Aristoteleen Runousoppi

1. Aristoteleen Runousoppi Johdantoluento 15.3.07

2. Organon ("Väline") Kategoriat (Categoriae) Tulkinnasta (De interpretatione) Ensimmäinen analytiikka (Analytica priora) Toinen analytiikka (Analytica posteriora) Topiikka (Topica) Sofistiset kumoamiset (Sophistici elenchi) Fysiikka (Physica) Taivaasta (De caelo) Syntymisestä ja häviämisestä (De generatione et corruptione) Meteorologia (Meteorologica) Maailmankaikkeudesta (De mundo) Sielusta (De anima) Pieniä tutkielmia (Parva naturalia) Aistimisesta ja aistittavista (De sensu et sensibili) Muistista ja mieleen palauttamisesta (De memoria et reminiscentia) Nukkumisesta ja valveillaolosta (De somno et vigilia) Unista (De insomniis) Unen aikana tapahtuvasta ennustamisesta (De divinatione per somnum) Pitkäikäisyydestä ja lyhytikäisyydestä (De longitudine et brevitate vitae) Nuoruudesta ja vanhuudesta (De juventute et senectute) Elämästä ja kuolemasta (De vita et morte) Hengittämisestä (De respiratione) Hengestä (De spiritu) Eläin- ja kasvitiedettä: Eläinoppi (De animalium historia) Eläinten osista (De partibus animalium) Eläinten liikkeestä (De motu animalium) Eläinten kehittymisestä (De incessu animalium) Eläinten syntymisestä (De generatione animalium) Väreistä (De coloribus) Kuulemisesta (De audibilibus) Fysionomia (Physiognomonica) Kasveista (De plantis) Ihmeellisistä kuulluista asioista Mekaniikan ongelmat (Mechanica) Ongelmat (Problemata) Jakamattomista viivoista (De lineis insecabilibus) Tuulten sijainneista ja nimistä Metafysiikka (Metaphysica) “Ihmistiedettä”: Nikomakhoksen etiikka (Ethica Nicomachea) Suuri moraalioppi (Magna moralia) Eudemoksen etiikka (Ethica Eudemia) Hyveistä ja paheista (De virtutibus et vitiis) Politiikka (Politica) Taloudenhoidosta (Oeconomica) Retoriikka (Rhetorica) Retoriikka Aleksanterille (Rhetorica ad Alexandrum) Runousoppi (Poetica) Melissoksesta, Ksenofaneesta, Gorgiaasta Ateenan valtiomuodosta (Athenaíon Politeia) Aristoteleen säilynyt korpus

3. Ihmisen toiminta-alojen kolmijako • teoreettiset • θεωρητική (-ός, -όν) • käytännölliset • πρακτική (-ός, -όν) • tuotannolliset • ποιητική (-ός, -όν)

4. 1-3 Mimesis runouden mimesiksen välineet runouden mimesiksen kohde runouden mimesiksen tavat 4-5 Runouden alkuperä ja historia runouden luonnolliset syyt kirjallisuuden historia 6-22 Tragedia määritelmä juoni(rakenne) yhtenäisyys runous vs. historia juonten päätyypit käänne ja tunnistaminen tragedian tekniset osat parhaat tragediat, hamartia luonteet tunnistamisen tyypit kieli ja tyyli 23-26 Epiikka (ja tragedia) eeppinen juoni eepos vs tragedia kirjoittamiseen liittyviä teknisiä ongelmia Runousopin sisältö

5. Aristoteleen Runousoppi 5. luento 29.3.07

6. Tragedian elementeistä • määritelmän rippeet • 6, 1449b 28-30 • tragedian elementtien luettelo • 6, 1449b 31- 1450a 14 • elementtien arvojärjestys • 6, 1450 a 38- 1450b 20 • näyttämöesitys • 6, 1449b 31-33; 1450b 16-20 • runollisuus ja tyyli • 6, 1449b 33-36; 1450b 12-16

7. Juoni, luonteet ja ajattelu • jaksot: • 6, 1449b 36 - 1450a 7 • 6, 1450a 15 - 1450b 12 • eudaimonía • 6, 1450a 15-20 • luonteenkuvaus ja ajattelu • 6, 1450a 20 - 1450b 11

8. Laajuus • 7 kokonaan • 5, 1449b 11-13

9. Aristoteleen Runousoppi Luento 7 12.4.07

10. Kolme tragediakirjailijaa • Aiskhylos (525/4 – 456/5) • n. 80 näytelmää, 6 tai 7 säilynyt • Runousopissa 4 • Sofokles (497 – 406/5) • n. 120 näytelmää, 7 säilynyt • Runousopissa 9 • Euripides (485/4 – 406) • n. 90 näytelmää, 18 säilynyt • Runousopissa 8

11. Aristoteles ja Aiskhylos Söffing 1981

12. Aristoteles ja Sofokles Söffing 1981

13. Aristoteles ja Euripides Söffing 1981

14. Aristoteleen Runousoppi Luento 9 19.4.07

15. Parhaan juonen premissit (13) • monimutkainen juonirakenne – käänne, tunnistaminen tai molemmat • pelkoa herättävien tapahtumien esittäminen • sääliä herättävien tapahtumien esittäminen • henkilöhahmo ei saa olla eettisesti poikkeuksellinen – seuraa (b):stä ja (c):stä • ansaitsematon vastoinkäyminen • juonen käsitettävyys – ei sattumanvaraisuutta, yhtenäisyys • painotetaan yhtä keskeistä henkilöhahmoa • onneton loppu S. Halliwellin mukaan (Aristotle's Poetics [1986] 217-18)

16. Paras juoni (13) • Melko hyvä henkilöhahmo (d), • joka on menestynyt, mutta joutuu vastoinkäymisiin (h), • jotka eivät ole ansaittuja (c, b), • mutta eivät kuitenkaan sattuman-varaisia (f), vaan johtuvat käsitettävästä tapahtumien kulusta, jossa henkilöhahmon viattomuus säilyy. S. Halliwellin mukaan (Aristotle's Poetics [1986] 220)

17. Luonteiden on oltava (15) 1) khrestá • eettisesti tasokkaita 2) harmóttonta • sopivia 3) hómoia • samanlaisia 4) homalá • johdonmukaisia

18. Myötä- ja vastoinkäymiset • eutykhía • menestys, success, prosperity • verbi tynkháno (6) • ei tarkoita samaa kuin eudaimonía, onnellisuus, elämän päämäärä • dystykhía (tai atykhía) • vastoinkäymiset, adversity • verbi apotynkháno (6) • tragediassa eivät Aristoteleen mukaan saa johtua tykhestä eli sattumasta

19. Aristoteleen Runousoppi Luento 12 27.4.07

20. Runoilijan virheet (25)

21. Oresteia suom. Kirsti Simonsuuri (2003)

22. Ifigeneia Auliista • "Minä raukka tulin Aulikseen; minut otettiin kiinni, pideltiin rovion yllä ja aiottiin tappaa miekalla. Mutta Artemis vei minut salaa pois ja antoi Akhaijeille kauriin tilalle. Hän kiidätti kuulaan ilman läpi minut asumaan tälle taurilaisten maalle." • Eur. IT 26-30, suom. Kalle K

23. Kielen analyysi

24. Aristoteleen Runousoppi Luento 13 3.5.07

25. Nietzsche (1872) • "Noch nie, seit Aristoteles, ist eine Erklärung der tragischen Wirkung gegeben worden, aus der auf künstlerische Zustände, auf eine ästhetische Tätigkeit der Zuhörer geschlossen werden dürfte. Bald soll Mitleid und Furchtsamkeit durch die ernsten Vorgänge zu einer erleichternden Entladung gedrängt werden, bald sollen wir uns bei dem Sieg guter und edler Prinzipien, bei der Autopferung des Helden im Sinne einer sittlichen Weltbetrachtung erhoben und begeistert fühlen; und so gewißich glaube, daß fürzahlreiche Menschen gerade das und nur das die Wirkung der Tragödie ist, so deutlich ergibt sich daraus, daß diese alle, samt ihren interpretierenden Ästhetikern, von der Tragödie als einer höchsten Kunst nichts erfahren haben." • Geburt der Tragödie, § 22

26. Lundán (1993) • "Draama on toimintaa, juoni on sopivan pitkä, luonteet jaloja, hamartia on traaginen virhe, peripeteia on toiminnan suunnan kääntyminen, anagnoorisis tunnistaminen ja katharsis on se mikä tapahtuu lopussa. Tämä on draamakirjailijan perusoppimäärä. Loput on havaintoja, intuitiota ja ahkeruutta." • "Tärkeintä katharsiksessa on – älyllinen ja emotionaalinen – ymmärtäminen. Hyvän tragedian tuottama katharsis on 'näkemistä' johonkin sanoja ja teatteria syvempään. Teatterissa on mahdollista saavuttaa hetki, jolloin oikea kipu ja kauhu tulee esiin. Tyhjyys, joka on niin täynnä, ettei sitä voi ymmärtää. Ymmärtäminen, joka ei tarkoita hallitsemista."

27. IT WAS ALWAYS YOU, HELEN

28. Kátharsis • moralistis-didaktinen kokemus • rohkeuden lisääminen • kohtuullisuuteen johtava kokemus • tunteiden helpotus, purkaus • älyllinen kirkastuminen • draaman tapahtumien puhdistuminen

29. Kiitos!

30. 2007 Kalle Korhonen ja Arto Kivimäki