1 / 32

Tampereen yliopisto 13.11.2008 DISKURSSIANALYYSI

Eero Suoninen Johdanto diskursiiviseen tutkimustapaan Kielenkäytön vaihtelun analysointi Vuorovaikutuksen analysointi Yhteenveto ja keskustelu. Tampereen yliopisto 13.11.2008 DISKURSSIANALYYSI. LÄHTÖKOHDAT. Diskurssianalyysi tutkii kielenkäyttöä tekemisenä (toimintana)

fagan
Télécharger la présentation

Tampereen yliopisto 13.11.2008 DISKURSSIANALYYSI

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Eero Suoninen Johdanto diskursiiviseen tutkimustapaan Kielenkäytön vaihtelun analysointi Vuorovaikutuksen analysointi Yhteenveto ja keskustelu Tampereen yliopisto 13.11.2008 DISKURSSIANALYYSI

  2. LÄHTÖKOHDAT • Diskurssianalyysi tutkii kielenkäyttöä tekemisenä(toimintana) • Diskurssianalyysi on kielenkäytön ja muun merkitysvälitteisen toiminnan tutkimusta, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti sitä, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä • Huomio kiinnitetään siihen, mitä toiminnan osanottajat sanovat (tekevät), miten sanotaan, missä tilanteessa (prosessin vaiheessa) ja millä seurauksilla • ”Diskurssit” ovat (kielellisiä) käytäntöjä, jotka rakentavat kohteensa tietynlaisina(Foucault 1982)

  3. MITÄ DISKURSSIANALYYSISSÄ OLETETAAN? Konstruktiivisuus Kielenkäyttö ei heijasta todellisuutta yksi yhteen, vaan merkityksellistää, järjestää ja rakentaa sitä sosiaalista todellisuutta, jossa elämme Moninaisuus, vaihtelu (variability) Sosiaalinen todellisuus jäsentyy useiden rinnakkaisten tai keskenään kilpailevien tulkintojen kenttänä, jossa maailma merkityksellistyy eri tavoin. Tilanteisuus (contextuality) Kielenkäyttö saa merkityksensä suhteessa tapahtumatilanteeseensa, joten sitä on tarkasteltava ajassa ja paikassa. Funktionaalisuus Kielenkäyttö on seurauksellista (tilannekohtaiset ja ideologiset seuraukset)

  4. KIELEN KÄYTÖN VAIHTELU JA TILANTEISUUS Haastattelija: Miten olet muuttunut vuosien myötä? Perheenäiti: Nautin kodista ja lapsista hirveesti ja viihdyn kotona kaikki illat… Haastattelija: Onks tilanne ny sitt se? ((naurahtaen)) Perheenäiti: ...Olen kotona pakosta, mutta mulla on paljon harrastussuunnitelmia… (Suoninen 1993)

  5. KIELENKÄYTTÖ TODELLISUUDEN RAKENTAJANA 1/2 ”VIATTOMAT” SANAT (Giddens 1993)

  6. KIELENKÄYTTÖ TODELLISUUDEN RAKENTAJANA 2/2 KAUSAALINEN JA DISKURSIIVINEN SELITTÄMINEN KAUSAALINEN SYY SEURAUS (ASIANTILA, TAPAHTUMA, SÄÄNTÖ) (REAKTIO) Diskurssi 1 Diskurssi2 TOIMIJAN SOSIAALISEN ANTAMA TODELLISUUDESELONTEKO RAKENTUMINEN Diskurssi 3 Diskurssi 4 Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

  7. Yleisin Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelutaso - merkitysten rakentuminen Narratiivinen analyysi - merkitysten rakentuminen kertomuksen osana Uusi retoriikka - kielenkäytön vakuuttavuuden rakentuminen Diskurssianalyysi - merkitysten rakentuminen vuorovaikutuksessa Yksityiskohtaisin Keskustelunanalyysi tarkastelutaso - vuorovaikutuksen rakentuminen KIELENKÄYTÖN TUTKIMUKSEN SUUNTAUKSET Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

  8. Aineistoa ei käsitellä sen ulkopuolisen informaation saamiseksi. Kielenkäyttöä tarkastellaan tekemisenä, joka on sellaisenaan pala sosiaalista todellisuutta. Aineistoja ei pelkistetä (esim. välittömän intuition suuntaiseksi), vaan pyritään tarkastelemaan kielen käyttöä kaikessa rikkaudessaan Omat ennakko-oletukset ja aikaisempi tieto pyritään usein tietoisesti ”sulkeistamaan” analyysin ajaksi (kriittisissä suuntauksissa toisenlaisiakin painotuksia)  Neutraalit käsitteet (kuten tulkintarepertuaari, kategoria, vuorovaikutussiirto tai kielenkäytön sävy) sopivat usein ennakko-oletuksia karttavan analyysin aloittamiseen.  ’Neutraalisti’ aloitettua analyysiä jatketaan usein analyyttisemmin käsittein (tutkimuksesta riippuen tulkitaan esim. identiteetteinä, diskursseina, narratiiveina, tai retoristen strategioiden, institutionaalisten tehtävien tai valtasuhteiden tuottamisen näkökulmasta). DISKURSSIANALYYSIN TEKEMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

  9. DISKURSSIANALYYSI • Johdanto diskursiiviseen tutkimustapaan • Kielenkäytön vaihtelun analysointi • Vuorovaikutuksen analysointi • Yhteenveto ja keskustelu

  10. KIELENKÄYTÖN VAIHTELUN TUNNISTAMINEN LUOVANA HARKINTANA Aineiston analysointi on luontevaa aloittaa erojen ja yhtäläisyyksien etsimisellä. Erot niiden merkityssysteemien välillä, joilla kielenkäyttäjä tekee ymmärrettäväksi todellisuutta, ovat usein erityisen kiinnostavia. Merkityssysteemien (esim. ”repertuaarien”) tunnistamisessa haastavaa: 1. Merkityssysteemien identifioinnilla ei tarkoiteta erillisten aiheiden tai teemojen erottamista toisistaan (puhuminen harrastuksista = harrastusteema, puhe asumisesta = asumisteema jne.), sellaisten kielenkäytön alueiden tunnistamista, joilla voidaan tehdä ymmärrettäväksi erilaisia aiheita tai teemoja. 2. Merkityssysteemit eivät esiinny aineistossa selkeinä kokonaisuuksina, vaan pieninä paloina, joiden tunnistaminen merkityssysteemien osiksi on analyysin kuluessa tarkentuva ja usein myös muuntuva prosessi. 3. Merkityssysteemien identifiointi ei saisi perustua pelkästään tutkijan päässä tai sanakirjassa olevaan ymmärrykseen, vaan hänen tulisi tulkinnoissaan tukeutua sellaisiin eroihin ja ristiriitoihin, joihin itse kielenkäyttäjä / toimija suuntautuu. 4. Sanojen käytöllä ja muilla symbolisilla teoilla on kirjaimellisten merkitysten lisäksi myös muita, mutta vaikeasti havaittavia merkityksiä, joita on osuvaa luonnehtia tilanteesta riippuen vaikkapa mielleyhtymiksi, assosiaatioiksi, konnotaatioiksi tai myyttisiksi merkityksiksi. Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

  11. REPERTUAARIEN IDENTIFIOINTI TEKSTIAINEISTOSTA HS, Kotimaa –palsta, “Siveysrikoksista tuomittu Timo, 37: Rikokseni olivat kosto” 1 …Mä olen ollut sika ja kärsin kaikki seuraukset siitä. 2 …Tavallaan mä en kuitenkaan laske näitä tekojani rikokseksi. Mä olen miettinyt, että kun naiset ovat yleensäkin arkoja ja näistä asioista on varoitettu heitä, minkä takia pitää lähteä vieraiden miesten mukaan. 3 …Ei mun tuomioni ollut liian kova, jos nyt ajatellaan rikosnimikettä. 4 …Oikeudessa mä kyllä häpesin. Ei siinä paljon silmäilty niihin naisiin, vaikka mä yritin uskotella itselleni, että pidä vaan,Timo, pokka ja katso suoraan silmiin. Ei se onnistunut. 5 Naiset itkivät siellä oikeudessa, kun ne kertoivat niistä tapauksista. Kyllä mä silloin kirosin itselleni, että kyllä sä sika olet ihan täysin, ei siinä ole mitään hienostelemista. Sika mikä sika. 6 …Kyllä mä tiedän, että mä olen aiheuttanut henkisiä vaurioita… Mä olen niistä vaurioista hirveän pahoillani, ihan vilpittömästi. 7 …Kyllä mulla on ollut eräänlainen kosto taustalla, kun mä olen tehnyt näitä juttuja. Mun omat avioliitot ovat kariutuneet, mä olen tuntenut saaneeni tosi pahasti nenilleni niissä. 8 …Mä olen hyvin paljon käynyt itseni kanssa taistelua… Mä olen monta kertaa miettinyt sitäkin, olisinko mä loppujen lopuksi pystynyt koskaan lopettamaan, jollen mä olisi jäänyt kiinni. 9 …Sen mä olen päättänyt sataprosenttisesti, etten mä enää ikinä saa rangaistusta seksirikoksista. Ja mä olen sellainen ihminen, että silloin harvoin, kun mä jonkun asian päätän, mä myös pidän sen. 10 Mulla on ollut elämäni varrella toista tuhatta naista …Parhaana vuorokautena mulla oli kahdeksan naista. … mun piti vielä illatkin kytätä ihan aamuyöhön saakka, suunnilleen niin kauan kun ihmisiä liikkui.

  12. KATEGORIOIDEN TUNNISTAMINEN 1/2 Katkelma New York Timesin jutusta, joka perustuu Vietnamin sodan pommittajalentäjän haastatteluun: How did he feel knowing that even with all the care he took in aiming only at military targets someone was probably being killed by his bombs? "I certainly don't like the idea that I might be killing anybody", he replied. "But I don't lose any sleep over it. You have to be impersonal in this business. Over North Vietnam I condition myself to think that I'm a military man being shot at by another military man like myself". (Sacks 1992, vol. 1:205)

  13. Hyvä terveys 9/2001. “Kysy psykologilta” -palsta KATEGORIOIDEN TUNNISTAMINEN 2/2

  14. Taulukko 1: Tuen ja kontrollin saamat merkitykset sosiaalityöntekijöiden kirjoituksissa (Jokinen 2008)

  15. Huumeita käyttäneen nuoren identiteetit (Suoninen & Virokannas 2008)

  16. RETORISEN VAKUUTTAVUUDEN KEINOJA • etäännyttäminen omista intresseistä • puhujakategorioilla oikeuttaminen • sitoutumisasteen säätely • konsensuksella tai asiantuntijan lausunnolla vahvistaminen • ’tosiasiat puhuvat puolestaan’ • yksityiskohdat ja narratiivit • määrällistäminen ja ääri-ilmaukset • kolmen listat, kontrastiparit, toisto, vasta-argumenttiin valmistautuminen (Jokinen 1999)

  17. DISKURSSIANALYYSI • Johdanto diskursiiviseen tutkimustapaan • Kielenkäytön vaihtelun analysointi • Vuorovaikutuksen analysointi • Yhteenveto ja keskustelu

  18. VUOROVAIKUTUSANALYYSI KÄYTÄNNÖSSÄ  Kielellisiä ilmauksia ja muita tekoja ei tarkastella yksilöllisinävaan ihmisten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutuskulkuihin liittyvinä. • Vuorovaikutuskulkuja voidaan tarkastella keskustelunanalyysin tapaan sekventiaalisuuden (jaksottaisen järjestyksen) tai vuoronvaihdon (vuorottelujäsennyksen) käsittein, mutta myös hieman yleisemmän tasoisella vuorovaikutuskäytäntöjen tarkasteluna. • Vuorovaikutuskäytäntöjä luonnehditaan usein positioiden ottamisen tai vuorovaikutusasetelmien kautta • Esim. vihan ilmaus tulkitaan tapana ottaa positio, jolla avataan odotuksia vuorovaikutuksen toiselle osapuolelle. Tämä voi reagoida (esim.) anteeksipyynnöllä, tai selityksillä tai sitten ’vastavihaisuudella’. Vuorovaikutusasetelmien katsotaan rajaavan sitä, millaiset jaetut merkitykset ovat mahdollisia. Esimerkkinä tästä versioiden muuntuminen tai muuttuminen (versioevoluutio) keskustelun käänteissä.  Sekä vuorovaikutusasetelmien että niiden puitteissa rakentuvien merkitysten katsotaan olevan yhdessä tuotettuja (ja sellaisina asioita, joista voi neuvotella). Sävyt ja tyylit ovat myös osallisia siinä, millaisia merkityksiä rakentuu. (Esim. varovainen puhetyyli voi tuottaa jonkun asian arkaluonteisena siten, että sen merkitys tulkitaan erilaiseksi, kuin samojen sanojen käyttäminen varmaotteisesti). Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

  19. VUOROVAIKUTUKSEN YKSITYISKOHTIEN OLENNAISUUS Tilanne, jossa lääkäri rutiininomaisella kierroksella sairaalassa. Kuvaileva purku Lääkäri tiedusteli potilaan vointia. Saatuaan myönteisen arvion hän siirtyy kyselemään seuraavan asiakkaan vointia. Sanasta sanaan purku tavallisin välimerkein L: Mites täällä jaksellaan? P: Ihan hyvin. L: Sehän hienoa. Mites täällä seuraavassa vuoteessa? Tarkka purku erikoismerkein 1 L: Mites täällä jaksellaan. 2 (3) 3 P: oIhan hyvino ((voipunut ääni)) 4 L: =Sehän hienoa ((kääntää katseen toiseen asiakkaaseen sanan 6 hienoa aikana)) Mitestäällä seuraavassa vuoteessa. Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

  20. VUOROVAIKUTUS AINEISTON PURKAMISEN LITTERAATIOMERKIT • Aineiston purkamisessa eli litteraatiossa nauhalla oleva puhe ja vuorovaikutus yritetään siirtää paperille mahdollisimman sävykkäästi. • Koska kyse on elävän puheen kuvauksesta omine ilmaisukeinoineen, ei litteraatiossa pyritä tavalliseen kirjalliseen esittämiseen. Litteroinnin tarkkuusaste voi vaihdella kunkin analyysin tarpeiden mukaisesti. YLEISIÄ LITTERAATIIOMERKKEJÄ (2) tauko, jonka kesto sekunteina ilmaistaan numerolla (.) mikrotauko, joka erottuu selvästi puheen rytmistä. [ ] päällekkäispuheen alkukohta ja loppukohta = tauon puuttuminen puheenvuorojen tai sanojen välillä . laskeva intonaatio , tasainen tai nouseva intonaatio, nousevaa intonaatiota voi merkitä myös ?-merkilllä  seuraava sana tai sanan osa lausuttu ympäristöä matalammalta  seuraava sana tai sanan osa lausuttu ympäristöä korkeammalta > < nopeutettu jakso < > hidastettu jakso : äänteen venytys - kesken jäänyt sana .hhh kuuluva hhh hhh kuuluva uloshengitys ( ) tyhjät sulut tarkoittavat purkamatta jätettyä, epäselvää kohtaa (( )) kaksoissulkeissa analysoijan huomioita °hiljaa° hiljaisella äänellä sanottu kohta äänekäs kova ääni tai painotus alleviivauksella $hymyillen$ hymyillen sanottu kohta #nariseva# narisevalla äänessä sanottu kohta Eero Suoninen, oppimateriaali 2003

  21. MERKITYSANTOJEN RAKENTUMINEN PERHEEN VUOROVAIKUTUKSEN KUDELMASSA Perhe (kaksi lasta ja vanhemmat) on matkalla vieraassa kaupungissa jalan. Pienempi lapsista, 5-vuotias poika, osoittaa väsymisen merkkejä, vauhti hidastuu, askeleet kutistuvat olemattoman lyhyiksi ja koko olemus muuttuu silmin nähden uupuneeksi. Pojan sanat kertovat, ettei hän jaksa kävellä, koska on niin kova nälkä. Vanhempien monenlaisista taivutteluyrityksistä huolimatta matkaa taitetaan erittäin hitaasti ja huonotuulisina. Perhe laahautuu urheilukentän poikki oikaistakseen kaupungin keskustaan, jossa saataisiin syötävää. Reitti kulkee juoksuradan ohitse, jonka kohdalla lapsista vanhempi, 9-vuotias tyttö, saa päähänsä juosta radan ympäri. Pikkuveli vaatii myös päästä juoksemaan kentän ympäri. Vanhempiensa toppuutteluistahuolimattahän kipaiseekin siskonsa perään edeten kentän ympäri (koko 400 metriä!) juosten suurimman osan matkasta. Loppusuora avautuu täyttä vauhtia vanhempien kannustuksen siivittämänä. Tämän jälkeen pojan matka jatkuu tyytyväisenä ja reippain askelin ja ilman pysähdystarvetta ennen keskustan takana sijaitsevaa mummolaa. Nälän aiheuttama väsymys on tyystin hävinnyt ilman syömistä. Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

  22. ARKALUONTEINEN PUHE 1 T: soveltuvuusselvityksessä ei t- ei tartte ottaa kantaa ollenka rikoksiin eikä mihinkä[än 2 A: [Joo 3 T: Mut henkilötutkinnassa taas, (.) on lupa, (2) niinkun esimerkiks niinku jos katot tän, (.) yhteenvetoo niin siinähän, (.) [ se, 4 A: [Joo. 5 T: Suthan todettiin siinä kumminki syylliseks. (1) Jälkikäteen mietin että puhuiksä täällä omias vai ( ) oliks se viimenen heh yritys niinkun välttää (jo) tätä juttua ((sanan "puhuiksä" jälkeen naureskelua tähän saakka)) koska se oli kumminkin niin ristiriidassa sillon [sen pöytäkirjan kanssa missä sä olit 6 A: [My-hy. 7 T: tunnustanu. .hh Mut se on vanha juttu sil ei o nyt välii. (Suoninen 1999)

  23. INSTITUUTIOIDEN PIILEVÄ LÄSNÄOLO KESKUSTELUSSA 1 TH: Hän nauttii tuosta [ eikö vain 2 I: [ oKyllä hän nauttii todella=o 3 Ä: = Hän ei ole nälkäinen koska hän on juuri juonut pullosta ((huokaus)) 4 (0.5) • TH: Ruokit siis häntä (.) Tuttelilla. • (Drew & Heritage 1992, 33) Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

  24. EPÄSYNKRONINEN ’VUOROVAIKUTUSTANSSI’ JA MERKITYSTEN RAKENTUMINEN 1 I: Täytyy (.) tässä nyt (.) tämä asia tuli esille niin täytyy oikeestaan kysyä semmonen 2 että (.) mitä kirjallisuutta niiku suosittelisitte  3 (.) 4 minun lukee 5 (1.5) 6 jatkossa  7 (.) 8 psykologista kirjallisuutta \  9 T2: ööö 10 Ä: että... 11 [((Yleistä naurua)) 12 Ä: [(Viisastenkivi) 13 T2: Mieluummin hyvää 14 I: Nii mieluummin hyvää joo että mikä se on ((hieman naurahdellen)) ammatti 15 ammattihenkilöltä se hyvä kirjallisuus tuuva esille  16 (2) 17 ((yleistä supinaa)) 17 I: => Ny siinä ei sitä yhtä ja ainoata oikeeta saata olla tuota (.) se jää niiku vielä 19 vähän niiku roikkumaan mutta (.) kuitenki että (.) kyllä siihen ammatti aina tuo 20 tullessaan tiettyjä (.) näkökantoja oettäo \  21 T5: Mullon kyllä semmonen tunne että meillä jäi vielä kuulematta ne kaikki mitä sä olit jo 22 (.) jo niinku lukenu… 23((Jatkokeskustelua, jossa isän kysymys jää vaille vastausta.)) (Suoninen 1999)

  25. 1 K: Hei (1.0) Olet nyt kaksitoista- vuotias, etkö olekin, Pekka. 2 P: Joo 3 K: Ja siitä on kaksi vuotta kun viimeksi tavattiin. (1.0) Miten asiat sujuvat? 4 P: Ihan hyvin. 5 K: Ihan hyvin? Oikein hyvä. 6 E: ( ) 7 K: Mm. Oikein hyvä. Katsotaanpas. (K tutkii) 8 K: No niin.Tämä on melko ruma arpiviiva, vai mitä? 9 Siinä on melko (1.0) paljon ommeljälkiä. 10 (1.0) 11 Ei erityisen kaunis, vai mitä? 12 Mitä Pekka itse ajattelet ulkonäöstäsi? 13 (3.0) 14 P: En osaa sanoa. 15 K: Sinä ((nauraa)). 16 Eipä taida huolestuttaa sinua paljoakaan. Et valvo öitäsi [ tämän 17 P: [En 18 huolen tai minkään muunkaan takia. 19 K: Etpä taida. Sitä voisi korjata, öö, koska arpiviiva ei ole mielestäni paras madollinen (1.0) 20 mutta sinähän se olet asiakas, jos sinä olet tyytyväinen asioihin sellaisina kuin ne ovat niin [ tämä 21 P: [Tuota toivon että se tehdään. 22 K: Ai sinä haluat. No sitten, tuota (0.5) katsotaanpas sitä lyhyesti. Mitenkäs tämä sinun nenäsi, sinulla on pikkuisen… (Silverman 1985) MERKITYSTEN RAKENTUMINEN LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

  26. 1 T:  Nii: elikä tost yhdyskuntapalvelusta jos siit ois totahh siin on laitettu seh, (.) siin on sun rikosrekisteri. 3 A: Mm-y. 4 T: Mm. (.) .hh Eli yks ehdolline. (3) .mth Tota [tota uu 5 A: [ Kyllä. 6 T: hu uh lu- luitsä sitä esitettä mikä tota, (1) 7 A: E. 8 T: [Jaa 9 A: [Emmä. Mua rupes nii vituttaa se homma etet[tä kun, 11 T: [Niinkö. 12 (.) 13 A: Joo et emmä viittiny kattoo sitä. 14 (.) 15 T: Hö. 16 A: Ku siis silleen et tota, (1) et alun- perin niinku se homma meni sillee, (.) sillon ku viel siel sairaalas olin. 18 T: Nii. 19 A: Et niinku et mä oon niinku uhri siin hommassa. 20 (.) 21 T: [Joo. 22 A: [Ni sillä, (.) 23 T: Jo[o. 24 A: [ Ja niinku mum mielestä se juttu oliki semmone et, (.) tosiaa, (.) et me ne, (.) ensinnäki me ei alotettu ees koko kahakkaa sillo. NARRATIIVIEN RAKENTAMINEN KRIMINALIHUOLON KOHTAAMISESSA 1/2 (Jokinen & Suoninen 2000)

  27. 1 T: .hh No mitä sä oot mieltä nyt tollasesta sitten että ku, (.) ku o puol vuotta kulunu jah, (.) 2 A: Noh, (.) 3 T: Ko[ko, 5 A: [.mhhh ((A niistää sisään päin)) (.) 6 T: [jupakasta 7 A: [Emmä tiä, (.) mul tuntuu sillee et mä ehkä tarviin to, (.) systeemi, (.) kumminki, (.) siis tarviin sen että, (.) 8 T: Nii. 9 A:  Et mua o, (.) se o puukotettu et se niinku pysäytti mut sillee miettimää, (.) [vast niinku oikee 10 T: [Nii. 11 A: asioita ihantosissaa 12 T: Nii-i. (Arkielämän koknkreettista kuvausta jätetty purkamatta) 13 T: Eli mitä sä siin niinku, (.) mitä sä rupesit miettimään ni, 14 A: No mä rupesin miettii varmaa sitä et kumminki koska, (.) et on se sama mahdollisuus jos se ois ollu viistoist senttii ylempänä ni, (.) ku [tohon puukko tuli ni se 51 T: [Nii-i. 16 A: ois voinu olla, (.) olla hengen lähtö. Tai hen[ki pois. 17 T: [Nii. 18 T: Nii [et se, 19 A: [Ni mä rupesin sit aattelee et kannattaaks mun niinku tälläst et vittu kahrauksen takii nyt niinku, (.) vaarantaa (muitte sit) oman hengen ni, (.) s[iis sillee. 20 T: [Aivan. 21 T: Mm-y. 22 (.) 23 A: Et ei se nyt o niinku, (.) mun mielest mitää järkee. 24 T: Mm-y. Nii justii. NARRATIIVIEN RAKENTAMINEN KRIMINALIHUOLON KOHTAAMISESSA 2/2 (Jokinen & Suoninen 2000)

  28. DISKURSSIANALYYSI • Johdanto diskursiiviseen tutkimustapaan • Kielenkäytön vaihtelun analysointi • Vuorovaikutuksen analysointi • Yhteenveto ja keskustelu

  29. Aineistolähtöisyys Aineiston status on korkea. Sen käsittelyyn uhrataan paljon aikaa ja sivuja. Analyysissä (analyysijaksossa) vältetään etukäteisiä (aineiston ulkopuolisia) oletuksia ja teoretisointeja aineiston tulkinnan kahleena (hetkellisen analyyttisen sulkeistamisen strategia). Tulkinnat usein muuttuvat analyysin aikana (aineiston annetaan ’kutsua’ yllättäviinkin suuntiin). Aineistosta tehdään silti aina perusteltuja tulkintoja. Metodologisten teorioiden suosiminen Johdannossa kuvataan yleinen teoreettinen orientaatio ja perustellaan metodiset työkalut. Selittävien teorioiden esittely ei ole välttämätöntä, mutta niitä voidaan esitellä vertailukohdaksi ja pohdinnan aiheeksi. Tutkimusraportti keskustelupuheenvuorona Päätelmissä (päätelmäjaksossa) korostuu usein (analyysijaksosta poiketen) tutkimuksen puheenvuorotehtävä: aineistosta tehtyjä tulkintoja suhteutetaan joihinkin tärkeisiin laajemmalti tunnettuihin keskusteluihin. Näitä keskusteluja voivat olla esim. ajankohtaiset kiistakysymykset, tulkintojen käytännön sovellukset, tieteelliset teoriat tai metodologiset kysymykset. PRAKTISIA PAINOTUKSIA Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

  30. Diskursiivinen tutkimus voi painottua perustutkimuksellisesti tai kriittisesti tai olla näiden yhdistelmä. Kriittisyys voi tarkoittaa monenlaisia asioita: suhteutusta ajankohtaisiin kysymyksiin tai historiallisiin kulkuihin niiden taustalla, suhteutusta tieteenalojen teoreettisiin keskusteluihin tai metodologiaan, tutkimusten ulkopuolelle jääneiden tärkeiden aiheiden esiin nostamista Kriittisyys voi toteutua tutkimustuloksista tehdyissä päätelmissä tai jo aihevalinnassa. Psykologian piirissä (Willig 1999) kriittisen / soveltavan tutkimuksen alaa on jäsennetty erottamalla toisistaan seuraavia (osin päällekkäisiä) alueita: DA sosiaalisena kritiikkinä- esim. feministinen ja rasismia koskeva tutkimus DA valtaistamisena (empowerment) - esim. psykologian alan vaihtoehtoisten diskurssien (itujen) identifiointi DA uudistusten 'oppaana'- esim. vaihtoehtoisten konstruktioiden kenttänä, terapeuttisina kokeiluina ja koulutuksena, kampanjointina / lobbauksena Sosiologisempaa painotusta edustavat sellaiset tutkimukset, joissa eritellään millaisiksi diskursseiksi jokin ilmiö (esim. Lapin luontopolitiikka tai Suomessa harjoitettu asuntopolitiikka) on rakentunut julkisessa keskustelussa jonain aikakautena pohditaan diskursiivisen rakentumisen poliittisia päätöksiä ohjaavaa voimaa. Olennaista kriittisessäkin tutkimuksessa on analyyttisen terävyyden säilyttäminen, se ettei ’asianajajan’ positio syrjäytä kokonaan ’tulkin’ ja/tai ’analyytikon’ positiota. KRIITTISEN TUTKIMUKSEN MAHDOLLISUUKSIA

  31. Onko DA pelkkää spekulointia – ei ankaraa tiedettä? - laadullisen metodiikan haaste … metodiset valinnat perusteltava huolellisesti, tulkinnat ankkuroitava yksityiskohtaiseen aineiston analysointiin Mitä luonnollisten tai elävien tilanteiden suosiminen tarkoittaa – eivätkö haastattelu- tai tekstiaineistot kelpaa? - sopii monipuolisimmin tarkkaan vuorovaikutukseen, rajatummin muuhun kielen käyttöön … Riittääkö pelkkä kielenkäytön analysoiminen – teothan ne lopulta ratkaisevat?- tämän dikotomian ylittämisen haaste … Kannattaako tutkijan saivarrella pienten yksityiskohtien kanssa – keskeinen sisältöhän se lopulta ratkaisee? - selvimmin näkyvä ei ole aina tärkein … Kuinka paljon analysoitavaa aineistoa pitäisi olla? - valinnan paikka yleistämistavasta riippuen … Mitä käyttöä DA:lla on? - valinnan paikka tutkiustehtävästä riippuen: analyyttinen perustutkimus, tulkki/keskustelija, soveltava, kriittinen Ovatko rakenteet unohtuneet?- ymmärretty toisin … jatkuvasti rakentuvina … Miksei kysytä miksi, ja onko DA teoriatonta? - yleensä ensin kysytään ”miten”, rakentumisprosessien tulkinnan kautta usein syidenkin pohdintaan … Ohittaako DA todelliset ongelmat ja onko se eettisesti teoriatonta? - voi pureutua eritasoisiin ongelmiin argumentoinnin maailman erittelyn kautta … Tunnistaako diskurssianalyytikko omat sitoumuksensa ja onko tutkimuksen tuloksilla väliä?- refleksiivisyyden haaste tematisoituu tavallista tärkeämmäksi … (Juhila & Suoninen 1999) KYMMENEN USEIN ESITETTYÄ KYSYMYSTÄ

  32. LÄHTEITÄ Eero Suoninen, oppimateriaali 2008

More Related