TAKO – POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

1. TAKO – POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ Valtakunnallinen tako-seminaari 28.1.2013 Suomen kansallismuseo

2. Poolin yleisteemat • Dokumentoinnin kohteena erilaiset toimijat yhteiskunnassa: yksilöt, yhteisöt, julkisen vallan edustajat/ organisaatiot • Yhteiskunnalliset verkostot, erilaisten toimijoiden keskinäiset suhteet, toimintatavat • Poolin kaksi ensimmäistä hanketta kohdistunut suomalaiseen yhteiskuntaan ja monikulttuurisuuteen

3. Poolin jäsenet • Hangon kaupunginmuseo • Helinä Rautavaaran museo • Helsingin kaupunginmuseo • Museoviraston kuvakokoelmat • Pohjois-Karjalan museo • Tornionlaakson maakuntamuseo • Työväenmuseo Werstas

4. Poolin toiminta vuonna 2012 • Kaksi poolikokousta: 23.4. ja 10.9. Helsingin kaupunginmuseolla • Vuoden 2012 teemoja • Nykydokumentointihankkeen suunnittelu ja toteutus • Valtakunnallisen tallennustyönjaon määrittely oman museon ja poolin näkökulmasta

5. ”Erilaisia Suomi-kuvia” jatkohanke • Pooli toteutti ensimmäisen yhteisen nykydokumentointihankkeensa otsikolla ”Erilaisia Suomi-kuvia” • Stereotypia perinteisestä ja erityisestä Suomi-kuvasta • Minkälainen on 2010-luvun Suomi-kuva/ -kuvat? • Monikulttuurisuus Suomessa ennen ja nyt • Hanke oli onnistunut ja museoille jäi halu laajentaa/ syventää näkemystä aihepiiriin • Siten vuoden 2012 hankkeeksi valittiin saman teeman jatkohanke

6. Hangon museo • Ensimmäisessä hankkeessa tutkimuskohteena suomenruotsalaiset perheet • Jatkohankkeessa kohteena nuoret hankolaiset • Yhteistyössä kolmen koulun kanssa • Hankoniemen lukio • Hangö högstadium • Hangö gymnasium • Oppilaat kirjoittivat ajatuksia omasta kielenkäytöstään, eri kieliryhmistä ja niiden kanssakäymisestä sekä kaksikielisestä Hangosta

7. Hangon museo • Oppilaat kirjoittivat äidinkielentunnilla aiheesta aineen. Hangon museo sai yhteensä 153 kirjoitusta, jotka vaihtelivat pituudeltaan muutamista riveistä muutamiin sivuihin • Hankkeen yhteydessä Helkama lahjoitti museon kokoelmiin vaaleanpunaisen Jopo-polkupyörän • Klassikkopyörästä on tullut hankolaisten lasten ja nuorten ehdoton suosikki. Hankkeessa tallennettiin kuvin myös tätä nuorten muoti-ilmiötä

8. Hangon museo

9. Helinä Rautavaaran museo • Ensimmäisessä hankkeessa kohteena pääkaupunkiseudun, erityisesti Espoon alueen ensimmäisen polven maahanmuuttajat • Erityiskohteena yhteiskunnallisesti ”näkymättömät” lapsiaan kotona hoitavat naiset • Jatkohankkeessa jatkettiin maahanmuuttajataustaisten suomalaisten arjen ja juhlan tallentamista osallistavasti

10. Pohjois-Karjalan museo • Ensimmäisessä hankkeessa tutkimuskohteena Joensuun suurin maahanmuuttajaryhmä, venäläiset • Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli tuolloin koti ja sen esineistö • Jatkohankkeessa tutkimuskohteeksi valikoitui venäläistaustaiset nuoret ja heidän elämänsä Suomessa • Miten nuoret ovat sopeutuneet suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan • Millaista on ollut varttua maahanmuuttajana tai maahanmuuttajan lapsena Suomessa • Miten nuori kokee oman identiteettinsä • Miten venäläisyys tai venäläinen kulttuuri näkyvät nuorten elämässä

11. Pohjois-Karjalan museo • Tutkimustapa: haastattelut ja valokuvaus • Haastateltavina kolme eri-ikäistä nuorta: Darja 13 vuotta, Kristian 17 vuotta ja Anna 22 vuotta • Yhteensä kuusi haastattelukertaa. Haastattelut litteroitu • Haastateltavien elämästä ja heidän kodeistaan otettiin yhteensä 100 valokuvaa, joista 63 valikoitiin museon valokuva-arkistoon

12. Pohjois-Karjalan museo Darja Soliev ystävänsä kanssa ortodoksisen seurakunnan kerhossa Joensuussa. Darja kuvassa vasemmalla

13. Pohjois-Karjalan museo Kristian soittaa kotonaan Joensuussa kannelta. Hän on itse rakentanut kanteleen koulussa.

14. Pohjois-Karjalan museo Anna Aho omassa huoneessa Joensuussa. Käsissä olevan kirjan ”Missä on muuttolinnun kotimaa” Anna on saanut äidiltään

15. Tornionlaakson maakuntamuseo • Museo tutkii Suomen ja Ruotsin tornionlaaksolaisten kansallista ja alueellista identiteettiä Torniossa ja Haaparannalla • Ensimmäisessä hankkeessa haastateltiin kymmenen syntyperäistä Suomen tornionlaaksolaista • Haastattelujen yhteydessä tallennettiin museon kokoelmiin informantteihin ja heidän eläämänsä liittyviä esineitä ja valokuvia

16. Tornionlaakson maakuntamuseo • Jatkohankkeessa museo kohdisti huomionsa syntyperäisiin Ruotsin tornionlaaksolaisiin • Haastateltavia oli yhteensä seitsemän • Haastateltavien valinnassa kolme kriteeriä: • Haastateltavan ja vähintään hänen toisen vanhempansa tuli olla syntynyt Tornionlaakson alueella • Haastateltavan tuli olla syntynyt Ruotsin puolella • Haastateltava ei mielellään saanut toimia aktiivisesti rajaan liittyvässä yhteistyössä • Haastateltavat olivat iältään 40-69 vuotiaita

17. Tornionlaakson maakuntamuseo • Kuten ensimmäisessäkin hankkeessa, myös jatkohanke keskittyi tarkastelemaan ihmisten käsityksiä omasta alueellisesta ja kansallisesta identiteetistään • Informantit pohtivat paitsi omaa identiteettiään, mutta tekivät myös laajempia vertailuja suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä • Pohdinnassa kantavana teemana oli rajaseutu ja sen omanlaisensa merkitys yksilön identiteetin rakentumiselle

18. Työväenmuseo Werstas • Ensimmäisen hankkeen teemana maahanmuuttajat työelämässä • Museo tutki siivousalaa, jonka piirissä on runsaasti maahanmuuttajataustaisia työläisiä • Jatkohankkeessa oli tarkoitus tarkastella nuoria maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja heidän kouluttautumistaan työelämään • Yhteistyökumppanina hankkeessa oli Tampereen ammattiopisto TAO

19. Työväenmuseo Werstas • Hanke ei toteutunut suunnitellusti, ongelmaksi nousi informanttien löytäminen • Ongelma ei johtunut yhteistyökumppanista, TAO oli suhtautui toimintaan erittäin positiivisesti • Tuttu yhteistyökumppani museolle muistakin projekteista, mm. Mestariduunari-toiminta • TAO:n organisaatio on valtava, joten se asettaa haasteita sopivien kontaktihenkilöiden löytämiselle • Myös museon olisi pitänyt aktiivisemmin jalkautua TAO:n toimintaan etsimään informantteja • Vaikka hanke ei toteutunutkaan, tuotti se oppia nykydokumentoinnin suunnittelusta

20. Helsingin kaupunginmuseo • Helsingin kaupunginmuseolla ei ollut omaa osahanketta Erilaisia Suomi-kuvia jatkohankkeessa • Museo osallistui jatkohankkeen suunnitteluun ja oli mukana kommentoimassa hankekokonaisuutta

21. Pooli 2 ja vuosi 2013 • Pooli kokoaa kahdessa hankkeessa tuotetun tiedon ja tulokset kirjalliseen loppuraporttiin • Vuonna 2013 analysoidaan poolin kahta ensimmäistä hanketta sekä poolin tähänastista toimintaa. Tavoitteena tuottaa väliyhteenveto poolitoiminnasta • Vuonna 2013 mietitään poolin tulevaisuutta lähinnä uusien hankkeiden näkökulmasta sekä kehitetään omaa toimintaa väliyhteenvedon perusteella