Tietojohtamisen haasteita julkishallinnossa

1. Tietojohtamisen haasteita julkishallinnossa Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 12.11.2010

2. Näkökulma • VTV perustuslaissa säädetty ylin kansallinen ulkoinen tarkastusviranomainen, joka tekee valtiontalouden tilintarkastusta, laillisuustarkastusta ja tuloksellisuustarkastusta sekä toimii vaali- ja puoluerahoituksen laillisuusvalvojana • VTV:n vuosikertomus eduskunnalle K 20/2010 vp. • julkisen sektorin konserniohjaus osana uutta Suomi –strategiaa • tietojohtamisella merkittävä rooli siinä • => HE 246/2010 vp. laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta vasta rakenteellinen alku, sisältö ja tiedon ja tietoprosessien johtaminen tarvitaan jatkossa mukaan entistä vahvemmin • VTV:n suorittaman ulkoisen tarkastuksen kohteena laajalti myös informaatiohallinto ja ICT-toiminta • esim. sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-hankkeet ja –arkkitehtuuri (valmistuu 2010 lopulla)

3. Tietojohtamisen 5 haastetta julkishallinnossa • 1. Tietojohtamisen antamia mahdollisuuksia ei ole vielä riittävästi hahmotettu • 2. Tietojohtaminen ei ole vielä tarvittavalla painoarvolla hallintopolitiikan asialistalla • 3. Tietojohtamista ei ole riittävästi ajanmukaisesti vastuutettu • 4. Julkisjohtajat eivät osaa riittävästi tietojohtamista, ICT-hallintaa ja informaatio-oikeuden perusteita • 5. Hallinnon rakenteet eivät vastaa informaatiohallinnon ja tietojohtamisen aikakauden tarpeita

4. Tietojohtaminen Suomen pirullisiin haasteisiin vastaamisessa: Kokonaisveroaste ja julkisten palveluiden kehitys Lähde: Kinnunen ja Kostiainen: BoF Online 1/2010

5. Miten tietojohtaminen auttaa näihin vastaamisessa • Tietoperusteinen politiikka => vaikuttavuus ja tehokkuus • Tuloksellisempi palveluiden järjestäminen • vertailukehikko palveluiden kehittäjille ja kansalaisille • tuottavuus => • prosessien tehokkuus • tieto liikkuu ja sitä voidaan tehokkaasti ilman tarpeettomia prosessointikustannuksia hyödyntää • uusi tapa tehdä työtä; kokousten määrä ja laatu • tiedosta ja tietovirrasta syntyvät innovaatiot • Vaikuttavammat palvelu-ja interventio- sekä muut toimintamuodot => tieto- ja näyttöperusteinen lähestymistapa • vaikuttavuus ja kustannustehokkuus • edellyttää tiedon ja tietojohtamisen viemistä palvelun arjen tasolle ja integrointia palvelua koskevaan päätöksentekoon • Vaikuttavampi kehittämispolitiikka • toistuvista kehittämishankkeista ratkaisuihin

6. Mistä puhumme kun puhumme julkisesta tietojohtamisesta • Tietoprosessien, tietämyksen ja dokumenttien ja informaatioaineistojen tehokasta hallintaa sekä tässä ICT:n ja kognitiivisten apuvälineiden tehokasta hyödyntämistä • Uuden tiedon muodostamista monipuolisten informaatioaineiston muokkauksella ja analyysillä • Tiedon ja tietämyksen tehokasta jakamista ja hankkimista sekä aktiivista vuorovaikutusta verkoissa ja verkostoissa • Informaatio- ja tietopääoman ja informaatio- ja tietoverkkojen ja niissä hyödynnettävän ICT:n strategista johtamista • Uusi tietojohtaminen lähtee kansalaisen ja käyttäjän näkökulmista • Uusi tietojohtaminen hakee tuottavuutta toiminnan ja ICT:n yhdistävillä innovaatioilla sekä vaikuttavuutta paremmin kohdennetuilla ja paremmin purevilla toimenpiteillä • Julkinen tietojohtaminen: otetaan huomioon julkisen sektorin ja palvelun erityiset piirteet ja yhteiskunnalliset tehtävät

7. Julkinen tietojohtaminen on laaja muuhun johtamiseen ja arjen toimintaan integroituva näkökulma • Tietojohtaminen tarkoittaa periaatteita sekä tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon ja tietämyksen luominen, haku, levittäminen ja hyödyntäminen organisaatiossa, organisaatioiden välillä ja organisaation toiminta- ja yhteistyöverkostoissa on järjestetty • Julkinen tietojohtaminen tarkoittaa myös julkisen tieto- ja informaatiopääoman ja tietämyksen systemaattista johtamista, hallintaa ja mittaamista • Ei siis ole pelkästään tietohallintoa ja IT –järjestelmiä koskeva kysymys

8. Julkisessa tietojohtamisessa • Rakennetaan toiminta- ja työympäristöä, jossa tieto välittyy tehokkaasti • Huolehditaan tiedon ja asioiden järjestelmällisestä dokumentaatiosta ja tiedon hyödynnettävyydestä • Käsitellään, hyödynnetään ja jaetaan dokumentoitua tietoa • Siirretään hiljaista tietoa ja tietämystä • Kehitetään ja luodaan tietoa ja osaamista tehokkaasti siirtäviä rakenteita • Hallitaan ja hyödynnetään monipuolisesti tietosisältöjä ja varantoja

9. Tietojohtaminen ei ole tarvittavalla painoarvolla hallintopolitiikan asialistalla • Julkisen hallinnon malli ja paradigma on muuttumassa • Uusi hallinto on informaatiohallintoa ja informaatiohallintaa • Informaatiohallinnon kehittämisessä tietojohtaminen on ratkaisevan tärkeässä asemassa • Tietojohtaminen on myös perusoikeuksien ja kansalaisuuden toteuttamista • Hallituksen esitys julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta koskevaksi laiksi eli yhteentoimivuuslaiksi (HE 246/2010 vp.) on oikeansuuntainen avaus • laki antaa mahdollisuuksia myös tietojohtamisen kehittämiseen • lakiesityksen tarkoittama muutos sisältää myös riskejä • tietojohtaminen ei näy vielä lakiesityksessä • tietojohtamista ei ole vielä nostettu selkeästi asialistalle hallintopolitiikassa • => seuraavan hallitusohjelman jälkeen strateginen ICT –hallinta ja tietojohtaminen olisi perusteltua määritellä hallintopolitiikan keskiöön ja tärkeäksi kehittämiskohteeksi

10. Informaatiohallinto • uuden hallinnon ja yhteiskunnallisen ongelmanratkaisun ja koordinaation malli • julkisen hallinnon perusmuotona on informaation käsittely, tuottaminen ja viestintä tietoverkoissa • tietoprosessit ovat keskiössä • irtautuu perinteisellä tavalla ymmärretystä paikasta ja organisaatiorakenteesta • perustuu verkko-ja verkosto-organisaatioon • riippuvuus tiedosta, tietojärjestelmistä ja tietoverkoista 24 h • perusoikeuksien toteutus siirtyy tietoverkkoihin

11. Tietojohtamista ei ole riittävän ajanmukaisesti vastuutettu • Yhteentoimivuuslaissa säädettäisiin myös tietoarkkitehtuurien suunnittelusta => osa tietojohtamista • Tuottavuusnousut tapahtuvat vain toiminta- ja informaatioprosessien kehittämisen kautta => yhteentoimivuuslain perusteella VM:n informaatio-ohjauksen kohteena • Valtioneuvoston ohjesääntö ja mininisteriöistä annetut valtioneuvoston asetukset eivät selkeästi määrittele eikä kukaan ole riittävän selvästi ottanut vastuuta tietojohtamisen kokonaisuudesta • => VNK ja VM ottavat yleisohjauksen • luodaan selkeä matriisi • tietojohtamisen strateginen ja kehittäminen ohjaus osaksi JulkIT –toimintaa ja VNK.n johdolla tapahtuvaa VN:n toiminnan johtamista

12. Julkisjohtajat eivät osaa riittävästi tietojohtamista, ICT-hallintaa ja informaatio-oikeuden perusteita • Uudessa hallinnossa välttämätön osa johtamisen osaamista • Käyttäjien, johdon ja järjestelmien / informaatiohallinnan ja prosessien kehittäjien yhteistyö ei toimi • Tietojohtamisesta ei tule eikä saa tulla uutta johtamisen erillisoppia vaan osa ammattitaitoa yleisjohdossa • Informaatio-oikeuden perusosaaminen kuuluu välttämättä myös julkisjohtajien perusammattitaitoon

13. Hallinnon rakenteet eivät vastaa informaatiohallinnon ja tietojohtamisen aikakauden tarpeita • Hallintomme rakenteet vastaavat 1900-luvun teollisuusyhteiskuntaa • => palvelukeskeinen, jälkiteollinen informaatioyhteiskunta on ihan muuta • Tietorakenteiden ja tietoprosessien merkittävyys ja niiden operatiivinen ylläpito • tietojohtamisvirasto • perustietovarantojen yhteisempi käsittely => perusrekisteri/perustietovarantolaki • osa ylläpitotehtävistä yhteisempään virastoon

14. Hyvinvoiva tulevaisuuden Suomi? • Tarvitsemme yhteisen Suomi –strategian • Vastaamalla näihin haasteisiin Suomi on 2020 -luvulla maailman johtava kansalaiskeskeinen tietoyhteiskunta ja informaatiohallinnon mallimaa - ennen kaikkea hyvinvoiva ja valistunut yhteiskunta!