OPISKELU OSA URHEILUA

1. NUOREN URHEILIJAN OPISKELU JA URHEILU-URAOlympia-akatemian istunto15.10.2005 SeinäjokiTuuli Merikoski-SiliusOpintokoordinaattoriSuomen Olympiakomitea

2. OPISKELU OSA URHEILUA • Koulunkäynti ja opiskelu kuuluvat suomalaiseen kilpa- ja huippu-urheiluun… • Järjestelmän kannustettava urheilijoita kouluttautumaan urheilu-uran aikana, mutta mahdollistettava myös yksilölliset ratkaisut ja tuettava niitä • Myös koulutus- ja opintotukijärjestelmien tulisi tunnistaa ja ottaa huomioon urheilijan erityisongelmat

3. VALINNAN PAIKKOJA • 12v. : urheilupainotteisuus peruskoulussa? • 15 v. : Lukio vai ammatillinen koulutus? Urheilulukio vai lähilukio? Mikä ala? Kehittymismahdollisuudet urheilijana? Valmentaja? Seura? Urheilu vai opiskelu?

4. NUORI URHEILIJA KAUKANA KOTOA… • sopeutuminen: perhe, kaverit • koulu, kuka valvoo, ohjaa ja auttaa? • ruokailut, pyykit, varustehuolto • soluasuminen, asuntolat • nukkuminen, elämäntavat, vapaa-aika • sairastuminen, kuka huolehtii? • kuka auttaa, lohduttaa, hoitaa, asettaa rajoja? • talous?

5. VALINNAN PAIKKOJA jatkuu… • +19 v.: Urheilukoulu vai lähin varuskunta? Siviilipalvelus? Välivuosi? • +20 v. +:Ammattikorkeakoulu vai yliopisto? Mikä ala? Paikkakunta? Urheilumyönteisyys? Joustoa? Harjoitteluolosuhteet? Valmentaja? Seura? Onko paikkakunnalla urheiluakatemia? Urheilu vai opiskelu? Mitä opiskelujen jälkeen? Urheilu vai työ?

7. OK:n tukiurheilijat 2003 • opiskelijoita 58% korkea-aste 67% II aste 33% • töissä 19% suurin osa koulutustaan vastaavassa työssä osa- tai kokoaikaisesti, osa täysin muulla alalla, osa ilman koulutusta • ammattiurheilijoita 13% suurimmalla osalla ammatti, osalla vain peruskoulu/lukiopohja • muu tilanne (välivuosi, armeija tms) 10% osalla opiskelupaikka hankittuna

8. VALINNAN PAIKKOJA jatkuu… • +30 v.: Lopetanko? Mitä uran jälkeen? Töihin? Miten saan töitä ilman työkokemusta? Opiskelemaan? Miten hyödynnän urheilu-urani? Suurilta stadioneilta arkiseen elämään, miten sopeudun, mistä löydän paikkani?

9. Urheilijan ura 1: Urheilu-ura „Elämän ura“

10. Urheilijan ura 2: Urheilu-ura „Elämän ura“ Siirtymävaihe

11. Urheilijan ura 3: Opiskelu ja ammattitaidon ylläpitäminen Uusi ura Urheilu-ura • Urheilun ja opiskelun tai työn yhdistäminen • Positiivinen vaikutus urheilutuloksiin

12. HAASTEITA URHEILIJAN OPINTOPOLULLA • Ajanpuute ja ajankäytön hallinta: double shift • Kokonaiskuormitus: yli- tai alikuormitus • Suunnittelun puute: If You fail to plan, plan to fail! • Poissaolot, rästiopinnot • Opiskeluyhteisöön kiinnittyminen • Opintoalojen eroavaisuudet, lajien eroavaisuudet • ”Tehokkuusvaatimukset” • Toimeentulo-ongelmat

13. Miksi opiskelevalla urheilijalla on toimeentulo-ongelmia? • Opintotuki tunnetusti riittämätön  urheilijat eivät voi paikata aukkoa käymällä töissä • Opiskelutahti ei kaikilla riitä opintotuen nostamiseen (talvilajit!) • Hitaan opiskelutahdin johdosta tuki ei riitä koko tutkinnon suorittamiseen • Valmennustuki myös riittämätön kattamaan urheilusta aiheutuvat kulut, eikä tukea riitä kaikille huipulle pyrkiville • Sponsori- ja kilpailutulot harvojen ulottuvilla

14. MIKÄ NEUVOKSI? • Urheilijan oma aktiivisuus, suunnittelu • Opintojen alku, tilanteen haltuunotto • Tehostettu opintojen ohjaus, HOPS • Urheilijalähtöisten opintoratkaisujen löytäminen ja tehokas käyttö! • Rytmitys ja vuorottelu • Opiskelututor ja/tai vertaistuki • Asenteet, motivaatio!

15. Valmentajan/seuran roolista • positiivinen kannustus ja aito kiinnostus!!! • urheilijan tukeminen valinnoissa • opiskelusuunnitelma valmennussuunnitelman rinnalla, opiskelun huomioiminen valmennuksessa • yhteistyö koulun kanssa –keskustelua myös ”ylätasolla”: opettaja ja opot –valmentajat-vanhemmat

16. Liiton roolista • ”opintovastaavan” tai opiskeluasioista vastaavan toimielimen nimeäminen (kiekko-opo!) • luottamushenkilöiden osaamisen ja kontaktien hyödyntäminen! • liitossa tieto urheilijoiden opiskelupaikasta /työtilanteesta  lajilähtöinen kehitystyö • tiedottaminen, valmentajakoulutus • valmennus- ja kilpailujärjestelmän tarkastelu myös opiskelujen kannalta!

17. Keiden muiden sitoutumista ja tukea tarvitaan? • vanhemmat, perhe • sponsorit • agentit, managerit • muut tahot?

18. Olympiakomitean roolista • Nuoriso-ohjelma vuodesta 1997 • Opintokoordinaattori vuodesta 2001 • toisen asteen urheilijakoulutuksen ”veturi”: urheiluoppilaitosten seurantaryhmän puheenjohtajuus, seminaarit, Nuoren urheilijan ura –opasyhteistyö • Mukana valmennuskeskusten sekä harjoittelukeskusten ja urheilu- akatemioiden kehittämistoiminnassa • Yhteistyö Adecco Finland Oy:n kanssa: Huippu-urheilusta työelämään -hanke

19. Mikä ihmeen urheiluakatemia? URHEILUAKATEMIA on urheilijoiden, lajiliittojen ja seurojen, oppilaitosten, kaupunkien ja kuntien sekä valmennuksen tukipalveluita tarjoavien tahojen YHTEISTYÖVERKOSTO, jonka tavoitteena on: • TEHOSTAA urheilijoiden päivittäis- harjoittelun suunnittelua, toteutusta ja seurantaa • LUODA edellytyksiä ammattivalmennukselle • TUKEA urheilijoiden kouluttautumista haluamalleen alalle urheilu-uran ohessa • TARJOTA kokonaisvaltaiseen valmentautumiseen liittyviä tukipalveluja

20. Ouluseutu Urheiluakatemia (v.2001) Satakunta Sport Academy (v.2002) Keski-Suomen Urheiluakatemia (v.2002) Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (v.2003) Joensuun Urheiluakatemia (v.2003) Pohjois-Savon urheiluakatemia (v.2004) Turun seudun Urheiluakatemia (v. 2004) Kotkan Urheilijakoulutus, Etelä-Kymenlaakson ua (11/2004) Päijät-Hämeen ua (1/2006?) Lapin ua (8/2005) Tampereen ua (8/2005) Vaasan seudun ua (8/2005) Urheiluakatemiat: valtakunnallinen tilanne 10/2005

21. Summa Summarum • Opiskelun ja huippu-urheiluvalmentautumisen voi yhdistää menestyksekkäästi • Edellyttää urheilijalta ja valmentajalta vastuullista opintojen ja valmennuksen suunnittelua • Tarvitaan eri tahojen tiivistä yhteistyötä ja yhteistä tahtoa!