1 / 18

Hankkeen taustaa (Made by asko niskala )

Hankkeen taustaa (Made by asko niskala ). Kunnanjohtajapäivillä heitetystä haasteesta käynnistynyt. Hankkeen tavoitteet.

katima
Télécharger la présentation

Hankkeen taustaa (Made by asko niskala )

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Hankkeen taustaa (Made byaskoniskala) • Kunnanjohtajapäivillä heitetystä haasteesta käynnistynyt. Hankkeen tavoitteet • 0 työtöntä vuoden 2013 loppuun mennessä.Tämä tavoite nostaa motivaatiota korkeammalle kuin se, että tähdättäisiin esim. vain työttömien määrän puolittamiseen. Vaikkakin nolla-tilaan on silti vaikea ja epärealistista päästä.

  2. Hankkeen vaiheet • 1.Missä nuoret – missä palveluissa ”löysää” – mitä ongelmia • Numeraaliset tavoitteet ovat tärkeitä mittareita ja suunnannäyttäjiä, mutta kuten hankkeenkin yhtenä tärkeänä tavoitteena on/oli tutkia numerojen sisältöä eli sitä mitä sen yhdenkin nuoren elämään kuuluu, miksi hän on työtön, missä palveluissa hän jo on, minkä laatuistapalvelua hän jo saa, mitä esteitä hänellä on päästä työmarkkinoille jne. Hankkeessa tutkittiin asiakasprofiileja ja tiivistettiin verkostojen välistä yhteistyötä siksi, koska on hyvin todennäköistä, että suuri osa nuorista putoaa eri palvelujen väliin, koska yhteistyötä ei luontevasti tapahdu eri toimijoiden välillä.

  3. 2.Apupoikia ja oppi-isiä – yrityksistä kuultua • Ennen oli avustavia tehtäviä nuorille, nykyään ei. Ennenkin oli jo ns. tuettuja töitä eli apumiehen tehtäviä jonkun kokeneen seurassa, joka tuetusti auttoi uralla eteenpäin. Nyt siihen ei yrityksillä ole varaa kiristyneen yrittäjyyden takia. Kunta ottaa vastuuta tästä tehtävästä tulevaisuudessa.

  4. 3.Vahvistetaan myönteisyyttä • Nuorten kanssa toimitaan vahvuusperiaatteella ja tuodaan esille mitä myönteisiä taitoja ja ominaisuuksia heillä on. Tämä työ tuotti viime vuonna ja tänä vuonna yhteensä 22 nuorelle erilaisia työllistämistoimenpiteitä. Ja nämä numerot pitävät sisällään enemmän tai vähemmän vahvasti tuettuja työharjoitteluja, satoja keskusteluja nuorten kanssa, asuntojen etsimistä, velka-asioiden selvittämistä, päihteiden käytöstä puhumista, tsemppaamista, soittelua, kouluun hakua, opinnollistamista, koulun kanssa selvittelyä, ruoan laittoa jne.

  5. Asiakasprofiilit • ”Työmiehet ja työnaiset” • tyypillisesti koulunsa keskeyttäneet tai eivät ole edes aloittaneet toisen asteen koulutusta • peruskoulussa ollut jo jotain vaikeuksia; oppimisvaikeudet • tekeviä, motivoituvat työstä, pystyvät sitoutumaan aikatauluihin pääosin • usein elämänhallintaan liittyviä ongelmia • päätavoite päästä työhön, koulusta ei voi edes keskustella • olleet usein jo vuosia työttömänä tms • asiakkaat tulevat yleensä sosiaalitoimen kautta. Nuoret ovat saattaneet olla jo pitkään kaiken ulkopuolella ja vain esimsosiaalitoimiston tai Työ ja Elinkeino-toimiston asiakkaana, mutta mitään aktiivisia toimia heidän työllisyyden eteen ei ole tehty, koska sellainen taho on puuttunut • Ratkaisu: • yhteistyössä sosiaalitoimiston kanssa mietitään sopivia työllistämistoimenpiteitä nuorille. Usein nuoret suuntautuvat työkokeiluun työpajalle. Pajajakson tavoitteena on selvittää nuoren arjen hallintaa, työtaitoja ja muita työn tekemisen kannalta merkittäviä asioita. Usein työkokeilun aikana selvitetään monia muita pitkään kestäneitä ongelmia: pikavippivelat, asuntohäädöt, keskeytyneiden opintojen jatkaminen, terveyshuolet, päihteet, taloushuolet jne. Monien nuorten kohdalla ensimmäistä kertaa kertovat ongelmistaan. • Tavoitteena tehdä työkokeiluja yrityksiin (1-2 päivää), jotta nähdään työkuntoisuus ja miten se kehittyy kokeilun aikana • Joidenkin nuorten kohdalta on voitu nopeastikin tehdä yritysyhteistyötä ja jopa vakituisia paikkojakin on saatu syntymään. • Valmiuksia oppisopimukseen

  6. ”Oman polun kulkijat” • tyypillisesti toisen asteen koulutuksen vasta aloittaneet tai max. toisella luokalla olevat, jotka haluavat keskeyttää • peruskoulussa ollut jo jotain vaikeuksia; käytökseen tai oppimiseen liittyen • sitoutumis- ja motivoitumiskyky heikko, alisuorittaminen • usein myös koulunkäynti ei kiinnosta sen takia, koska tietävät jo ”kaiken” opiskeltavasta alasta • erityisesti näkevät parempana mahdollisuutena opson • haastavin ryhmä • Ratkaisu: • verkostopalaverit koulun kanssa ja suunnitelmien rakentaminen nuorelle. Tavoitteena se, että koulu ei keskeydy. Vaihtoehtona työpaja oppimisympäristönä. • ratkaisua etsitään myös ongelmien taustoista; kotitilanne, talousasiat, masennus tms. Tiivis yhteistyö hyvinvointiohjaajan ja koulun kanssa • työkokeilussa usein vahvasti tuettava ja vaatii pitkän kokeilusopimuksen, että saadaan tuloksia aikaan • oppisopimusvaihtoehto ei todennäköinen, muuta kuin oppilaitoksen suosituksesta

  7. ”Ihan hyvin menee, ei mitään ongelmia” • koulunsa aiemmin keskeyttäneet ja usein elämän hallinnan ongelmien vuoksi, josta johtuen myös kouluun sitoutuminen on ollut heikkoa. Kuraattoreiden vakioasiakkaita. • heikkokuntoisia psyykkisesti ja fyysisesti • vaikea saada sitoutumaan yli 1 päivän / vkonmittaisiin toimenpiteisiin, koska kuntoisuus ei riitä • yleensä erittäin taitavia jossain tehtävässä; taiteellisuus jne. • Ratkaisu: • ohjautuu asiakkaaksi yleensä sosiaalitoimen kautta. Ensikartoituksen perusteella laaditaan yleensä työpajajakso, joka on aina alkuun kk:n mittainen. Tavoitteeksi asetetaan yleensä pystyä sitoutumaan 1-2 päiväksi työpajalle. Työtehtävät laaditaan sen mukaan missä on kunkin nuoren mielenkiinto ja mihin hän pystyisi mahdollisesti motivoitumaan. Pitkiä työkokeilusuhteita, koska hoidettavia asioita paljon. • tiivis yhteistyö hyvinvointiohjaajan ja sosiaalitoimen kanssa; usein hyvinvointiohjaajan tukea tarvitaan paljon (päihdeterapia) • onnistuminen vaatii syvän luottamussuhteen syntymisen

  8. Tuettu Työkokeilu- ja Oppisopimusohjelma alle 25v. petäjävetisille työttömille työnhakijoille ja ammattikouluttautumattomille nuorille

  9. Petäjäveden kunta käynnisti osana nuorten yhteiskuntatakuuta tuetun oppisopimusohjelman, joka on tarkoitettu alle 25v. työttömille työnhakijoille ja ammattikouluttautumattomille nuorille. • Nuoren työnantajana tulee olemaan Petäjäveden kunta ja koulutuksen järjestäjänä pääosin Jyväskylän tai Jämsän Ammattiopisto, lähtien nuoren omista tarpeista ja riippuen suoritettavasta tutkinnosta. Nuori työskentelee kunnan eri toimipisteissä, tekemällä oppien tutkinnon vaatimia tehtäviä. Oppisopimuksen aikana on tarkoitus, että kunta edelleensijoittaa nuoren paikalliseen yritykseen työhön oppisopimuksen loppuvaiheessa (esim viimeinen puoli vuotta). Oppisopimusta edeltää 4-6kk:n mittainen työkokeilu, jona aikana on tarkoitus selvittää nuoren valmiudet ja valmentaa tulevaan oppisopimusohjelmaan. • Tutkintokokonaisuuksia, joita kunnan eri toimipisteissä voi mm. suorittaa: liikuntapaikkojen hoitaja, kiinteistönhoitaja, lähihoitajan pt, kouluavustajan pt, kokin pt, laitoshuoltajan pt, palveluvastaavan pt.

  10. Mitä tukea on tarjolla oppisopimuksen aikana? • Oppisopimuskoulutus on perinteisesti itsenäisiä opiskelu- ja työtaitoja vaativa tapa hankkia koulutus. Tutkintoa vastaava työtaito hankitaan pääasiassa käytännössä tekemällä, vain pieni osa oppisopimuskoulutusta on teoriaa. Oppisopimuskoulutukseen kuuluu myös etätehtävien tekoa. Tämän vuoksi oppisopimuskoulutuksen aikana on mahdollista saada apua etätehtävien tekemiseen. • Lisäksi kunnalta on saatavissa työ- ja yksilövalmentajan apua siihen, että työ sujuu työpaikalla ja nuori saa suoritettua tutkinnon loppuun saakka. Apua on saatavissa viikoittain, niin usein, kuin sitä nuori tarvitsee. Valmennus on käytännön ohjausta ja apua arjen erilaisissa asioissa.

  11. Miten haetaan • Oppisopimusohjelmaan hakeudutaan kunnan nettisivuilla www.petajavesi.fi olevan ”tuettu oppisopimusohjelma” –linkin alla olevalla hakulomakkeella tai olemalla suoraan yhteydessä työllisyyspalvelupäällikkö Satu Keliniin 014-2673031. • Lisätietoja • Lisätietoja voit kysyä: Jaana Strömberg 014-2673164.

  12. 1.Yhteydenotto kuntaan: hakulomake www.petajavesi. –sivuilta, sen täyttö ja lähetys: satu.kelin@petajavesi.fi • 2.Ensitapaaminen: Etenemissuunnitelman laatiminen: Tuen tarpeen, osaamisen ja vahvuuksien arviointi sekä toiveet työkokeilupaikasta Työkokeilupaikasta sopiminen Oppisopimussuunnitelmat • 3.Työkokeilu kunnan toimipisteessä 4-6kk Työkokeilun aikana nuorella on jatkuva työpaikkaohjaajan tuki käytössä. Jakson aikana ohjaaja arvioi muuta tuen tarvetta (hyvinvointiohjaaja, psykologi, talousneuvonta, velkaneuvonta, terveyspalvelut, asuntopalvelut tms.) • Jatkosuunnitelmien hahmottaminen ja laatiminen • Oppisopimuskoulutuksen aikainen tuki nuorelle: Apua etätehtävien tekemiseen Feeniksissä • Neuvontaa työn tekemiseen työpaikalla • Apua ja tukea erilaisiin ongelmatilanteisiin • Työ- ja yksilövalmentajan tuki käytössä viikoittain ja alusta asti • Apua opiskeluaikataulun suunnitteluun ja oppisopimuksen jälkeiseen työllistymiseen • Keskusteluapua ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa

  13. Petäjäveden kunnan tuetun oppisopimusohjelman valintakriteerit Opiskelijavalintaan vaikuttavat kriteerit:

  14. 1. Tuetussa oppisopimusohjelmassa nuoren tulee olla 17-25v. Ammattikouluttamaton työtön työnhakija, jolla on palkkatukioikeus. Kunta ei ota opiskelijaksi suoraan peruskoulusta oppisopimukseen siirtyviä nuoria, vaan heidän opiskelupaikkansa tulee löytyä yrityksistä. Opiskelijan on kuitenkin mahdollista saada kunnalta opiskelun (etätehtävät) ja yksilövalmentajan tukea koko oppisopimusohjelman ajan jonka opiskelee yrityksessä.

  15. 2. Nuoren kykyä suoriutua mahdollisesta oppisopimuksesta mitataan n. 4-6kk:n mittaisella työkokeilujaksolla opiskeltavaa alaa koskevassa kunnan toimipisteessä tai yrityksessä. Työkokeilussa opiskelijan on osoitettava sitoutumiskykyä, soveltuvaa terveyttä ja motivoituneisuutta opiskeltavaa alaa ja työnantajaa kohtaan.

  16. 3. Alle 20v nuoret ohjataan ensisijaisesti opiskelemaan kouluun. Poikkeuksena merkittävät sosiaaliset perusteet sekä muut opiskelua merkittävästi haittaavat ongelmat (oppimis-, sosiaaliset vaikeudet jne). Motivaation puute opiskelua kohtaan ei ole riittävä syy päästä oppisopimusohjelmaan.

  17. 4. Koulun kirjoilla olevat opiskelijat eivät ole oikeutettuja oppisopimusohjelmaan muuta kuin yllä mainituissa tapauksissa. Näissä poikkeustapauksissa toimitaan yhteistyössä sen oppilaitoksen kanssa, jossa opiskelija on kirjoilla. Päästäkseen oppisopimusohjelmaan, opiskelijalla tulee olla • A. oppilaitoksen suositus oppisopimusvaihtoehdoista, johon on päädytty yhteisen verkostopalaverin ja selvityksen perusteella. Verkostopalaverissa on mukana kunnan edustaja • B. Oppilaan oma arvio omista oppimisen tms. taidoista ei riitä perusteluksi oppisopimusohjelmaan pääsemiseen. • C. Suuret poissaolomäärät ja huono motivaatio ei riitä perusteluksi oppisopimusohjelmaan pääsemiseen, vaan ongelmien taustalta pitää löytyä em. Syitä. (oppimisvaikeudet, sosiaaliset perusteet, muut normaalia opintopolkua haittaavat merkittävät ongelmat)

  18. 6. Oppisopimukseen ja opiskeltavaan alaan soveltuva terveydentila. • 5. Motivaation puute opiskelua kohtaan ei ole riittävä syy päästä oppisopimusohjelmaan. • 7. Päätökset valinnoista tehdään aina edellä mainittujen kriteerien lisäksi tapauskohtaisesti.

More Related