallergia” • ”Kingdom of God in America”-ajattelussa luotiin kristillistä yhteiskuntaa uudelle mantereelle • 1800-luvun social gospel-liike korosti Jumalan valtakunnan olevan siellä missä ”rauha (shalom) ja oikeudenmukaisuus/vanhurskaus” (sedek) oteutuvat • Eliittien koulutuksessa kreikkalainen ajattelu • Kilpailuajattelu • Eliitin noblisse obligé -ajattelu -> filanthropia hyvinvointiajattelun keskiössä • Hyvinvointikapitalismi 1930-luvulle, jolloin se romahti ja valtio mukaan palveluiden rahoittamiseen • Järjestöt keskeisiä palveluntuottajia

  25. Moderni katolinen ajattelu • Paavin kiertokirjeet Rerum novarum 1891 ja Quadrogesimo anno 1931 lanseerasivat subsidiariteettiperiaatteen: • Jokainen on ensisijassa vastuussa hyvinvoinnistaan, jos hän ei kykene siihen, niin perhe, suku, järjestöt, kirkko ja vasta viimeisenä valtio • Ylemmän tahon pitää varmistaa, että alempi taho kykenee huolehtimaan velvoitteista • Ylempi taho ei saa puuttua alemman toimintaan, jos tämä hoitaa velvoitteensa • Kristillisdemokraattiset puolueet omaksuivat tämän omaksi sosiaalipolitiikakseen

  26. Nykyisiä trendejä • EU:n kautta katolisia malleja pohjoismaihin -> subsidiariteettiperiaatteen 1. osa • Vaihto-oppilaiden ja taloustieteiden kautta amerikkalaisen mallin kilpailupuoli lanseerattu Suomeen – noblisse oblige unohdettu • 1970-luvulla luotu suomalainen järjestelmä osoittautunut kalliiksi ja passivoivaksi • Verohallinto tappamassa talkootyötä

More Related