1 / 17

”Onko se nyt yhdestä bentsosta kii ?” - Ajankohtaista bentsodiatsepiineista

”Onko se nyt yhdestä bentsosta kii ?” - Ajankohtaista bentsodiatsepiineista. Antti Holopainen Emeritusylilääkäri A-klinikkasäätiö Tre 24.10.13 Terveysneuvontapäivät. sisältöä. Bentsodiatsepiinien historiaa Riippuvuushäiriön ilmaantuminen

dea
Télécharger la présentation

”Onko se nyt yhdestä bentsosta kii ?” - Ajankohtaista bentsodiatsepiineista

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. ”Onko se nyt yhdestä bentsostakii?” - Ajankohtaista bentsodiatsepiineista Antti Holopainen Emeritusylilääkäri A-klinikkasäätiö Tre 24.10.13 Terveysneuvontapäivät

  2. sisältöä • Bentsodiatsepiinien historiaa • Riippuvuushäiriön ilmaantuminen • Bentsosekakäyttö erityisesti suomalainen ilmiö – pitkään alitiedostettu – onko se korvautumassa ylireagoinnilla • Diagnostiikan haaste - moralismi • Viralliset linjaukset • Bentsohäiriö terveysneuvonnan haasteena

  3. Bentsodiatsepiinit ”hyvässä ja pahassa” • Otettiin kliiniseen käyttöön 1960-luvun alussa turvallisina rauhoittavina lääkkeinä • Laajat käyttöindikaatiot - oirekontrolliajattelu • Yliannostuskuolleisuusriski alhainen • Uskottiin, että riippuvuus ei ole merkittävä riski • Yleistyi nopeasti sekä yleislääketieteessä että psykiatriassa

  4. Ensimmäisiä raportteja vieroitusoireista lääkkeen lopetusvaiheessa jo 1960-luvulta • 1972 Helsingin alkoholisteilla identifioitiin ja bentsosekakäyttäjien ryhmä (Holopainen&Hemminki 1976) • 1990-luvun alussa sekakäytön todettiin olevan yleistä (Kettutie projektit) • Lääkintöhallituksen unilääketyöryhmä (bentsodiatsepiineja nukahtamislääkkeinä ei tulisi käyttää kuukautta pitempään) • Englannissa ja Ruotsissa bentsoriippuvaisten vieroituksen tukiryhmiä – yrityksiä tuoda myös Suomeen muualla hyväksi havaittuja vieroitusmalleja • Helena Vorman avovieroitustutkimus • www.benzo.org.uk • suomeksi: http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf

  5. Bentsodiatsepiiniriippuvuusongel-man laajuus täsmentynyt vähitellen • Laajasti mukana kaikissa päihderiippuvuuden muodoissa • Pääosin sekundääririippuvuutena • Myös bentsohakuista riippuvuushäiriötä olemassa • Liittyy usein muihin mielenterveyshäiriöihin • Ongelman vakavuudesta edelleen ristiriitaisia käsityksiä • Päihdehäiriöiden hoidossa kriittisyys bentsojen hoidollista käyttöä kohtaan lisääntynyt

  6. Kaikki bentsojen käyttö ei ole riippuvuushäiriötä • Bentsohakuinen käyttäytyminen saattaa olla päihdehäiriön yksi ilmenemismuoto: • Haitallinen/väärinkäyttö/päihtymystilahakuinen käyttäytyminen • Bentsojen pistäminen erityisesti osana opioidiriippuvuushäiriötä • Buprenorfiinin ja lyhytvaikutteisten bentsojen yhteiskäyttö • Johtaa kroonistuessaan myös riippuvuushäiriöön

  7. Bentsodiatsepiiniriippuvuuden diagnoosi olisi syytä tehdä huolella • Differentiaalidiagnostiikassa huomioitava • Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö • Paniikkihäiriö ym • Ongelmana se, että kroonistunut bentsoriippvuushäiriö muistuttaa kliinisesti paniikkihäiriökäyttäytymistä

  8. Ehkäisevän ja hoidollisen lähestymisen paradoksi • Bentsoriippuvuuden yleistyminen vähenee, jos altistus vähenee: • Riippuvuushäiriöisille määrätyssä bentsohoidossa ryhdytään kriittisemmäksi • Hoito rajataan vain akuuttiin vieroitustilaan • Pyritään varmistamaan vieroitushoito bentsoista myös sekundääririippuvuustapauksissa • Potilaiden tietoisuus tarpeesta vieroittautua/mahdollisuudesta päästä irti bentsoista kasvanut • Toisaalta jo riippuvuushäiriöasteelle kroonistuneet tarvitsevat erityistä paneutumista häiriön laatuun: • Mahdollisuus saada apua ja tukea vieroitukselle • Säännöllisen hoitokontaktin ulkopuolella yhä enemmän kroonistuneesta bentsohäiriöstä kärsiviä, joiden pääsy hoidon piiriin saattaa vaikeutua ”tiukentuneiden bentsolinjausten” seurauksena • Houkutteleva markkinakohde bentsojen mustan pörssin kauppiaille

  9. Bentsohäiriöniatrogeeninen tausta syynä ”moraaliongelmaan” • Bentsoja saa laillisesti vain reseptillä • Ongelman/riippuvuushäiriön tausta iatrogeeninen, johon ilmiöön terveyspalvelujärjestelmän/lääkäreiden vaikea suhtautua • Ensin ongelmaa vähäteltiin, sitten ryhdytty rajoittaviin toimenpiteisiin, kun riippuvuusuuhäiriö levinnyt laajalle osana sekakäyttöongelmaa • Kroonistuneet riippuvuushäiriöiset potilaat osin heitteillä

  10. Moraaliongelmasta tulisi päästä ilmiön objektiiviseen tarkasteluun • Englannissa ja Ruotsissa siinä onnistuttu paremmin jo 20 vuotta sitten • Terveysneuvontatoiminnalla mahdollisuudet lähestyä ongelmaa arvoneutraalisti ja syyllistämättä sen enempää potilaita kuin lääkäreitäkään • Bentsohäiriöillä vakavia komplikaatioita: • Paitsi yliannostusriski myös hengenvaralliset vieroitusoireet lääkkeiden äkillisen loppumisen yhteydessä • Vieroituskouristukset delirium (muistuttavat alkoholin vieroitusoireita) – potilaat tietävät, että bentsot lievittävät nopeasti ja tehokkaasti hengenvaarallisia oireita • Kroonisesti riippuvuushäiriöinen potilas ja riskipotilas tulisi kyetä kohtaamaan eri tavoin = huolellinen diagnostiikka, joka ilmiön laadusta johtuen ei ole kliinisesti helppoa

  11. Bentsohäiriöterveysneuvontatilanteessta: miten lähestyä asiaa? • Neuvontatilanne otollinen ilmiön moninaisuuden hahmottamiselle • Kun lääkkeitä ei määrätä, asiakkaat tohtivat kertoa aidommin subjektiivisia kokemuksiaan/näkemyksiään asioista • Bentsojen pistäminen ja sen yleisyys • Kombinaatiokäyttö/motivaatio tehdä kokteilejajne • Ehkä myös huoli ongelmasta ja siitä eroon pääsyn vaikeudesta saattaa välittyä

  12. Farmakologisia reunaehtoja • Vaikka bentsodiatsepiineilla on yhteisiä ominaisuuksia, erojakin on: • Lyhytvaikutteiset, keskipitkät ja pitkävaikutteiset lääkkeet • Addiktoivimpia lyhytvaikutteiset (midatsolaami, alpratsolaami) • Maksametabolian hidastuminen vaikuttaa bentsojen eliminoitumiseen • Pitkävaikutteisia; klopoksidi, diatsepaami, klonatsepaami • Oksatsepaamia suositaan nopeahkossa vieroituksessa sen yksinkertaisen metabolian vuoksi • Väsyttävyysvaikutuksessa myös eroja: nukahtamislääkkeet • Paradoksaaliset vaikutukset: nukahtamislääkkeet saattavat muuttua piristäviksi/tematsepaami • Amnestiset vaikutukset: zolpidem (Stilnoct ®)

  13. Bentsolinjauksia: Valvira&THL • Bentsodiatsepiinihoidon ja unilääkityksen pitäisi olla mahdollisimman lyhytkestoista ja kestää pääsääntöisesti korkeintaan 4 -12 viikkoa. Tähän aikaan sisältyy myös lääkehoidon asteittainen lopettaminen. • Suurimmalle osalle potilaista, joille määrätään bentsodiatsepiineja, ei kehity lääkeriippuvuutta. Koska näitä lääkkeitä saavia potilaita on varsin paljon, riippuvuus- ja väärinkäyttöongelma on kuitenkin hyvin suuri. • Bentsodiatsepiinejavoidaan käyttää päihtymistarkoituksessa, ja niitä kulkeutuu katukauppaan. Riippuvuuden kehittymisen riski kasvaa annoksen suurentuessa ja hoitoajan pitkittyessä. • Fyysisen riippuvuuden kehityttyä hoidon äkillinen keskeyttäminen aiheuttaa vieroitusoireita ja voi myös ohimenevästi pahentaa ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unettomuutta. • Vieroitusoireisiin voi kuulua jopa tajunnanhäiriöitä tai tajuttomuus-kouristuskohtauksia. Tämän vuoksi annostusta on säännöllisen käytön jälkeen pienennettävä vähitellen. • http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/bentsodiatsepiinien-maaraaminen

  14. Terveysneuvontatilanne mahdollisuutena puuttua bentso-ongelmaan • Objektiivinen tieto bentsojen terveyshaitoista • Bentsodiatsepiinien pistäminen ja haitat • yliannostuskuoleman vaara yhteiskäytössä (erityisesti buprenorfiini/bentsodiatsepiinit • kognitiiviset haittavaikutukset: muistihäriöt, kielteiset vaikutukset tunne-elämään • Luottamuksellinen keskustelu riippuvuudesta/riippuvuuriskistä • Mahdollisuus levittää tietoa haitoista jobistien välityksellä palvelujen ulkopuolella oleville

  15. Miten lähestyä ongelmaa • Bentsohäiriöistä käyttäytymistä ei tule moralisoida yhtään enempää kuin muutakaan päihdekäyttöä • Asiakkaan autonomiaa syytä kunnioittaa: • Ainoastaan oma päätös ryhtyä muuttamaan bentsohakuista käyttäytymistä vaikuttava • Rohkaisu ja motivointi sallittua luottamuksellisessa suhteessa • Yleiset motivoivan haastattelun periaatteet • Potilailla kokemusta bentsojen äkillisestä loppumisesta: • Kokemusten käsittely ja vieroituspelkojen lieventäminen • Tieto toimivan vieroituksen yleisistä periaatteista: • Asteittain alenevin annoksin

  16. Onko mahdollisuuksia ohjata hoitoon bentso-ongelman takia? • Ilmeisesti aika harvoin primaariongelmana terveysneuvontapotilailla • Omatoiminen bentsojen vähentäminen sekä mahdollista että suositeltavaa • Yliannostustilanteiden välttäminen • Asteittaiset lääkevähennykset • Nettipalvelut tukena (www.benzo.org.uk) • Bentso-ongelmaisten vertaisryhmät • Yleisiä esim. Ruotsissa ja Englannissa • Omaehtoisen vieroituksen tukiryhmiä – mahtaako niitä olla nykyään Suomessa

  17. Miten terveysneuvontaa voisi kehittää bentso-ongelman paremmaksi huomioimiseksi • Asian puheeksiottaminen • Informaation välittäminen valtakunnallista bentsolinjauksista (THL/Valvira) • Alueellisten/paikallisten hoitolinjausten selvittäminen ja niistä kertominen potilaille • Moralisoinnin välttäminen • On olemassa aidosti ”monta totuutta” ja todellisuutta rinnan • Asiakkaiden oma-aloitteisuuden tukeminen ja vertaistuen kehittäminen

More Related