1 / 27

FYSIIKKAA RUNOILIJOILLE

FYSIIKKAA RUNOILIJOILLE. kevät 2004. fysiikka ei ole: matematiikka filosofiaa. ’mitä voi sanoa varmasti’. fysiikka = se mitä järkevästi voidaan luonnosta sanoa. filosofia  luonnonfilosofia  luonnontiede. Kaksi suurta tutkimusohjelmaa:. Moderni fysiikka. suhteellisuusteoria.

eara
Télécharger la présentation

FYSIIKKAA RUNOILIJOILLE

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. FYSIIKKAA RUNOILIJOILLE kevät 2004

  2. fysiikka ei ole: • matematiikka • filosofiaa ’mitä voi sanoa varmasti’ fysiikka = se mitä järkevästi voidaan luonnosta sanoa filosofia  luonnonfilosofia  luonnontiede

  3. Kaksi suurta tutkimusohjelmaa: Moderni fysiikka suhteellisuusteoria mitä on liike? mitä on valo? kvanttifysiikka TARKKUUSHAVAINNOT!!

  4. Aristoteles: Mitä on liike? • vanhat filosofit kysyivät suuria, syvällisiä kysymyksiä ja • saivat niihin epämääräisiä vastauksia • moderni tiede syntyi kun alettiin esittää yksinkertaisia • kysymyksiä, joihin saatiin täsmällisiä vastauksia vastauksia suuriin syvällisiin kysymyksiin Aristoteles, vanhat filosofit eivät tärkeitä fysiikalle Fysiikka kumulatiivinen ja siksi historiaton tiede

  5. Mitä on liike? • liike on muutosta ajassa ja avaruudessa • mitä on aika? • mitä on avaruus? • miten aika ja avaruus liittyvät toisiinsa? Aristoteles Newton Einstein

  6. Keski-aika: impetus-teoria verrannollinen massaan, nopeuteen ’ajoaine’ tosiasiassa: kappaleet putoavat samalla no- peudella massasta riip- pumatta http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/lunar/apollo_15_feather_drop.html

  7. aika ennen ja jälkeen Galileon kuunalinen liike: ’fysiikka’ kuunylinen liike: tähtitiede keskiaika: muuttumattomat planeettakehät Ptolemaios Kopernikus Tyko Brahe Johannes Kepler lyhyesti: KE, Näkymätön todellisuus s. 49- pitkästi: Lehti, Tanssi Auringon ympäri Yhtenäisteoria: Isaac Newton

  8. Klaudios Ptolemaios Almagest n. v 150 episykli deferentti pyhä tasainen ympyräliike (Aristoteles)

  9. Nikolaus Kopernikus • De Revolutionibus 1543 • uusplatonisti  ympyräradat palautettava • konservatiivinen aristoteelikko • Ptolemaioksen systeemin epätarkkuudet eivät syynä aurinkokeskisen systeemin esittämiseen • Kopernikus ei tehnyt merkittäviä havaintoja • uusi malli ei ennustusten kannalta parempi kuin Ptolemaioksen tärkeää ei ole se, miten asiat voisivat olla, vaan se, miten ne oikeasti ovat …

  10. Aurinkokeskeinen systeemi ”Pruteeniset taulukot” 1551 Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen taivaanpallolla 1563 useita päiviä pielessä

  11. Tyko (Tyge) Brahe 1546-1601 viimeinen paljain silmin havain- nut suuri astronomi vuoden 1572 supernova Kassiopeiassa vuoden 1577 komeetta • Tyko osoitti: • taivaat eivät muuttumattomia • b) komeetat kuuluvat kuunyliseen maailmaan Aristoteles: kuunylinen maailma muuttumaton

  12. PARALLAKSI seur. yö: pyörähdysaika 23 h 56 min

  13. Uraniborgin suuri kvadrantti Tyko Brahe

  14. Tykon systeemi Johannes Kepler (1571-1630)

  15. Kepler: planeettaradat vastaavat geometrisia monitahokkaita Mysterium Cosmographicum 1596 “. . . these figures pleased me because they are quantities, that is, something which existed before the skies. For quantities were created at the beginning, together with substance; but the sky was only created on the second day. . . . The ideas of quantities have been and are in God from eternity, they are God himself; they are therefore also present as archtypes in all minds created in God’s likness. On these point both the pagan philosophers and the teachers of the Church agree.” Astronomia Nova 1609

  16. MARSIN NÄENNÄINEN RATA

  17. KOPERNIKUS PTOLEMAIOS

  18. Kepler: oletetaan ympyräradat  Marsin näennäisessä radassa 8’:n virhe 1/2o  Keplerin 1. laki: radat ellipsejä 8’ • tarvittiin: 1) Tykon tarkkuushavainnot • 2) Keplerin analyysi

  19. Keplerin 2. laki

  20. Keplerin 3. laki: Kiertoajan neliö on verrannollinen pääakselin kuutioon Miksi näin? Kepler: ?????

  21. kts. KE: Valo ja varjo, s. 27- ’Immaculate Moon’ - alabasteria? Neitsyt Maria - Thomas Harriot 1609: 6x suurentava kaukoputki, näkee terminaattorin - Galileo Galilei 1609: 20x suurentava kaukoputki, näkee terminaattorin ”Kuun pinta ei ole sileä, tasainen eikä täsmälleen pallonmuotoinen, kuten filosofien suuri parvi uskoo sen kuten muidenkin taivaan- kappaleiden olevan, vaan päinvastoin se on epätasainen, karkea ja täynnään onkaloita ja kärkiä, joten se muistuttaa Maan vuori- ketjujen ja syvien laaksojen uurtamia kasvoja.” jesuiitat Galileo Aristoteles

  22. Sidereus Nuncius, Venetsia 1610 Galileo Galilei (1564-1642)

  23. Galileon linssikaukoputki (kopio)

  24. Miksi Harriot ei kommentoinut terminaattoria??? 1610 tutustuu Galileon Siderius Nunciukseen, katsoo uudelleen: nyt Harriotkin näkee vuoriketjuja, kärkiä ja onkaloita … Galileo: opiskeli perpektiiviä, Firenzen taide Harriot: verbaalinen Englanti – Shakespeare, Donne, Francis Bacon OPETUS: 1) havaintolaitteen voima 2) havaintojen tulkinta vaatii teoreettisen viitekehyksen

  25. (suom. toim. ja selityksin varustanut Raimo Lehti, URSA 1999) Siderius Nuncius • Kuun epätasaisuudet • Venuksen vaiheet (valo Auringosta) • Jupiterin 4 kuuta (’Medicien tähdet’) Maa ei kiertoliikkeen keskipiste kaukoputken optiikka huono näkemisen teoria? yksinkertaisten tarkkuushavaintojen vallankumouksellisuus; siksi Galileo vedenjakaja vanhan ja uuden välissä

  26. Kopernikus – ympyräliike † Tyko Brahe – maakeskisyys † Kepler – harmoniat † Luonto on puhunut! tarinoita on vain yksi …

More Related