Karl Marxin XI teesi Feurebachista

1. Karl Marxin XI teesi� Feurebachista

2. Karl Marx 1845: Teesej� Feuerbachista  Alkuper�isl�hde: Geschrieben im Fr�hjahr 1845. Nach der Ver�ffentlichung des Marx-Engels-Lenin-Instituts, Moskau 1932. Diese Version aus Karl Marx u. Friedrich Engels, Werke, Bd.3, Berlin 1978, S.5-7. Teesit l�ytyv�t suomeksi netist� Marx/Engels Archive -sivustolta: http://www.marxists.org/suomi/marx/1845/teeseja-feuerbachista.htm

3. Teesi 1 Kaiken t�h�nastisen materialismin � my�s Feuerbachin materialismin � perusvika on siin�, ett� esinett�, todellisuutta, aistimaailmaa tarkastellaan vain objektin tai havainnon muodossa, mutta ei inhimillisen� aistitoimintana, k�yt�nt�n�, ei subjektiivisesti. Sen vuoksi on k�ynyt niin, ett� p�invastoin kuin materialismi idealismi kehitteli toimivaa puolta, mutta vain abstraktisesti, koska idealismi ei tietenk��n tunne todellista, aistitoimintaa sellaisenaan. Feuerbach haluaa olla tekemisiss� aistimellisten, ajatusobjekteista todella eroavien objektien kanssa, mutta h�n ei k�sit� itse inhimillist� toimintaa esineelliseksi toiminnaksi. Siksi h�n pit�� teoksessaan �Kristinuskon olemus� tosi-inhimillisen� ainoastaan teoreettista toimintaa, kun taas k�yt�nt�� h�n tarkastelee ja panee merkille vain sen likaisen juutalaisessa ilmenemismuodossa. Siksi h�n ei k�sit� �vallankumouksellisen�, �k�yt�nn�llis-kriittisen� toiminnan merkityst�.

4. Rauno Huttusen selityst� teesiin 1 T�ss� Marx esitt�� tyytym�tt�myytens� aikaisemmin ihailemansa Ludwig Feuerbachin tietoteoriaan sek� ontologiaan, joka tarkastelee aistimaailmaa vain luonnontieteellisen� objektina eik� ymm�rr� sit�, miten yhteiskunnallinen k�yt�nt� sek� havaitsijan subjektiivisuus �konstruoivat� ja ehdollistavat havaintoa. Toisaalta F ei ymm�rr� inhimillisen toiminnan poiesis-luonnetta eli esineellist� toiminta. Taustalla on Marxin sek� aristoteelinen ett� yhteiskunnallinen ihmisk�sitys.

5. Teesi 2 Kysymys, vastaako inhimillinen ajattelu esineellist� totuutta, ei ole teorian, vaan k�yt�nn�n kysymys. Ihmisen t�ytyy todistaa k�yt�nn�ss� ajattelunsa totuudenmukaisuus, ts. todellisuus ja voima, t�m�npuoleisuus. Kiista k�yt�nn�st� erist�ytyv�n ajattelun todellisuudesta tai ep�todellisuudesta on puhtaasti skolastinen [viisasteleva, saivarteleva] kysymys.

6. Rauno Huttusen selitys teesiin 2 Marxin tuomio Akvinolaisen esiin nostamaan totuuden korrespondenssi-teoriaan on tyly. Se on vain skolastista sanan saivartelua. Itse asiassa kyll� juuri kukaan skolastikko ei kannattanut ko. teoria, mutta yht� kaikki Marx ehdottomasti piti t�t� realistista totuusteoriaa indifferenttin� � ihan sama. Uusi maailmankatsomus ei sit� tarvitse, vaan se tarvitsee pragmatistisen totuusk�sityksen eli sellainen maailmankuva kokonaisuudessaan on tosi, joka t�m�npuoleisesti tuottaa oikeudenmukaisen ja toimivan yhteiskunnan.

7. Teesi 3 Se materialistinen oppi, ett� ihmiset ovat olosuhteiden ja kasvatuksen tuotteita ja siis muuttuneet ihmiset ovat muuttuneiden olosuhteiden ja muuttuneen kasvatuksen tuotteita, unohtaa, ett� juuri ihmiset muuttavat olosuhteita ja ett� kasvattajan itsens� t�ytyy tulla kasvatetuksi. Siksi se v�ltt�m�tt� joutuu jakamaan yhteiskunnan kahteen osaan, joista toinen on yhteiskunnan yl�puolella (esimerkiksi Robert Owenilla). Olosuhteiden muuttumisen ja inhimillisen toiminnan samanaikaisuutta voidaan tarkastella ja se voidaan ymm�rt�� j�rjellisesti vain kumouksellisena k�yt�nt�n�.

8. Rauno Huttusen selitys teesiin 3 T�m� on nuoren marxin humanismin peruslause. Se voidaan ymm�rt�� my�s Giddenssin rakenteiden kaksinaisuuden �teesin kautta. Toisaalta rakenteet mahdollistavat subjektin, mutta toisaalta rakenteet muuttuvat subjektin tietoisen tai ajatuksettoman toiminnan kautta. Kuitenkin subjekti voi sopivissa olosuhteissa k�ytt�� kantilaista autonomiaa tai aristoteelista fronesista ja tietoisesti muuttaa rakenteita kumouksellisessa k�yt�nn�ss�. Ihminen ei ole vain rakenteiden kantaja niin kuin Louis Althusser haluaa �kyps�� Marxia lukea.

9. Teesi 4 Feuerbach l�htee uskonnollisesta itsevieraantumisen tosiasiasta, maailman kahdentamisesta uskonnollisen maailman maalliseen perustaan. H�n ei huomaa, ett� kun t�m� ty� on suoritettu, p��asia j�� viel� tekem�tt�. Nimitt�in se seikka, ett� maallinen perusta erottuu omasta itsest��n ja siirtyy itsen�isen� valtakuntana pilviin, voi saada selityksens� vain t�m�n maallisen perustan omasta rikkin�isyydest� ja sis�isest� ristiriitaisuudesta. T�m� maallinen perusta on siis ensin ymm�rrett�v� ristiriitaisuudessaan ja sitten kumouksellistettava k�yt�nn�llisesti poistamalla ristiriita. Siis esimerkiksi sen j�lkeen kun maallisesta perheest� on l�ydetty pyh�n perheen salaisuuden avain, viimeksi mainitun itsens� pit�� tulla teoreettisen arvostelun ja k�yt�nn�llisen kumouksellisen muutoksen kohteeksi.

10. Rauno Huttusen selitys teesiin 4 Feuerbachille suurin yhteiskunnallinen ongelma oli ihmisten uskonnollinen itsevieraantuminen. Valistetaan ihmiset pois uskonnosta ja maailma pelastuu. Marxin mukaan yhteiskunnalliset ristiriidat ovat uskonnolliset vieraantumisen takana ja n�m� ristiriidat t�ytyy kumouksellisella k�yt�nn�ll� poistaa. Itse en usko, ett� kaikki uskonnolliset representaatiot johtuvat yhteiskunnallisista ristiriidoista. Olihan �alkukommunismissakin� uskontoja. T�m�n selitt�miseen Marx varmaan sovelsi Feurerbachin alkuper�ist� kantaa uskonnosta vieraantuneena itsesuhteena. Fraasi �pyh� perhe� viittaa liberalistisen eksegetiikan sis�isiin kiistoihin, joihin osallistuminen her�tti aikoinaan Marxin hegel-kritiikin (ks. Marxin teos Pyh� perhe).

11. Teesi 5 Tyytym�tt�m�n� abstraktiseen ajatteluun Feuerbach vetoaa aistihavaintoon; mutta h�n ei tarkastele aistimellisuutta k�yt�nn�llisen�, inhimillisen� aistitoimintana.

12. Rauno Huttusen selitys teesiin 5 T�ss� on vain teesin 1 sanoma tiivistettyn�. Feuerbachin mekanistis-materialistinen tietoteoria ei ymm�rr� tiedon konstruktiivis-k�yt�nn�llist� luonnetta. Marx sanoisi samaa nykyisest� analyyttisest� tietoteoriasta mukaan lukien Roy Bhaskarin ja Andrew Sayersin kriittinen realismi. Se olisiko Marx sosiaalinen konstruktivisti on anagronistinen kysymys: olisi ja ei olisi, mutta totuuden korrespondenssiteoriaa ja siihen liittyv� mekanistista tietoteoriaa h�n ei koskaan kannattanut.

13. Teesi 6 Feuerbach sulattaa uskonnollisen kokemuksen ihmisolemukseen. Mutta ihmisolemus ei ole mik��n jollekin yksil�lle ominainen abstraktio. todellisuudessaan se on yhteiskunnallisten suhteiden kokonaisuus. Feuerbachin, joka ei ryhdy arvostelemaan t�t� todellista olemusta, on sen vuoksi pakko: 1) abstrahoitua historian kulusta ja tarkastella uskonnollista mielt� [Gem�t] sin�ns� sek� edellytt�� abstraktisen � eristetyn � ihmisyksil�n olemassaoloa; 2) sen t�hden h�n voi k�sitt�� ihmisolemuksen vain �lajina�, monia yksil�it� pelk�st��n luonnonomaisesti yhdist�v�n�, sis�isen�, mykk�n� yleisyyten�.

14. Rauno Huttusen selitys teesiin 6 T�ss� marx jatkaa Feuerbachin antropologisen ja ep�yhteiskunnallisen ihmisk�sityksen kritiikki�. Ihminen on yhteiskunnallisten suhteiden kokonaisuus, mutta toisaalta h�n ei ole pelkkien rakenteiden kantaja. Marx kulkee essentialistisen antropologian ja anti-essentialistisen strukturalismin v�liss� olevaa keskitiet�. Jonkunlaiseen heikkoon ihmisolemukseen Marx uskoi, mutta h�n ei uskonut mihink��n �ihmisyyden mykk��n yleisyyteen�.

15. Teesi 7 Siksi Feuerbach ei n�e, ett� �uskonnollinen mieli� itse on yhteiskunnallinen tuote ja ett� h�nen erittelem�ns� abstraktinen yksil� kuuluu todellisuudessa tiettyyn yhteiskuntamuotoon.

16. Rauno Huttusen selitys teesin 7 T�ss� on tiivistettyn� Feuerbachin ja Marxin uskontokritiikkien eroa. F selitt�� uskonnon antropologisen abstraktin ihmisyksil�n itsevieraantumisena. Marx pit�� uskontoa t�ysin yhteiskunnallisena ilmi�n�, jossa uskonnollinen mieli yhteiskunnallisesti tuotetaan. Ja t�m� yhteiskunnallinen tuottaminen voi lopettaa, koska Marx uskoi ett� yhteiskunnallisia rakenteita voidaan muuttaa kumouksellisella k�yt�nn�ll�.

17. Teesi 8 Yhteiskunnallinen el�m� on oleellisesti k�yt�nn�llist�. Kaikki mysteeriot, jotka houkuttelevat teoriaa mystiikkaan, saavat j�rjellisen ratkaisunsa ihmisten k�yt�nn�llisen toiminnan sek� t�m�n k�yt�nn�llisen toiminnan tajuamisen tiet�.

18. Rauno Huttusen selitys teesiin 8 T�m� on er��nlainen Marxin kriittisen aikuiskasvatuksen ohjelma. Kun ihmiset saadaan sivistym��n kantilaisiksi autonomisiksi subjekteiksi, jotka tiedostavat oman yhteiskunnallisen luonteensa ja tajuavat yhteiskunnan mystisten piirtein k�yt�nn�llisyyden, voidaan aloittaa kumouksellinen toiminta, joka perustuu tietoon yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Kaikkiin yhteiskunnallisiin ongelmiin on l�ydett�viss� j�rjellinen ratkaisu, kun rakenteet muutetaan ihmisyst�v�llisiksi.

19. Teesi 9 Havainnoiva materialismi, ts. materialismi, joka ei k�sit� aistimellisuutta k�yt�nn�lliseksi toiminnaksi, voi korkeintaan tarkastella eri yksil�it� kansalaisyhteiskuntaan kuuluvina.

20. Rauno Huttusen selitys teesiin 9 Jos t�t� teesi� haluaa modernisoida, voidaan vaihtaa sanojen �havainnoiva materialismi� tilalle analyyttinen toiminnan teoria. Analyyttisen toiminnan teoria on p��s��nt�isesti metodologisen individualismin mukaista, jossa yhteiskunta palautetaan yksil�n tekoihin eli 200 sitten samalla tavoin teki Adam Smith, joka palautti yhteiskunnan �kansalaisyhteiskunnaksi� eli k�sitti yhteiskunnan koostuvan taloudellista toimintaa harjoittavista egoistisista yksil�ist�. N�iden yksil�iden tiedonmuodostusprosessi (ts. aistimellisuus) on my�skin �yksil�llist� eik� yhteiskunnallisen k�yt�nn�n ehdollistamaa.

21. Teesi 10 Vanhan materialismin n�k�kanta on kansalaisyhteiskunta; uuden materialismin n�k�kanta on ihmisyhteiskunta eli yhteiskunnallistunut ihmiskunta.

22. Rauno Huttusen selitys teesiin 10 T�ss� toistetaan �Juutalaiskysymyksen� teemoja eli Marx k�ytt�� viittaa Hegelin kansalaisyhteiskunnan ja siveellisen valtion k�sitteisiin. Hegelil�isess� merkityksess� kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yksil�iden (porvareiden) harjoittamaa taloudellista toimintaa, jossa kilpaillaan toisten yksil�iden kanssa. Siveellinen valtion on taso, jossa tunnetaan solidaarisuutta ja �me henke� toista kohtaan. Marx haluaa poistaa kansalaisyhteiskunnan tason ja ajatella tulevaisuuden yhteiskuntaa ihmisyhteiskuntana eli siis hegelil�isen� siveellisen� valtiona, jossa on poistettu ne rakenteet, jossa asettavat ihmiset kilpailemaan toistensa kanssa elannostaan

23. Teesi 11 Filosofit ovat vain eri tavoin selitt�neet maailmaa, mutta teht�v�n� on sen muuttaminen. Die Philosophen haben die Welt nur verschieden interpretiert, es k�mmt drauf an, sie zu ver�ndern.