1 / 16

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Kameran takaa kameran eteen: Naiset ja amerikkalainen mykkäelokuva.

harken
Télécharger la présentation

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Kameran takaa kameran eteen: Naiset ja amerikkalainen mykkäelokuva ‘In no line of endeavor has woman made so emphatic an impression than in the film industry… [O]ne may not name a single vocation in either the artistic or business side of its progress in which women are not conspicuously engaged.’- Robert Grau, “Woman’s Conquest in Filmdom”

  2. Naisille sopivaa tehdastyötä • 1900-luvun taitteessa amerikkalainen elokuvakenttä oli maskuliininen (toisin kuin teatterikenttä) • Elokuvatuotannon luovista vaiheista vastasivat miehet • Tärkeimmässä asemassa oli kuvaaja • Kameran käyttö vaati hyvää teknologian tuntemusta ja hallintaa sekä fyysistä voimaa • Kuvaajat korostivat työnsä miehisyyttä • Koko mykkäkaudella Yhdysvalloissa työskenteli tiedettävästi vain kolme naiskuvaajaa (kunkin ura jäi lyhyeksi) • Tuotantoyhtiöt tarjosivat naisille rutiininomaisia työtehtäviä • Naiset leikkasivat elokuvia annettujen ohjeiden mukaisesti, tekivät levityskopioita, puhdistivat ja värittivät filmejä yms. • Työtehtävät vaativat enemmän pikkutarkkuutta kuin taitoja ja osaamista

  3. Nickeolodeon-buumin aikaan • Nickelodeon-buumin puhjettua vuonna 1905 monet naiset löysivät työtä uusista elokuvateatereista • Tyypillisesti naiset myivät lippuja, soittivat pianoa ja lauloivat • Monet naiset työskentelivät myös nickelodeonien johtajina • Teatterialalla ei tarvittu kokemusta tai suuria pääomia • Nickelodeonin johtaminen oli luovaa, sillä johtaja vaikutti suuresti siihen mitä ja miten teatterissa esitettiin • Vuonna 1908 alkoi keskustelu ”halvan viihteen ongelmasta”, minkä myötä naisomistajat saivat positiivista huomiota • Keskiluokkaiset naiset yhdistettiin korkeaan moraaliin • Elokuva-ala palkkasi teatterinäyttelijättäriä • Näyttelijät saivat osallistua tuotantoprosessin eri vaiheisiin ja tehtäviin (malli omaksuttiin teatteriryhmiltä) • Naisille tarjoutui töitä myös elokuvien käsikirjoittajina

  4. Alice Guy Blaché

  5. Alice Guy Blaché (1873-1968) • Alice Guy työskenteli Ranskassa Gaumontille, joka tarjosi hänelle tilaisuuden ”ohjaamiseen” vuosisadan taitteessa • La fée aus choux (1896) oli menestys ja Alice Guy sai jatkaa • Alice Guysta tuli Gaumontin tärkein ohjaaja • Hänen elokuvissa on sekä vahvoja naishahmoja että heteroseksuaalisista suhteiden satiiria (naistekijyys näkyy) • Alice Guy matkusti Yhdysvaltoihin Gaumontin edustajana • Perusti miehensä kanssa Solax Film Companyn 1910 • Alice Guy oli tiettävästi ensimmäinen naispuolinen tuottaja • Ylistettiin yhdeksi Amerikan tärkeimmistä ohjaajista • Alice Guyn Amerikassa ohjaamissa elokuvissa on paljon vahvoja naishahmoja sekä ristiinpukeutumista • Monet elokuvat käsittelevät sukupuolta ja sukupuolirajoja

  6. Tähdet ja tähtituottajat • Ensimmäiset elokuvatähdet (valkokangaspersoonat) olivat naisia • Vuosien 1909-1916 välillä ohjaajat olivat tuotantoyhtiöissä jokseenkin autonomisia • Tämä autonomisuus helpotti tuotantoyhtiöstä eroamista • Jotkut tähdet perustivat ohjaajiensa kanssa oman yhtiön • Tähdillä oli näissä tuotantoyhtiöissä paljon päätösvaltaa • Vuonna 1911 Marion Leonard perusti ohjaaja-aviomiehensä kanssa The Gem Motion Picture Companyn • Tähdet tuottivat erityisesti kokoillanelokuvia, jotka oli rakennettu tähden roolin ympärille (”star vehicle”) • Monet näistä yhtiöistä olivat verrattain vähämerkityksisiä ja lyhytikäisiä, mutta suosituimpien tähtien yhtiöt menestyivät • Naisten oli vaikea hoitaa liiketoimintaa miehisellä alalla

  7. Sukupuoli ja moraali • Vuonna 1908 alkoi laajamittainen keskustelu halvan viihteen ongelmasta • Tämän keskustelun oheistuotteena naisten arvostus nousi niin elokuvien tekijöinä kuin esittäjinä • Elokuvateatterit yrittivät houkuttella katsojiksi erityisesti keskiluokkaisia naisia • Naisten uskottiin olevan luonnostaan viattomia ja korkean moraalin omaavia (läsnäolo nosti teattereiden arvostusta) • National Board of Censorship työllisti erityisesti naisia • Monet naiset pyrkivät vastaamaan heihin kohdistettuihin odotuksiin niin tekijöinä kuin esittäjinäkin (naiseus roolina) • Nyt naisia pidettiin ihanteellisina ohjaajina, sillä heidän korkean moraalin ajateltiin näkyvän heidän elokuvissaan

  8. Lois Weber

  9. Lois Weber (1881-1939) • Weber oli aikansa lahjakkaimpia ja arvostetuimpia ohjaajia • Hän syntyi uskonnolliseen keskiluokkaiseen perheeseen • Näytteli teatterissa ja laati elokuvakäsikirjoituksia • Siirtyi näyttelijäksi ja ohjaajaksi elokuviin vuonna 1908 • Saavutti 1910-luvun alussa Rex-yhtiön palveluksessa arvostusta vakavien aiheiden käsittelijänä • Weber suuntasi elokuvansa Amerikan keskiluokalle, jonka ennakkoluuloja ja elämäntapaa teokset käsittelevät/ruotivat • Monet yhteiskunnan ongelmia käsittelevät elokuvat uhmasivat sensuurin ja hyvän maun rajoja • Weberin sukupuoli mahdollisti uskaliaamman estetiikan • Miesohjaajaa olisi syytetty sensaatiohakuisuudesta, mutta Weberin koettiin käsittelevän aiheita ylevästi • Weberin elokuvat kohottivat mediumin arvostusta

  10. Muutoksien kourissa • Vuonna 1915 korkein oikeus määräsi, että elokuvat ovat liiketoimintaa ja ettei täydellinen sananvapaus koske elokuvia • Elokuvien todettiin olevan haitallisia monille katsojille • Nyt studiot ryhtyivät tuottamaan etupäässä harmitonta viihdettä, sillä ylevöittävät elokuvat olivat arveluttavia • Suunnanmuutos tapahtui hitaasti, mutta sen myötä Weber ja monet muut ohjaajat joutuivat vaikeaan asemaan • Oliko elokuva oikea väline aborttiongelman käsittelemiseen? • Monet elokuvateatterit eivät enää uskaltaneet varata Weberin rohkeita elokuvia ohjelmistoihinsa • Weberin oli 1910-luvun lopulla ryhdyttävä ohjaamaan tavanomaisia viihde-elokuvia • 1920-luvun taitteessa Weber palasi sosiaalisten ongelmien pariin, mutta katsojat eivät enää sietäneet moralisointia • Jazz-ajan Amerikka kaipasi vauhtia ja viihdettä

  11. Mary Pickford

  12. Hänen oma yhtiönsä -epidemia • 1910-luvun lopulla Hollywoodin vaikutusvaltaisimpia henkilöitä olivat tähdet, joista monet olivat naisia • Tähtien alati kohoavat palkat ja kokoillanelokuvien vaatimat sijoitukset tekivät elokuvien tuottamisesta aiempaa kalliimpaa • Studiot siirtyivät tuottaja-järjestelmään, jossa ohjaajat menettivät autonomisuutensa • Elokuvien tuottaminen oli nyt tehdasmaista • Moni iso tähti perusti oman tuotantoyhtiön 1910-luvun lopulla • Tähdet halusivat työskennellä omilla ehdoillaan • Suuret studiot vastasivat ilmiöön kohottamalla parhaiden ohjaajiensa asemaa ja tekemällä uusia tähtiä • Studioiden vertikaalinen integroituminen vaikeutti pienten tuotantoyhtiöiden elokuvien levitykseen pääsemistä • Elokuvapalatsit olivat suurten studioiden hallussa • Monen tähden oli pakko palata studioiden alaisuuteen

  13. Hollywoodin naisohjaajat syrjäytyvät • Käsitys elokuvaohjaajasta muuttui 1920-luvun taitteessa • 1910-luvun lopulta monet elokuva-alan omat järjestöt kelpuuttivat jäsenikseen vain miehiä • Studiot pyrkivät miellyttämään Wall Streetin sijoittajia eli tekemään elokuvasta legitiimiä ja vakaata teollisuutta • Vaikutusvaltaisissa tehtävissä toimivat naiset olivat muilla teollisuuden aloilla harvinaisia ja nyt elokuva-alan häpeä • Ohjaajilta alettiin vaatia miehisiksi miellettyjä ominaisuuksia • Naisellisiksi mielletyt luonteenpiirteet syrjäyttivät naisohjaajan • Miehet ottivat elokuvanteon luovat osa-alueet haltuunsa käsikirjoittamista ja näyttelemistä lukuun ottamatta • Elokuva-ala ei enää ollut uusi ja vapaamielinen teollisuudenala, jolla ”kuka tahansa” saattoi menestyä

  14. Anyone who went to the movies in the spring of 1927 knew who ran wildest, boldest, and beyond control. “She was the girl of the year”, wrote F. Scott Fitzgerald, “the ‘It’ girl, the girl for whose services every studio was in violent competition. This girl was the real thing, someone to stir every pulse in the nation.” She had a heart-shaped face, an hour-glass figure, and thick auburn hair dyed a flaming orange-red. She had “It,” the most desirable attribute of the decade. She was twenty-one. Her name was Clara Bow.- David Stenn

  15. Clara Bow

  16. Clara Bow ja Hollywood • 1920-luvun Amerikka eli ennenäkemätöntä nousukautta, johon viitataan usein jazz-aikakautena • Flapper eli polkkatukkainen, lyhythameinen ja seksuaalisesti rohkea nykyajan tyttö (nainen spektaakkelina) • Vapautunut vai hyväksikäytetty nainen? • Colleen Moore, Clara Bow, Joan Crawford ja Louise Brooks olivat Hollywoodin tunnetuimmat flapperit • Clara Bow syntyi Brooklynin slummeihin vuonna 1905, mutta pääsi Hollywoodin voitettuaan vuonna 1921 fanilehden järjestämän kilpailun • Bown tunnetuin elokuva It (1927) • 1920-luvun lopun suosituimpia tähtiä • Bow joutui skandaaleihin, pelasi uhkapelejä ja käytti runsaasti alkoholia, eikä sopeutunut äänielokuvatuotantoon • Studiot käyttivät häntä hyväksi ja maksoivat huonosti

More Related