Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20

1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 10HB2; HB3; HB4; HB19; HB20 8.5.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

2. Johdannaisista • Raaka-aineet, valuutat, osakkeet, korkoinstrumentit… • Futuuri = etukäteen määrän ja hinnan osalta sovittu kauppa, joka sovittu johdannaispörssissä • Termiini (forward) = muuten samanlainen, mutta pörssin ulkopuolella (OTC) • Swap = vaihtosopimus; • Esim. korkoswap; yksi osapuoli maksaa toiselle koko sopimusajan 3 % kiinteää korkoa kuvitellusta miljoonan euron summasta, toinen vastineeksi kerran kuukaudessa yhden kuukauden euribor-korkoa samasta summasta • Pitkän aikavälin riskittömiä korkokäyriä johdetaan nykyään usein korkoswapeista • Optio = oikeus mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä kohde-etuus sovittuna aikana sovittuun hintaan • Amerikkalainen optio: määräaikaan mennessä • Eurooppalainen optio: tarkalleen määräpäivänä • Option asettaja = se, joka sitoutuu olemaan vastapuolena • Option ostaja / haltija = se, jolla on oikeus • Eksoottisia johdannaisia • Esim. kohde-etuutena johdannainen tms • Voimakkaan tuotekehittelyn aluetta • Markkinoilla jälleen suojautujat, spekuloijat ja arbitraattorit K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

3. Johdannaisista • Useimmiten kohde-etuutta ei toimiteta; selvitys pelkällä rahalla • Kuinka paljon ostaja / myyjä olisi voittanut tai hävinnyt havaitulla markkinahinnalla? • Ostin futuurina 100 tonnia raaka-ainetta hintaan 200 $ /tonni, markkinahinta on 210 $, saan vastapuolelta (210-200)*100 = 1000 $. • Monissa johdannaispörsseissä jopa sääntö, että esim. joukkolainan sijasta option asettaja saa toimittaa jotain riittävän samankaltaista, jolloin selvityshintaa sopeutetaan vastaavasti • Futuurit / termiinit ikivanha käsite • Ensimmäinen johdannaispörssi Osakassa 1697 • Kohde-etuutena riisi • Raaka-ainefutuurit yleistyivät länsimaissa 1800-luvulla • Optiot löivät kunnolla itsensä lävitse vasta 1970-luvulla • Volatiliteetti, valuuttakaupan laajeneminen • Matematiikka ja tietokoneet? • Johdannaispörssejä perustettiin runsaasti 1980- ja 1990-luvuilla • Suomessakin enimmillään kaksi • Futuuri ja muu pörssijohdannainen yleensä tiukan määrämuotoinen • Pörssin valikoimissa tietyt vakiosopimukset • Rahoitusjohdannaisilla hyvin usein neljä eräpäivää vuodessa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

4. Johdannaisista • Johdannaispörsseissä keskusvastapuoli • Kuka tarttuisi kaupankäyntijärjestelmässä olevaan tarjoukseen, jos täysin epävarmaa, kuka on vastapuoli? • Keskusvastapuoli vaatii vakuudet jokaiselta osapuolelta, jolla on / jolle voi tulla velvoitteita • ”Margining” = vakuusvaatimusten laskenta ja asettaminen • Option ostajalta ei vaadita, asettajalta kyllä • Vakuutta voidaan vaatia lisää, jos vastuut kasvavat kurssimuutosten vuoksi • Vakuusvaatimus lasketaan yleensä päivittäin • ”Hiukan enemmän kuin mitä nyt maksaisi sulkea positio” • Vakuus arvopapereita • Pörssillä usein oikeus sulkea osapuolen positio pakkokaupoilla, jos vakuudet eivät enää riitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

5. Johdannaisista • OTC-johdannaiset ”joustavampia”, mitä vain osapuolet sopivat… • Tiedetään, kuka vastapuolena; ei välttämättä / yleensä vakuuksia • OTC-johdannaisten kaupan volyymi suurempi kuin johdannaispörssien • Toisaalta: vaikea myydä eteenpäin, ulkopuolisen vaikeampi saada mitään tietoa, hintatason muutokset vaikeammin havaittavissa • OTC-johdannaisille tullut keskusvastapuolipakko EU:ssa 2012 alkaen • Neuvoston ja parlamentin asetus • Julkisen vallan ajama hanke Euroopassa, reaktio finanssikriisiin • Kaupat sovitaan kahdenvälisesti ilman johdannaispörssiä, mutta kaupanteon jälkeen osapuolten sopimusvelvoitteet ja –oikeudet korvataan keskusvastapuolen kanssa olevilla oikeuksilla ja velvoitteilla. • Vielä kerran: KESKUSVASTAPUOLI EI KÄY KAUPPAA! • Suomessa ei keskusvastapuolta, käytettävä ulkomaisia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

6. Johdannaisista • Valuuttajohdannaisissa useimmiten toisena valuuttana dollari • Esim. CHF –JPY –johdannainen harvinaisuus • Katettu korkopariteetti pätee arbitraasin vuoksi (lähes) täydellisesti • Valuutta-swap • Yleensä kahdensuuntainen • 1) Osapuolet vaihtavat valuuttoja nyt ja sopivat seuraavista vaiheista • 2) Maksetaan vastavuoroisesti korot • 3) Tehdään ykkösvaiheen kanssa vastakkaissuuntainen kauppa, kumpikin saa alkuperäisen valuuttansa • Voidaan esim. lainata alemman korkotason valuutassa, mikä saattaa arbitraasina juuri ja juuri kannattaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

7. Johdannaisista • Futuurien / termiinien hinnoittelu (liian yksinkertaisessa) teoriassa hyvin yksinkertaista, ainakin, jos kaikki riskineutraaleja • ”Cost of carry” = kohde-etuuden hallussapitokulu = i-c • Missä i=korko, c=kohteen tuotto (ml varastointikustannukset) • PF = Ps(1+i-c) • PF = futuurihinta, Ps = spot-hinta • Yhtä kannattavaa ostaa nyt ja varastoida tai sopia tulevasta huomisesta kaupasta ja sen ehdoista • Raaka-ainefutuureissa usein osapuolina myyjä (tuottaja) ja spekulaattori • Hinta yleensä ostajalle vähemmän tärkeä kuin myyjälle => myyjät suojautuvat hinnan laskulta useammin kuin ostajat suojautuvat nousulta • Raaka-ainehinnat volatiileja, usein kehitysmaa usein suhteettoman riippuvainen yhden raaka-aineen viennistä. • ”Pitkä positio” raaka-aineisiin ollut keskimäärin kannattava, ylituottoa, mutta riskillä • Futuurihinta systemaattisesti ”ampunut ali” tulevan spot-hinnan ennusteena • Tuottaja tietää saavansa luultavasti alihinnan myymällä sadon spekulaattorille etukäteen, mutta saa nukkua yönsä rauhassa • Tuottaja ”ostaa vakuutusta spekulaattorilta”. Speklulaattori: ”Ostan nyt futuurilla hintaan 10, voin puolen vuoden päästä myydä spot hintaan 9-13, joten todennäköisesti pääsen voitolle, vaikka tappion riski on olemassa.” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

8. Black-scholes kaavasta • Fischer Black; MyronScholes 1973 • Kaavalla voi laskea ”oikean” hinnan optiolle • Todennäköisesti edisti merkittävästi optiokaupan lisääntymistä • Perustuu lukuisiin olettamuksiin, jotka eivät ehkä ole kovin realistisia • Kohde-etuuden hinnan muutokset log-normaaleja, volatiliteetti pysyy vakiona, verotus neutraalia yms. • Optio ”eurooppalainen”, siis antaa oikeuksia vain eräpäivänä • Mallista runsaasti täydennettyjä versioita, joissa näitä puutteita paikkaillaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

9. Black-Scholes -kaava Osto-optiolle • Missä N=kumulatiivinen normaalijakauma, r=riskitön korko, T= maturiteettipäivä, t=sopimuksentekopäivä, S=spot-hinta, σ= kohde-etuuden volatiliteetti, K = suoritushinta • Tätä kaavaa ei kannata opetella ulkoa ainakaan tämän kurssin yhteydessä! • Riittää, että muistaa, että kaava on olemassa. Lisäksi pitäisi suunnilleen tietää, mitä kaikkea siinä on mukana, ja että osto-option hinta nousee, jos suoritushinta laskee, option juoksuaika pitenee tai kohde-etuuden volatiliteetti kasvaa. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

10. Rahoitusjärjestelmien luokittelua • Tavallinen jaottelu: pankki vs. markkinaperusteiset järjestelmät • Markkinat: USA, UK; Etenkin osakepörssi • Pankit: Saksa, Japani, Suomi • Luokittelu pätee etenkin yritysrahoitukseen • Luokittelu alkanut/alkoi päteä myös kotitalousluotoissa lähinnä arvopaperistamisen vuoksi • Päteekö enää finanssikriisin jälkeen? • Yritysten tulorahoitus huomattava kaikissa järjestelmissä, mutta ei kuulu rahoitusjärjestelmään • Corporategovernance • Yritys / yrityksen johto riippuvainen rahoituksen tarjoajista • Markkinaperusteiset järjestelmät: ”takeover”-uhka • Pankkikeskeiset järjestelmät: pankkien tekemä valvonta • Lisäksi: pankkisektorin hajautuneisuuden vs. keskittyneisyyden aste vaihtelee kansainvälisesti; usein seurausta tietoisesta politiikasta • Esim. USA vs. UK • Verotus: Suomi 1990-luvulla ja avoirfiscal => osakerahoitus tuli kannattavammaksi => yritykset muuttivat rahoitustaan osakepainotteisemmaksi • HB: ”Saksassa suuret pankit universaalipankkeja, jotka…” • Ovatko? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

11. Corporategovernance ja rahoitusrakenteet • Yritysten hallitusten tavoitteet - yhteys rahoituksen lähteeseen • HB: USA ja UK: ”shareholdervalue”, voimistumassa muualla, • Voidaan ottaa riskiä, varsinkin idiosynkraattista, jonka osakesijoittaja voi hajauttaa • Pankkien rooli rahoittajina keskeinen => varovaisempi toiminta? • Saksassa työntekijöiden edustus hallituksissa lakisääteinen • Pankkikeskeisissä järjestelmissä yritysvaltaukset osakemarkkinoiden kautta harvinaisempia • ”Hostiletakeover” kurinpitovälineenä Yhdysvalloissa • Yrityksellä menee huonosti => kurssi laskee => helppo kohde hyökkäykselle • Pankkikeskeisessä järjestelmässä yritys yleensä riippuvainen etenkin pankistaan, joka usein myös yksi pääosakkaista • Suomessa vielä 1990-luvun alussa etenkin liikepankit ja niiden eläkesäätiöt suurimpia osakkaita monissa pörssiyhtiöissä • Yhteys kotitalouksien finanssisäästämiseen: markkinapohjaisissa järjestelmissä kotitalouksilla enemmän osakesijoituksia, vähemmän korkosijoituksia • Markkinapohjaisissa järjestelmissä usein yrityksille asetetut kattavat tiedonjulkistamisvelvoitteet • Eläkerahastot: markkinapohjaisissa järjestelmissä eläkerahastoissa enemmän osakkeita, vähemmän korkosijoituksia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

12. Pankit vai markkinat? • Rahoitus voidaan kanavoida säästäjiltä investoijille joko arvopaperimarkkinoilla tai pankkien kautta • Onko asialla merkitystä? • Mistä riippuu, kumpaa käytetään? • Onko toinen näistä parempi kokonaishyvinvoinnille? • Diamond: pankki kontribuoi tarkkailemalla • Jos informaatio täydellistä, tarkkailijalla ei roolia • Diamondin mallin termeillä: arvopaperimarkkinoihin perustuvassa rahoitusjärjestelmässä ei delegoitua monitorointia, vaan joko jokainen tarkkailee, tai jokainen toivoo jonkun muun monitoroivan => hyvä, jos rahoituksen tarvitsijat läpinäkyviä tai helposti arvioitavissa • ”Markkinapohjaiset järjestelmät mahdollistavat hyvän sektoreiden välisen hajauttamisen, mutta pankkikeskeinen järjestelmä mahdollistaa (myös) riskin hajauttamisen yli ajan” (Allen & Gale, JPE 1997) • Arvopapereihin perustuvassa systeemissä jokaiseen velalliseen liittyvä luotto- ja muu riski erillinen kaupankäynnin kohde; helppo hajauttaa • Mutta intertemporaalinen riski: huonoja aikoja vastaan ei voi suojautua hajauttamalla • Esim. 1970-luvun öljykriisi tms • Kestävät vuosia, voivat vaikuttaa yksilön taloudelliseen tilanteeseen ratkaisevasti K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

13. Muuta pankeista ja markkinoista sanottua • ”Pankkipohjainen järjestelmä soveltuu paremmin T&K-projekteihin, sillä salaisia tutkimustuloksia ei tarvitse paljastaa kuin pankin edustajille.” (Bhattacharya & Chiesa; JFinInt 1995) • ”Markkinapohjaiset järjestelmät soveltuvat paremmin rahoittamaan hankkeita, joiden onnistumisen mahdollisuuksista enemmän näkemyseroja” (A&G; JFinInt 1999) • Aina löytyy joku, joka uskoo; • Ainakaan keskittyneellä pankkimarkkinalla ei onnistuisi • Kuvaako paremmin markkinoiden ja pääomasijoittajan eroja? • ”Piensijoittajilla ei insentiiviä tarkkailla rahoitusta tarvitsevia yrityksiä => alimonitorointi; Tämä ongelma poistuu kun rahoitus hoidetaan pankkien kautta” (Stiglitz JMCB 1985) • Melko tavallinen kommentti: pankkirahoitus pitkäjänteisempää; soveltuu rahoittamaan hankkeita, jotka eivät tuota heti; markkinat kannustavat lyhytjänteisyyteen • Ovatko aina vaihtoehtoja? • Ainakin kehitysmaissa pikemminkin komplementteja kuin substituutteja: jos maassa kehittynyt pankkijärjestelmä, siellä on myös kelvolliset arvopaperimarkkinat K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

14. Finance-Growthnexus • F-G Nexus: Empiirinen / empiristinen tutkimushaara, alkoi 1990-luvulla: ”Edistääkö rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys taloudellista kasvua, tai toisinpäin, vai molemmat toisiaan?” • Kehittyneempi rahoitusmarkkina => suurempi bruttokansantuote??? • Tavallinen tulos: ”Rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyyden ja taloudellisen kasvun välillä yhteys, kun muita asioita kontrolloidaan; paremmista markkinoista seuraa nopeampi talouskasvu.” • Käytännössä: rahoitusmarkkinoiden koko (pankkien taseet, pörssivaihto…) • Siis ei kehittyneisyys, vaan markkinoiden koko • Kuinka voisi mitata ”kehittyneisyyttä” objektiivisesti? • Usein todettu, että yhteys on tilastollisesti olemassa: suuri rahoitussektori tilastollisessa yhteydessä nopeaan talouskasvuun • Tulokset jälleen ajalta ennen finanssikriisiä; • Joissain uusimmissa tuloksissa löydöksiä, että jos yksityistä velkaa enemmän kuin 90 % BKT:stä, etumerkki vaihtuu: liika rahoitus haittaa kasvua! (Cecchetti &Kharroubi2012, BIS WP 381 – Law & Sing JBF 2014) • MUTTA: • Havaitsemmeko taloudellisen kasvun vaikutuksen rahoituspalveluiden kysyntään? • Tavallisempi tulkinta / tulos: rahoitus aiheuttaa kasvua (Beck –Levine 2000) • Vastaesimerkki: Suomi 1990-luvulla: Nokian menestys lisäsi huimasti Helsingin pörssin vaihtoa, tuskin toisinpäin? • F-G Nexusta analysoitaessa paneelidatassa usein vähän selitysvoimaa yli ajan samassa maassa, paljon selitysvoimaa maiden välillä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

15. Finance-Growthnexus • Yksi käsitelty aihe FGN:ssä: minkälainen rahoitusjärjestelmä tukee parhaiten kasvua? • Ei selkeää johtopäätöstä siitä, auttavatko markkinat vai pankit tehokkaammin, suunnilleen yhtä hyviä. • Tämänkaltaisia tuloksia: Levine (2003), Beck (2003) etc… • Ongelma: kuinka verrata yhteismitallisesti • Pankkien taseet vs. vaihto osakepörssissä • Mutta: jotain näyttöä siitä, että taloudellisen kehityksen edetessä markkinoiden suhteellinen osuus korostuu (Boyd & Smith, WoBaEcR 1996) • Siis markkinapohjainen järjestelmä sopii hyvin kehittyneille maille, mutta ei auta kehitysmaata nousemaan kehittyneeksi? • Arvopaperimarkkinat muodostuvat / vahvistuvat endogeenisesti kun riittävän luotettuja velallisia alkaa olla riittävästi (Boot – Thakor, RevFinStud 1997) • Olot kehittyneet => arvopaperimarkkinat alkavat toimia hyvin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

16. Finance-GrowthNexus • La Porta & al (JPE 1998): ”Olennaista, kuinka hyvin ulkopuolisten rahoittajien edut yrityksessä turvataan, ei se, kuinka turvaaminen hoidetaan” • Piensijoittajat, pankin tallettajat yms. • Ellei etuja turvata, eivät lähde mukaan => kotitalouksien säästöt eivät kanavoidu tuottaviin investointeihin • Rahoitusmarkkinoihin liittyvän lainsäädännön ja oikeusvarmuuden merkitys suurempi kuin sen, kanavoidaanko rahoitus pankkien vai markkinoiden kannalta • Tässä paperissa ei suoranaisesti testata instituutioiden vaikutusta kasvuun, vaan käsitellään instituutioiden vaikutusta rahoitukseen. • Rahoitusmarkkinoiden koko edistää kasvua vain, jos maassa on vähintään tietyn tasoiset ”instituutiot” (Law, Azman-Saini & Ibrahim, JBF 2013) • Vähän korruptiota, tehokas hallinto, lainkuuliainen väestö etc • Rahoitussektori edistää talouskasvua, jos maassa on alhainen inflaatio, vähän ulkomaankauppaa ja pienehkö julkinen sekotori (Yilmazkudai, World Bank Econ R 2011) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

17. Britannian rahoitusjärjestelmästä • Perinteisesti hyvin fragmentoitunut • Erilaisia insituutioita hyvin erilaisiin tarkoituksiin • Vähittäispankit etc, jopa tilastoinnissa eri ryhmissä • Lisääntyvästi monialakonserneja • Erikoispiirre: pankeilla erittäin runsaasti ulkomaan valuutan määräisiä saamisia ja velkoja • Vähittäispankkitoiminta enimmäkseen puntamääräistä • Tukkupankkitoiminta enimmäkseen vieraissa valuutoissa (City) • Alhainen vähimmäisvarantovaatimus; • Pankilla oltava virallinen politiikka siitä, kuinka paljon keskuspankkirahaa oltava; muuttamisesta pitää informoida Bank of Englandia • Yleensä korkeampi suhdeluku vähittäispankkitoiminnassa kuin tukkupankeissa • Suhteellisen vähäinen määrä keskuspankkirahaa => nopeasti käytettävissä olevien rahoituslähteiden merkitys korostuu • Esim. repo-kauppoihin sopivat arvopaperit • Korkeampi tuotto kuin keskuspankkirahalla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

18. Britannian pankkijärjestelmästä • Tukkupankeissa enimmäkseen määräaikaistalletuksia, vähittäispankeissa käyttelytilitalletuksia • Vuoteen 1998 Bank of England hoiti myös pankkivalvonnan • Perustettiin ”Financial Services Authority” • Tavoite korostaa keskuspankin hintavakaustehtävää • FSA valvoi kaikkia rahoitusmarkkinoiden lohkoja, myös vakuutusta • FSA purettiin huhtikuun 2013 alusta alkaen • Nyt: • Financial ConductAuthority (Laillisuusvalvonta, kuluttajansuoja ym) • Prudential RegulationAuthority (Keskuspankin omistama, vakavaraisuus, maksuvalmius; pankit ja vakuutusyhtiöt) • Britannian erityispiirre: ulkomaiset pankit läsnä ennen kaikkea sivukonttoreina, ei tytäryhtiöinä • Olennainen ero: sivukonttori ei ole erillinen yhtiö • Perustettu, ei ostettu? • Kotivaltio toinen EU-maa: talletussuoja ja viranomaisvalvonta hoidetaan pankin kotimaasta käsin • Keskittyneisyys: • Jo ennen finanssikriisiä • 2000-luvun alusta alkaen kilpailuviranomaiset torpanneet kotimaisia fuusioita • Kansainvälisiä fuusioita ei nähty ongelmina K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

19. Britannian pankkijärjestelmästä • Lontoon city kansainvälisenä keskuksena • Rahoituspalveluiden ”vienti” verrattavissa tavaravientiin • IMF:n mukaan yli 40 mrd £ rahoituspalveluiden ”vientiä” 2012 • UK maailman suurin rahoituspalveluiden viejä, paljon suurempi kuin Yhdysvallat • Arvopaperistaminen ja taseen ulkopuoliset toiminnot tavallisia • Esim. 2012 489 mrd € (Saksa 74 mrd, Ranska 44 mrd, Italia 200 mrd € vakuuden sijainnin mukaan; EuropeanSecuritization Forum) • Yksi pahiten finanssikriisissä kärsineistä maista • 2008 – 2009 julkinen tuki rahoitusjärjestelmälle 60-75 % bruttokansantuotteesta vuosittain • Euroalue n. 30 % K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

20. Building societyt • Perinteisesti tärkein osuustoiminnallinen rahoituslaitostyyppi • Muodostettiin 1800-luvulta alkaen osuustoimintayrityksinä • Alkuvaiheissa olivat usein määräaikaisia – lakkautettiin tavoitteen tultua saavutetuksi (=rakennus valmistui) • Pyrkivät myöntämään jäsenille luottoja alle markkinakorkojen • Käytännössä ainoa asuntolainojen lähde 1980-luvun alkuvuosiin saakka • Pankit tulivat 1983 alkaen • Aiemmin eivät saaneet antaa luottoa muuhun tarkoitukseen kuin asuntojen ostoon • Keräävät talletuksia olematta virallisesti pankkeja • Etukäteissäästäminen • 1986 alkaen juridiset erot aiempaa pienempiä • Saavat nyt muuttua osakeyhtiöiksi (”Mortgagebank”) • Yleensä ”mortgagebankit” ostettu isompiin konserneihin melko nopeasti • Talletuksia voidaan nykyään käyttää maksuvälineinä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

21. Bank of England • Rahapolitiikan tavoitteet ja välineistö samantapaisia kuin eurojärjestelmässä • Inflaatiotavoite 2 %; Jos yli 3 % tai alle 1 % pääjohtajan annettava selvitys • Samantapaiset viikoittaiset huutokaupat ja vähimmäisvarantojärjestelmä • Briteilläkin kiinteäkorkoinen huutokauppa • Vähimmäisvarannot periaatteessa vapaaehtoisia, mutta täysin korollisia, jos tavoitemäärä täyttyy • Varantojen määrän saa jokainen pankki itse valita • Vähimmäisvarantojen keskiarvoistaminen • Mutta: rahapoliittisena vastapuolena voi olla pankki, jolla ei ole omaa vähimmäisvarantotiliä • Eri vastapuolia eri toiminnoissa • Politiikkakorosta päättää MonetaryPolicyCommittee • Yhdeksän jäsentä, joista neljä ulkoisia; PJ keskuspankin pääjohtaja • Tavoite: kaikkein lyhyimmät markkinakorot eivät saa poiketa (paljon) pankin politiikkakorosta • 2009 alkaen tehnyt myös ”Quantitativeeasingia” • Ostaa arvopapereita lisätäkseen keskuspankkirahan määrää K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

22. Yhdysvaltojen rahoitusjärjestelmä • Markkinapohjainen, joskin markkinapohjaisuuden aste vaihdellut • Wall Streetillä merkittävä psykologinen vaikutus • Yhdysvalloilla usein maine ”vapaan kapitalismin” puhtaimpana esimerkkinä, mutta pankkitoiminnan sääntely ollut epätavallisen tiukkaa menneisyydessä • Reaktion 1930-luvun lamaan? • Hysteerinen vallan keskittymisen pelko? • Pankkien lukumäärä suuri • 2007 oli 7355 liikepankkia • Osittain seurausta lainsäädännöstä, joka tosin jo suurelta osin kumottu • Monopolisoitumisen pelko • Menneisyydessä monissa osavaltioissa säädöksiä, joilla kiellettiin sivukonttorit • Jokainen pankkikonttori erillinen yhtiö (Unitary Banking) • Ollut myös kieltoja laajenemiselle osavaltiosta toiseen • Yhdysvalloissa ollut paljon enemmän talletuspakoja kuin muissa kehittyneissä maissa yleensä • Pankkikonkurssit yleisempiä kuin esim. Euroopassa tai Kanadassa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

23. Talletuspankkien luokittelua • Liikepankit • Aiemmin rajattu tarkasti pankkitoimintaan; oikeus toimia arvopaperimarkkinoilla erittäin rajattu • Poikkeus: julkisen sektorin liikkeeseen laskemat arvopaperit • Taseella mitaten selvästi suurin luottolaitosryhmä • Markkinaosuus noussut • Keskittyneisyys lisääntynyt • Thriftinstitutions (säästöpankit) • Alkujaan olleet osuuskuntamuotoisia, suuri osa muutettu osakeyhtiöiksi • Kaksi tyyppiä • Savings and loan associations • Savingsbanks • S&L • Sijoittavat pitkäaikaisesti; pitkämaturiteettiset velkapaperit tai asuntolainat • Yleistyivät 1830-luvulta alkaen, ajautuivat paheneviin ongelmiin 1980-luvulla ”S&L-kriisissä”, jolloin merkitys alkoi vähentyä • S&L:iä muutettu ”Savingsbankeiksi” imagosyistä! • Säästöpankeille kiinteistörahoitus ollut vähemmän tärkeää • Arvopaperisijoituksia, perustettu alkujaan edistämään säästäväisyyttä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

24. Talletuspankkien luokittelua • Osuuspankit (Credit union) • Ryhmistä pienin yhteenlasketulla taseella laskien • Yksittäiset ”credit unionit” yleensä melko pieniä • Osuuskuntamuotoisia • Rahoitus ainoastaan talletuksilla, myöntävät vain pieniä luottoja • Alkujaan olennainen ero edellisiin verrattuna: jäsenillä jokin yhteinen piirre (ammatti, työnantaja tms) • ”Yhteisen piirteen” tulkinta väljentynyt • Nykyään voi palvella useaa intressiryhmää • Fuusioita (asiakkaiden työnantajien fuusiot ym) • Yhdysvalloissakin eri luottolaitostyyppien väliset erot pienentyneet • Rahamarkkinarahastojen osuus kotitalouksien säästöistä nousi ennen finanssikriisiä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

25. Kahdenlaisia toimilupia • State charteredbank • Yksittäisen osavaltion myöntämä toimilupa • Osavaltioiden halu riippumattomuuteen muualta käsin järjestetyistä rahoituspalveluista => suunnilleen ”houkutellaan”; lupaillaan alempia maksuja, suotuisampia säädöksiä… • V. 2007 liikepankeista 5673 kuului tähän ryhmään, osuus kasvussa • Nationallycharteredbank (”National bank”) • Liittovaltitason toimilupa • Etenkin säästöpankkien lupatyyppi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

26. Talletussuoja • FDIC (FederalDeposit Insurance Corporation) • Glass-Steagall Act 1933 • Reaktio talletuspakoihin • Pakollinen Fed-järjestelmän jäsenpankeille, muut pääsevät hakemuksesta, jos likviditeetti- ja reservivaatimukset täyttyvät • FDIC luokittelee pankit vakavaraisuuden mukaan • Saa ottaa pankin haltuunsa, jos vakavaraisuus laskee liikaa • Vuodesta 1989 myös säästöpankit jäseniä • Credit Union –pankeilla oma järjestelmä (National Credit Union Share Insurance Fund) • Vieläkin joitain pankkeja ilman talletussuojaa • Bank Holding Company = yhtiö, jolla yli 5 % äänivallasta jossain pankissa • Oli alkujaan keino kiertää pankkisäädöksiä (sivukonttoreiden määrän rajoitukset ym) • Vuodesta 1956 BHC:t eivät saa tehdä pankeilta kiellettyjä toimia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

27. FederalReserve System • Yhdysvalloissa ei ole yhtä keskuspankkia vaan keskuspankkijärjestelmä • Perustettu vasta 1913 alkujaan keskuspankkijärjestelmäksi • Reaktio vuoden 1907 paniikkiin • Koordinoivana elimenä FederalReserveBoard Washingtonissa • Presidentti nimittää jäsenet, senaatti vahvistaa nimitykset neljäksi vuodeksi kerrallaan • Päättää mm. reservivaatimuksista • Boardilla oma suurehko sihteeristönsä • FederalOpen Market Committee, joka laajempi elin, päättää avomarkkinaoperaatioista • Jäsenyys pakollinen liittovaltiolisenssillä toimiville pankeille, osavaltiolisenssillä toimiville mahdollinen • Siis todellakin ”member”! • Jäsenpankit omistavat Fed:in! Saavat vuosittain 6 % osingon sijoitukselle. • Osuuksia ei voi myydä ulkopuolisille • Ylijäämä voitosta tilitetään liittovaltiolle • Useimmat osavaltiopankit eivät ole jäseniä • Kuluttajansuojatehtäviä • Toiminnot muuten hajautettu, mutta: markkinaoperaatiot keskitetty; FederalReserve Bank of New York K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

28. Alueelliset keskuspankit • 12 kpl alueellisia keskuspankkeja • Monilla omia haarakonttoreita • Valitsevat 5 täysjäsentä 12:sta FederalOpen Market Committeehen • New Yorkin Fedin pääjohtaja pysyvästi, muut kiertävät • Muillakin läsnäolo- ja puheoikeus • Aluepankit kongressin ja osin FederalReserveBoardin valvonnassa • FedBoardilla mm. valtuuksia puuttua budjetteihin • Jokaisella oma johtokunta (hallitus), joka edustaa erilaisia tahoja • Osin paikallisten liikepankkien nimittämä • Tehtäviä: • Pankkivalvonta • Rahoituspalveluita talletuspankeille • Hoitavat julkisen velan liikkeeseen laskua • Maksuliikennetehtäviä • Käteishuolto • Tutkimus • Pitävät Boardin ajan tasalla alueellisesta talouskehityksestä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

29. FederalReserve System K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

30. Rahapolitiikka • “…to promote effectively the goals of maximum employment, stable prices, and moderate long-term interest rates.” (Federal Reserve Act) • Siis: eipelkkähintavakaus (vrtEurojärjestelmä) • Keskeinenvälitavoite: Federal Funds Rate • FOMC asettaatavoitetason, jokapystytäänyleensämelkotarkkaansaavuttamaan • Korko, jollapankitlainaavatkeskuspankkirahaatoisilleen “yönyli” • Avomarkkinaoperaatiot etenkin liittovaltion velkapapereilla • Keskitetty: New Yorkin Fed hoitaa • Suorat ostot ja myynnit valtion papereilla erittäin keskeinen keino • Ostetaan papereita = tarjotaan likviditeettiä • Repo-kaupat, yleensä vain päivän pituinen sopimusjakso • Päivittäin • FOMC päättää • Vastapuolia kutsutaan nimellä ”primary dealer” • Paljon vähemmän kuin eurojärjestelmällä (22 kpl, määrä supistui finanssikriisissä, sittemmin kasvanut) • Reservivaatimukset riippuvat pankin koosta: isommalla suuremmat vaatimukset • ”Diskonttoikkuna”: pankkien jatkuva lainanottomahdollisuus • Yön yli • Korko voi periaatteessa vaihdella Fed-pankkien välillä (ei kovin tavallista) • Korko yleensä korkeampi kuin FederalFundsRate K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

31. Pankkivalvonta Yhdysvalloissa • Liittovaltiotoimiluvan pankkeja valvoo Office of the Comptroller of the Currency • Valtiovarainministeriön alainen • Osavaltiolisenssillä toimivia pankkeja valvoo Fed, jos Fed:issä jäseninä, muuten FDIC • Bank Holding Companyitä valvoo Fed • Arvopaperimarkkinoita valvoo SEC • Osavaltiopankeilla (statechartered) myös osavaltiotason valvonta • Vakuutusyhtiöitä valvotaan osavaltiotasolla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

32. Yhdysvaltojen lähihistoriaa: investointipankit • Alkoi 1930-luvun kriisistä, päättyi 2000-luvun kriisiin • GlassSteagall act 1933, voimassa jossain muodossa vuoteen 1999 • Osakeannit, JVK-emissiot, arvopaperivälitys ym. eivät kuuluneet talletuspankkien sallittuun toimialaan • Erillisiä ”investointipankkeja”, jotka tekivät talletuspankeilta kiellettyjä toimia • BearStearns myytiin JP Morgan Chaselle maalisk. 2008 • Merrill Lynch Bank of Americalle syysk. 2008 • Lehman Brothers konkurssi (chapt 11) syysk. 2008 • Goldman Sachs ja Morgan Stanley hakivat pankkitoimilupaa syysk. 2008 => muuttuvat liikepankeiksi • Jäljellä enää joitain pieniä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900