Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö – missä mennään?

1. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö – missä mennään? VERCOX –kuntaseminaari 13.5.2005 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri, Suomen Kuntaliitto

2. Hoitotakuu ja yhteiset hoitoketjut • Aikamäärät • ESH:n ja pth:n työnjaon määritteleminen kriteeristössä • mitkä ovat pth:n tehtävät? • mitkä ovat esh:n tehtävät? • paikalliset osaamisvajeet / keskukset huomioitu • ESH:n toimintovelvoite • läheteindikaatiot • lähetetyn potilaan hoidon tarpeen arviointi • ”pisteet” tai vast. laukaisevat hoitovelvoitteen • myös seurantakriteerejä on laadittu

3. Yhtenäiset hoidon perusteet • Shp kuntayhtymä vastaa alueellaan hoidon järjestämisestä yhtenäisin perustein • ”Yksittäinen lääkäri tai hammaslääkäri voi hoidon aihetta asettaessaan poiketa ohjeista perustellusta syystä” (STM email 31.1.2005) • Perusteiden rakenne ja käyttötapa hoitoketjussa sovittava • Kun lähete on tehty, järjestämisvastuu on shp:lla • Esh ei voi vaatia, että lähetteen olisi kirjoittanut erikoislääkäri – erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi on viime kädessä erikoissairaanhoidon tehtävä

4. Potilaslaki • Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta • HUOM ei lähettäneelle lääkärille ilman suostumusta • Jos ilmoitettu ajankohta muuttuu, on uusi ajankohta ja muutoksen syy ilmoitettava potilaalle välittömästi (4 §) • Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma (4 a §) • Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon kiireellisyys, järjestäminen ja toteuttamisaikataulu

5. Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma (VnA 1019/2004) • Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja kunnat yhteistyössä, shp vastaa • Alueellinen yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen • päällekkäisten palvelujen poistaminen • alueellinen toimintojen porrastus • Erityisesti alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus • lab/rtg kirjattu säästötavoite 200 Me • menojen kasvun hallinta • Alueellinen tietohallinnon järjestäminen

6. Enimmäisaikojen ylittyminen • Jos hoitoa ei ole voitu järjestää kunnan tai kuntayhtymän tuottamana, niiden on hankittava se muilta palveluntuottajilta, esimerkiksi • toisesta shp:stä • yksityiseltä palveluntuottajalta • Potilaan asiakasmaksu ei saa muuttua • Kunnan, kuntayhtymän ja shp:n ky:n sovittava etukäteen hoidon järjestämisestä edellä tarkoitetun ajan ylittyessä • Kilpailutussäännöissä paljon epäselvyyksiä

7. Ostopalvelut ja hoidon saatavuuden seuranta • Yksityisten palveluntuottajien osalta ei erikseen ole säädetty hoidon saatavuuden seurannasta • Tarkoituksenmukaista olisi kuitenkin, että hoidon ostava toimintayksikkö seuraa hoidon toteutumista myös ostopalveluna toteutettavan hoidon osalta • Näistä käytännöistä on kunnan tai kuntayhtymän sovittava erikseen ostopalvelusopimusta tehtäessä

8. Kunta ja sairaanhoitopiiri • Säädökset eivät ole ennenkään estäneet hyvää yhteistoimintaa • SHP ohjausvelvoitetta ja -oikeutta korostetaan, mutta uusia muodollisia valtuuksia ei ole (poikkeus ehkä IT) • Pth:n toteuttaman esh:n erityisasema tunnustetaan (aikarajat) • Lainvalmistelijan ajatuksena on ollut, että shp tai vieläkin isompi hankintarengas vastaa tarvittavien ostopalveluiden hankinnasta ja asianmukaisesta kilpailutuksesta

9. Missä mentiin 1.3.2005? • Järjestämissuunnitelmat tullaan lukemaan STM:ssä tarkkaan, heilläkin kova paine VVM:n taholta • Lähiajan minimitavoitteena (lmvp tulkinta) • yhtenäisten perusteiden käyttö (huom. KELA) • työnjakosopimukset, hoitoketjut • perustellut keskittämisssuunnitelmat • lähipalvelujen turvaaminen • Alueelliset rakenteet korostuvat; kaksinkertaisten järjestelmien ylläpitoa tullaan paheksumaan

10. Ja mitä sitten alkoi tapahtua? • Kansallisessa hankkeessa toimitaan nykyrakenteissa ja liikutaan informaatio-ohjauksen äärirajoilla • Lääninhallituksilla ei käytössään uusia sanktioita • Tyytymättömyys nykymenoon lisääntymässä nopeasti • Markku Lehto 13.5.2005: kansallinen hanke on osoittanut, että rationointi ei onnistu nykyrakenteissa • pienehkön shp jyl: pakko on ainoa tepsivä muutosvoima • Kuntaliitto on ottanut myönteisen kannan rakenteiden uudistamiseen, mutta korostaa elinvoimaisen peruskunnan järjestämisvastuuta • demokraattinen kontrolli • paikallinen asiantuntemus, kansanterveystyön sisältö

11. Palvelurakenteen haasteita STM kansliapäällikkö Markku Lehto 13.5.2005 • Ikärakenne • Alueellinen väestökehitys • Sopeutuminen kansainväliseen kehitykseen • Työvoiman rekrytointi • Tiedonsiirron mahdollisuuksien hyväksikäyttö • Rationaalisen palvelurakenteen kehittäminen • Rahoitus: kasvu ei voi jatkua tällä nopeudella, kuka päättää kasvunopeudesta?

12. Vastauksia haasteisiinMarkku Lehto 13.5.2005 • Suurempi väestöpohja, mahdollisuutena sairaanhp:n koko • pelkona että esh kaappaa kaiken, paikallinen kansanterveystyö muistettava, ympäristöterveydenhuolto • valtiolla ei ole intressiä suosia erikoissairaanhoitoa • Perus- ja erikoissairaanhoidon kytkentä: nykyinen malli ei toimi; toimintojen pitäisi olla samassa organisaatiossa • Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon aseman varmistaminen osana resurssisuunnittelua • kuka valvoo kustannuksia sosiaali- ja terveyspiirissä? • Poliittisen ja ammatillisen päätöksenteon selkiyttäminen • tavoitteet ja resurssit (poliittinen päätös) • resurssien käyttäminen (ammatillinen päätös)

13. Vastauksia haasteisiinLehto (jtk) • Tilaamisen ja tuottamisen kehittäminen • poliittiset vs. ammatilliset tilaukset • erillinen osto-organisaatio vai tilaaja ja tuottaja samassa organisaatiossa • Vaikeiden rakenneratkaisujen varmistaminen • lainsäädännön uudistamistarpeet • järjestelmällinen arviointi ja julkisuus • Ohjausmekanismit • normit vs. neuvottelu • kilpailu vs. kumppanuus

14. Missä nyt mennään? • ”Hoitotakuulainsäädäntö on miinakoira, perässä tulee hyökkäysjoukot” – psykiatriylilääkäri NN • Kansallisen terveyshankkeen useimmat tavoitteet ovat sisällöllisiä, laadullisia, hyviin käytäntöihin liittyviä – ei mitään syytä keskeyttää niiden toimeenpanoa! • Poliittinen paine rakenteiden uudistamiseen on suuri, päätökset 2006, toteutus seuraavalla hallituskaudella– millainen on suomalainen terveyspalvelujärjestelmä 2010-luvulla??

15. Kunta- ja palvelurakenneuudistus I • Toimikausi 11.5.2005-31.5.2006 • Tavoite: hankkeen tuloksena nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologian kehittäminen on otettu huomioon

16. Palvelurakennehankkeen taustaSTM apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen 10.5.2005 • Eduskunnalle annetussa valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa (2004) todetaan, että kuntien yhteistyön lisäämisen edistämiseksi on järkevää käynnistää arviointia siitä, mikä on kullekin palvelulle sopiva väestöpohja. Selonteon mukaan arviointia tulee tehdä SM:n ja sektoriministeriöiden yhteistyönä niin, että paikallisilla toimijoilla ja palveluiden asiantuntijoilla on arvioinnissa edustajansa. Arviolle rakennettaisiin myös valtioneuvostotasoinen linjaus palveluiden järjestämisen aluepohjasta ja ehdotukset siitä, mille kuntarajat ylittävän yhteistyön muodolle ao. palveluiden järjestäminen tulisi antaa. Selonteossa todetaan vielä, että tässä yhteydessä on perusteltua valmistella kannanottoa myös palveluiden rahoitusrakenteesta, erityisesti väestökatoalueella.

17. KUNTA- JA PALVELURAKENNEHANKKEESTA VN:N KEHYSPÄÄTÖKSESSÄ VUOSILLE 2006-2009M-L Partanen • Kuntien vastuulla olevien palveluiden järjestämiselle on saatava alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen riittävä väestöpohja. • Uudistuksella luodaan toimiva palveluverkko ja kiinteytetään yhteistyötä eri palvelujärjestäjien kesken. • Samanaikaisesti arvioidaan palvelujen ohjaus-, kehittämis- ja tutkimusjärjestelmiä • Hallitus edistää palveluiden eri tuotantotapojen parhaiden käytäntöjen käyttöönottamista.

18. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmä • Pj kansliapäällikkö Markku Lehto • Sihteerit ylilääkäri Kati Myllymäki ja hallitusneuvos Eija Koivusalo (juristi) STM:stä • Jäsenenä shp johtaja Rauno Ihalainen, johtaja Merja Merasto (Tehy), sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Utriainen (Jyväskylä), johtaja Rolf Eriksson (Kuntaliitto) ja 9 muuta, pääasiassa STM:stä; valtiovarain-, sisäasiain-, kauppa- ja teollisuusministeriön edustajat mukana • Hanke raportoi kokonaisuudessaan peruspalvelu-ohjelmaa valmistelevalle ministerityöryhmälle, jota johtaa valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

19. Kunta- ja palvelurakenneuudistus II • Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset ja kuntarajat ylittävä yhteistyö kunnista valtakunnan tasolle • Arvioidaan valtion ja kuntien tehtävien ja kustannusten jakoa ja tehdään tarvittavat esitykset • Valmistellaan kuntien palvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät normatiiviset ja lainsäädännölliset muutokset • Erillisselvityksiä tehty/valmisteilla (mm. tutkimus- ja kehittämistyö pth:ssa / Mäkela ja Mattila, erityisen kalliit hoidot / Snellman, tulevaisuusvaliokunta / Kuusi) • www.intermin.fi

20. Terveyskasvatus, -valistus, Terveystieto (oppiaine) Palvelujen tarve Terveyspolitiikka Palvelujen kysyntä Palvelujen tarjonta Terveyspolitikointi Nenonen 2002