1 / 18

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi, Helsinki, 14.10.2011

Musiikin tuottamisen vaikutuksia muistisairaan ihmisen puheen tuottoon Sari Laine musiikinohjaaja/ toimittaja Seija Pekkala FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos. Vanhustyön vastuunkantajat kongressi, Helsinki, 14.10.2011. Tutkimuksen tavoite.

kirima
Télécharger la présentation

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi, Helsinki, 14.10.2011

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Musiikin tuottamisen vaikutuksia muistisairaan ihmisen puheen tuottoonSari Lainemusiikinohjaaja/ toimittaja Seija PekkalaFT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos Vanhustyön vastuunkantajat kongressi, Helsinki, 14.10.2011

  2. Tutkimuksen tavoite On selvittää • Lisääntyykö keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavan ihmisen puheen määrä tämän musiikillisen menetelmän avulla? • Parantuuko puheen laatu tämän musiikillisen menetelmän avulla?

  3. Menetelmä = Kuvasäveltäminen • Säveltäjänä ”Tuija”, 57v, keskivaikea Alzheimerin tauti • 13 musiikkisessiota, säveltäminen pianolla • 2 johdatuskuvaa • 11 varsinaista kuvaa • Tähän tutkielmaan valittiin 3 sessiota: alusta, keskeltä ja lopusta • 2 vaihetta: • 1. kuvien katselu ja kysymyksiin vastaaminen • 2. kuvista säveltäminen ja kerronta (ei kysymyksiä)

  4. Valokuvat • Omaelämänkerrallisten valokuvien katselu on yksi valokuvaterapian päämenetelmistä (Suomen Valokuvaterapiayhdistys ry, 2011) • Visuaaliset symbolit ohittavat useat defenssimekanismit, jotka rajoittavat ihmisen suoraa yhteyttä voimakkaisiin tunteisiin, ajatuksiin ja muistoihin (Weiser, 2011) • Kuvat toimivat itseilmaisun ja viestinnän välineinä (Weiser, 2011) • Kuvilla voidaan synnyttää jatkuvuutta muistisairaan ihmisen minuuden ja maailman hahmottamisen tapaan (Semi, 2004) • Kuvat luovat turvallisuutta ja tuttuuden tunnetta (Semi, 2004)

  5. Kysymykset kuvan katselutilanteessa • Kuka/Keitä tässä kuvassa on? • Mitä tässä kuvassa tapahtuu? • Milloin tämä kuva on otettu? • Missä tämä kuva on otettu? • Mitä kaikkea tässä kuvassa on?

  6. Musiikki • Virtaa ajassa ja on akustista energiaa (Lehtonen, 1989) • Musiikin avulla voidaan käsitellä kokemuksia, joita on mahdoton ilmaista sanallisesti (Lehtonen, 1989) • Äänen tai äänien yhdistelmät, erityisesti sävelkorkeus, voimakkuus ja äänen väri, aiheuttavat fyysisiä ja biokemiallisia tapahtumia ihmiskehossa (Skille & Wigram, 1996) • Musiikki vaikuttaa mm. sydämen lyöntien nopeuteen, verenpaineeseen ja solujen aineenvaihduntaan (Skille & Wigram, 1996)

  7. Musiikkisessio • Instrumenttina piano • Alkulämmittely • Säveltäminen • Teosten läpikäyminen

  8. Kuvionuotit (Äystö, 2005) • Suomessa kehitetty merkintäjärjestelmä, jossa informaatio merkitään eri värien ja muotojen avulla • Soittajan havaitsemisen ja motorisen toiminnan suhde kehittyy • Soittaja oppii syy- ja seuraussuhteita • Soittajan neurokognitiot kehittyvät ja vaikuttavat samanaikaisesti myös älykkyyden ja neuropsykologisen toimintakyvyn kehittämiseen

  9. Analyysi • Lasketaan molemmissa tilanteissa • sanojen määrä • kaikkien ja merkityksellisten asiakokonaisuuksien (propositiot) määrä • toistojen määrä

  10. Kuva 1. Sanojen määrän muutos

  11. Kuva 2. Kaikkien propositioiden määrä

  12. Kuva 3. Merkitsevien propositioiden määrä

  13. Kuva 5. Samojen asioiden toistaminen

  14. Yhteenveto tuloksista Musiikkitilanteissa • Sanojen määrän tuottaminen ei lisääntynyt • Tapahtuu enemmän merkityksellistä sanallista vuorovaikutusta kuin kuvien katselutilanteessa • Samojen asioiden toistaminen väheni • Puheen laatu parani huomattavasti

  15. Johtopäätökset • Tämä musiikillinen menetelmä lisää tämän henkilön puheen laatua huomattavasti • Menetelmässä käytetyt taidemuodot yhdessä saavat aikaan tämän vaikutuksen • Pilottitutkimus antaa aihetta laajempaan jatkotutkimukseen

  16. Viitteet • Äystö, S. (2004). Kuvionuotit neurokognitiivista musiikkiterapiaa ja musiikkipedagogiikkaa luomassa. Teoksessa Kaikkonen & Uusitalo, Soita mitä näet (s. 115-150). Jyväskylä: Gummerus. • Semi, T. (2004). Ihmetekoja kaapista löytyvillä aineksilla. Espoo: Opri ja Oleksi. • Lehtonen, K. (1989). Mitä musiikkiterapia on? Teoksessa Lehtonen (toim.) Musiikki terveyden edistäjänä (s. 12-20). Juva: WSOY. • Hanser, S. & Clair, A. (1996). Retrieving the Losses of Alzheimer´s Disease for Patients and Care-Givers with the Aid of Music. TeoksessaWigram, Saperston & West (toim.) The Art & Science of Music Therapy: A Handbook. Singapore. (s. 342-360). Singapore: Harwood Academic Publishers.

  17. Kiitokset • ”Tuija” ja hänen perheensä • Helsingin Alzheimer-yhdistys • Risto Jukkola FM, Musiikkiterapeutti, Eino Roiha -instituutti • Sibelius Akatemia

  18. Kuvassa esiintyvät henkilöt eivät liity kyseiseen tutkimukseen.

More Related