Suomi – lintukoto vai kaarnavene globalisaation ristiaallokossa

1. Suomi – lintukoto vai kaarnavene globalisaation ristiaallokossa YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin Marja Järvelä Luento 4

2. Tämän luennon rakenne • Lintukoto • Kaarnavene • Menestys • Työ • Lompakko • Minä • Me • He • Ympäristö Kuvat: YLE, Elävä arkisto

3. Lintukoto • Etäällä keskuksista • Suojassa konflikteilta ? • Kansallisvaltio ja kansalaiset • Tasa-arvo tavoitettuna ? • Hyvinvointivaltio ja perässä hiihto • Toimeentulo turvattuna? • Lähellä luontoa • Uhkana perifeerisyys ? Kuva:SiniHoo/MTV3 ”ruotsalaisia emme ole ja venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme suomalaisia”. J.V.Snellman

4. Kaarnavene • Pieni avotalous • Korkea maastamuutto, vähäinen maahanmuutto • Niukalti taloudellista pääomaa • Talouden avainsektoreiden nopea globalisoituminen • Poliittinen sopeutuja, “suomettuja” ? • Naapuririippuvuus • EUn mallioppilas Kuva:Turun maakuntamuseo

5. Menestys • Juoksu maailman kartalle • Talvisodan ihme • Vaativa sopeutuminen rauhanaikaan • Palkkatyön yhteiskunnan kasvu • Hyvinvointivaltion rakentaminen • Toinen teollistumiskausi • Insinööritaito ja informaatiobuumi • Muotoilu ja musiikki Tapio Wirkkala Vaasi 1955

6. Menestys ja maailma • Kilpailutalouden laajeneminen • Yritysten monet “kodit” maailmalla • Omistuksien uudet globalisoituneet rakenteet • Uudet infrastruktuuri- ja raaka-aineriippuvuudet (esim. energia) • Omavaraisuuden mahdollisuudet ja mahdottomuudet

7. Työ - työmarkkinat • Myöhäinen teollistuminen ja nopea palveluiden kasvu • Naisten vahva rooli palkkatyössä • Yrittäjyyden armottomuus ja ahdistus • Työsuhteiden “epätyypillistyminen” • Työttömyys ja työvoimapula • Maahanmuuttajat työvoimana • Osaamisen pakko ja koulutuksen inflaatio • Työvoiman liikkuvuus

8. Työ - työpaikka • Työn merkityksellisyyden muutokset • Työn ja perheen yhteensovittaminen • Viihtyvyys työssä, työyhteisön ongelma • Työpaikkademokratiasta johtamisen ongelmiin • Konfliktit ja konsultointi • Aikapula

9. Työelämän kenttä • Globalisoitunut talous johtaa jyrkkiin rakennesopeutuksiin – epävarmuus kasvanut yksilötasolla • Tuottavuusvaatimukset kasvaneet kaikkialla • Työvoiman resurssointi, profilointi ja markkinointi selviytymisstrategiana • Paikan vakinaistaminen vaikeutunut. • Työurat: urat vs. pätkätyöt • Tiedot ja taidot remonttiin

10. Lompakko • Elintason nousu • Muuttoliike ja investointi arjen näyttämöihin • Kodin omistus -yhteiskunnan synty • Kulutusyhteiskunnan voima, uudet piirteet ja ongelmat • Omat ja yhteiset lompakot perheissä • Onko kulutuksen kasvulla rajoja ?

11. Tyhjä lompakko • Minimin dilemma: kuka on köyhä Suomessa? • Kuka elättää köyhän ? • Kuilussa ja köyhyyden rajamailla • Pitkäaikaistyöttömät • Varattomat pitkäaikaissairaat • Opiskelijat ja köyhyysloukussa olevat nuoret, myös nuoret perheet • Eläkeminimiin jääneet ikäihmiset. • Hyvinvointi: kaksi kolmasosa –yhteiskunta ?

12. Minä • Oman onneni seppä • Perspektiivinä vahvojen subjektien yhteiskunta • Projektina elämän merkityksellistäminen • Sosiaalisten kenttien pakot ja valinnaisuudet identiteettitekoina • Sattumien summaaminen • Samaistumisen ja erottautumisen dilemma • Mahdollistavat ja estävät rakenteet • Kokemuksen kerääminen (kaarnaveneellä purjehtiminen)

13. Me • Ketkä kuuluvat joukkoon? • Inkluusion ja ekskluusion dynamiikka (perheet, työyhteisöt, harrastuspiirit, satunnaiset kohtaamiset) • Irtautumisen ja paluun problematiikka (esim. muutto ja paluumuutto; vieraat kentät, diaspora) • Miehen ja naisen muuttuvat roolit (esim. perheen elättäjyys, aktiiviset isät, uraäidit, rajojen koettelu seksuaalisessa tapakulttuurissa).

14. Mediatisoitu Me • Kollektiivisten identiteettien etsintä • Kollektiiviset huimauspyörät (esim.idolit ja yleisöt) • Virtuaalinen toisaalla oleminen • Kasvokkaisen kohtaamisen vaativuus ja vaikeus • Merkityksellisen elämän metsästys ja riittämättömän elämän/minän ongelma.

15. Minä ja me • Kohti vahvan yksilön ja heikon perheen yhteiskuntaa • Perheen riittämättömyys yhteisönä • Sukupolvien välinen kuilu merkityksellistämisessä • Onnellisuusmuurin dilemma

16. He • Keitä he ovat ? • Maahanmuuttajia, vähemmistöjä • Voidaanko hyväksyä naapuriksi ? • Voidaanko hyväksyä työtoveriksi ? • Voidaanko hyväksyä perheenjäseneksi ? • Voivatko he muodostaa omia yhteisöjään, omaisuuksia ja elinkeinoja Suomessa? • Valtaväestön vähittäinen sopeutuminen on alkanut (Esim. uudet kansalaiset ja näiden uusi sukupolvi, kansainväliset adoptiot).

17. Ympäristö • Suomi on laaja, harvaanasuttu maa • Sisäisen muuttoliikkeen yksisuuntaisuus • Helsingin Kalliosta on pitkä matka Valtimon Sivakkavaaraan Kyläpäällikkö Juhani Komulainen Sivakkavaara Kallio,Pengerkatu

18. Kaupunkilaisia ja metsäsuomalaisia • Taloudellisesti Suomi on elänyt metsästä eikä perintö ole vieläkään loppuun kulutettu • Mitä Suomi tekee metsälle? (ristiriitaiset vaatimukset puupelloista ja virkistysalueista; lisäksi ilmastonäkökohta) • Lyhyen tähtäyksen lintukoto (runsaat vesivarat, väljästi elintilaa, puhdas kaupunki-ilma) • Tosin laskennallinen jalanjälki erittäin raskas globaalissa vertailussa • Kompaktiasuminen kaupungissa hyväksytään vain hitaasti.

19. Globaalin vastuun politiikka • Suomi tuskin voi seurata vierestä ponnisteluja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi • Ekotehokuuden pistemäiset edut teollisuudessa on jo paljolti käytetty • Rakenneratkaisut tarpeen (esim. kaupunkirakenteen tiivistäminen, raideliikenteen lisääminen) • Ratkaisuna myös monimuotoinen energian tuontanto (esim biokaasun hyödyntäminen) • Ympäristöpakolaisuus voi edellyttää kasvavaa maahanmuuttoa. • Alueellinen ruokaturvan varmistaminen tärkeätä, kuten yleensäkin perusturvan varmistaminen.

20. Rohkeasti kaarnalaivaan • Tulevaisuuden näkymien epävarmuus globaalisssa riskiyhteiskunnassa • Valtioita ja elinkeinoja heiluttelevat rahoituskriisit • Tuotannon mahdollisella supistumisella todennäköisesti suotuisia ympäristövaikutuksia • Rahoitusjärjestelmän kriisi ei merkitse maailmanloppua.

21. Tuulisilla vai tyvenillä aalloilla? • Elämäntapojen sopeuttaminen on haasteellista ja riippuu paljon yksilöistä • Poliittinen epävakaus mahdollista sekä talouden järjestelmäkriisien että ympäristökriisien seurauksena. • Lintukodosta perittyä malttia, solidaarisuutta ja huolenpitoa tulisi vaalia uusissa oloissa