Aikis Verkko-opiskelumateriaalien suunnitelmien arviointia

1. AikisVerkko-opiskelumateriaalien suunnitelmien arviointia Minna Lakkala 26.10.2009 minna.lakkala@helsinki.fi Technology in Education Research Group Psykologian laitos, Helsingin yliopisto www.tedu.fi

2. Millä perusteella suunnitelmia on arvioitu –taustalla oleva viitekehys • Nykytutkimukseen perustuvat näkemykset oppimisesta • Näkemykset kehittyneestä tietokäsityksestä oppimateriaalissa • Käytännön kokemukset oppimateriaalien laatimisesta, käytöstä ja tutkimuksesta

3. Oppimisen periaatteita • Aikaisemman tiedon aktivointi • herättää oppijat ajattelemaan, mitä he tietävät asiasta ennestään, mitä he eivät ymmärrä ja miten asia liittyy muuhun tietoon; esim. kysymyslähtöisyys, kytkentä arkielämään, yhteydet muuhun opittuun • Käsitteellinen muutos • tiedollisen ristiriidan synnyttäminen, eri näkökulmien vertailu, huomio ilmiön ymmärtämiseen, kokeileminen ja tiedon kanssa työskentely • Taitojen harjaannuttaminen • keskittyminen siihen taitoon, jota on tarkoitus harjoitella, nopea palaute suoritukseen perustuen, taidot joita ei vielä osata, taso voitava valita Ilomäki (toim), 2005

4. Monimutkaisten sisältöjen hallinta • autenttisia tilanteita ja ongelmia, ilmiön monimutkaisuus ja ristiriitaisuus esiin, yhteydet muuhun tietoon • Monipuolinen lähestymistapa • erilaisten medioiden (teksti, kuva, video) käyttö ja tiedon vertailu, abstrakti/konkreettinen, teoria/käytäntö, tiedon eri tarkastelutasot, runsaasti esimerkkejä • Analoginen päättely • useiden tilanteiden ja esimerkkien tarkastelu, tietoinen vertailu, yhtäläisyyksien ja erojen etsiminen ja selittäminen • Ajatteluprosessien näkyväksi tekeminen • oppijan työskentelyprosessin tallentaminen ja esittäminen, töiden julkistaminen ja kommentointi, tehtyjen muutosten näyttäminen

5. Metakognitio • oppijan vastuulla mahdollisimman paljon • työskentelyprosessin tavoitteiden määrittely ja työskentelyn suunnittelu, huomio suoritustapaan, omien tietojen ja oman toiminnan tarkastelu ja arviointi • Asiantuntijamallien käyttö • ratkaisumalleja selityksineen, hyviä käytäntöjä, tukirakenteita, työtapasuosituksia, prosessin näkyvyys, yhteydet asiantuntijatietoon • Yhteisöllisyys • yhteisöllisiä työkaluja, yhdessä suoritettavia tehtäviä, tuotetun tiedon tallentaminen ja jakaminen, yhteisen työskentelykulttuurin arvostaminen ja tukeminen • Yhteisen kehitettävän kohteen merkitys erityisen tärkeä

6. Kehittyneen tietokäsityksen välittäminen -tiedon luonne ja ja suhtautuminen tietoon • Teoreettinen ajattelu ja eri tiedonmuodot • Huomio teoreettiseen ajatteluun suhteessa faktatietoon ja havaintoihin: • ilmiöiden, mutta myös niiden taustalla olevia teoreettisten periaatteiden kuvaaminen • teoreettisten periaatteiden käsittely, mutta myös niiden konkreettisten ongelmien esittely, joiden vuoksi teorioita tarvitaan • Miksi-kysymykset tärkeitä, ei vain Mitä-kysymykset • Vuorovaikutus eri tiedonmuotojen välillä: • teoreettinen tieto–havainnot • autenttiset tilanteet –käsitteellistäminen • teoreettinen tieto –käytännöt • tieteelliset kysymykset –vaihtoehtoiset vastaukset Paavola, Ilomäki & Lakkala, 2005

7. Kysymysten ja ongelmien merkitys • Huomion kohdistaminen ongelmalliseen ja vaikeaan tietoon: se mitä ei vielä tiedetä (mutta on mahdollista tietää); mielenkiintoiset avoimet kysymykset. • Käsitellään niitä kysymyksiä, joihin käsiteltävät teoriat ja ongelmat ovat vastauksia: mikä on näiden kysymysten syntyhistoria, mihin kysymyksiin käsiteltävä materiaali tai käsiteltävät teoriat ja selitykset tarjoavat vastauksia. • Eri näkökulmien esiin tuominen • Saman asian tai ilmiön käsittely eri näkökulmista, myös keskenään ristiriitaisten käsitysten esittely • Kuvataan, kuinka eri oppisuunnat ovat ymmärtäneet ja voivat ymmärtää ja tulkita samat asiat eri tavalla

8. Tiedon todenmukaisuus • Tiedon autenttisuus: aitoja todellisen elämän materiaaleja, tietolähteiden kertominen ja kuvaaminen, materiaalin rikkaus. • Tiedon tilannesidonnaisten piirteiden esiin tuominen: ”metatietoa” tiedon alkuperästä ja tiedon tuottajasta; miten, miksi ja milloin tieto on tuotettu, jne. • Tiedon monimutkaisuuden ja tulkinnallisuuden esiin tuominen: asioiden väliset yhteydet, käsitysten keskinäinen ristiriitaisuus ja tulkinnallisuus. • Mahdollisuus omien arvioiden tekemiseen • Annetun tiedon arvioinnin ja vertailun korostaminen • Tarjotaan tiedon lisäksi perusteluja tiedolle; tuodaan selvästi esiin väitteiden perustelut (ja annetaan mahdollisuus tulkita tilanteet ja perustelut silti eri tavalla) • Omien päätelmien teon ja tiedon kehittelyn aktivointi: omasta kiinnostuksesta lähtevä pitkäjänteinen ideoiden kehittely.

9. Kolme metaforaa oppimisesta Korostetaan tiedon välittämistä ja omaksumista mahdollisimman tehokkaasti. Tietojen ja taitojen harjoittelu tukee tätä. Yhteisöllisyyttä ei välttämättä tarvita. Korostetaan autenttista tietoa ja todenmukaisia tehtäviä. Oppiminen on myös sosiaalista kasvamista ilmiön pariin ja siihen liittyvän identiteetin luomista. Korostetaan tutkimus- ja ongelmanratkaisutehtäviä sekä todelliseen käyttöön tulevan tiedon tuottamista. Yhteisöllisyys on keino käyttää osallistujien erilaista osaamista yhteisen kohteen kehittämiseksi. Paavola & Hakkarainen, 2005

10. Kirjallisuutta • Ilomäki, L. (toim.) (2004). Opi ja onnistu verkossa - aihiot avuksi. Käsikirja opettajille, kouluttajille ja tekijöille. Helsinki: Opetushallitus. • Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2005) The Knowledge Creation Metaphor – An Emergent Epistemological Approach to Learning. Science & Education 14, 535-557. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/knowledgecreationmetaphor.pdf