OSALLISUUS, KANSALAISUUS, YHTEISÖLLISYYS Vantaan sosiaalifoorumi 25.10.2012

1. OSALLISUUS, KANSALAISUUS, YHTEISÖLLISYYSVantaan sosiaalifoorumi 25.10.2012 Kokemuksia yhteisötyöstä Kaija Tuuri

2. Vantaan sosiaalifoorumi 25.10.2012Kaija Tuuri, psykologi LP, Lehtori • 1. YHDYSKUNTATYÖSTÄ YHTEISÖTYÖHÖN • 2. KOKEMUKSIANI YHTEISÖ- JA LÄHIÖTYÖSTÄ • 3. CASE ROOTTORI • 4. YHTEISÖTYÖN TULEVAISUUS?

3. YHDYSKUNTATYÖ-YHTEISÖTYÖ Yhdyskuntatyö suomalainen käsitteellinen vastine CW:lle (Community Work) -Pohjoismaiset esikuvat (grannskapsarbete, samhällsarbete) ”Yhteisösosiaalityö” 2000-luvun käsite -laajennus yhdyskuntatyön käsitteestä -taustalla yhteisötyön käsite (Setlementtiliiton Uusi yhteisötyö-hanke 1998-2000; Irene Roivainen); käsite irtaantui alueesta

4. Cable-projekti

5. takavuosien tarinaa… • Yhdyskuntatyön buumi osui 1960-1970-luvuille lähiöiden rakentumisen aikaan. -tuolloin yhdyskuntatyö sosiaalityön metodi niin julkisella puolella kuin etenkin seurakuntien yhteiskunnallisessa työssä. • SOFY- projekti 1980-luvun alkupuolella pyrki asuinalueiden kehittämisessä yhdistämään sosiaalisen ja fyysisen ja pyrki saamaan asukkaita ja eri toimijoita mukaan. • 1990-luvun lama-aikaan käynnistettiin useita verkosto-projekteja, joiden toimintamalleissa vahvoja yhteisötyön piirteitä.( lähiö- ja kumppanuusprojektit, ruokapankit) • 2000-luvun alkuun osuivat osallisuus- ja kasvatus tulevaisuuteen projektit sekä Urban-ohjelmat)

6. jatkuu… • Aika vähän on tutkimusta, mitä kestävää nämä projektit ovat saaneet aikaan • Aivan varmaa, että ne ovat lisänneet toimintavuosiensa aikana asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Minulla on itsellä kokemusta ja havaintoja kaikista mainituista projekteista vastuurooleissa. • Itä-Helsingissä Roottori-projektin päällikkönä (2010-2012 toimiessani saatoin todeta, että kyllä monet aiemmat projektit olivat jättäneet myös yhteistyörakenteita ja luoneet yhteistyökulttuuria toimijoiden välille. Ne olivat synnyttäneet uusia sosiaalisia innovaatioita. • Ne ovat myös pitäneet kaupunginosien edun ajamista esillä ja niiden voi katsoa muodostaneen kehitysprosessin (Mellunkylä-hanke). Asukkaat olivat osin pettyneitä lupaavasti alkaneiden toimintojen päättymiseen. Mutta paljon oli myös tyytyväisyyttä.

7. KOKEMUKSIANI LÄHIÖPROJEKTISTA… • Helsingin Vesalassa, Kivikossa ja Vantaan Länsimäessä toimiva Roottori-projekti on osallistavan kansalaistoiminnan projekti, joka tähtää yhteisömenetelmän kehittämiseen järjestämällä kulloisenkin kohderyhmän mukaisesti erityisen *cable- mallin mukaista valmennusta. (*Community Action Based Learning for Empowerment) • Osallistujina on ollut niin yhteisöjen ulkopuolelle jääneitä, yksinäisiä, eri syistä eläkeläisiä kuin pitkäaikaistyöttömiä. • Valmennukseen käyneiden kokemukset ovat olleet myönteisiä. Iso joukko alueen sosiaalialan ja seurakunnan sekä kolmannen sektorin palveluksessa työskentelevistä on käynyt myös valmennuksen • Viime keväänä oli yhteinen työpaja, johon yhteistyötahojen edustajien ohella osallistui alueen asukkaita. Tuon prosessin seurauk-sena on syntynyt asukkaiden ja viranhaltijoiden yhteistoimintaa, pienimuotoista mutta merkittävää. Prosessi on myös opettanut minulle, miten paljon alueen asukkailla on käyttämättömiä voima-varoja ja taitoja ja halua käyttää niitä oman itsensä ja alueen muiden ihmisten hyväksi. Useimmilla valmennukseen osallistuneista ns. syrjäytyneistä oli lähipiirissään vielä huonommin toimeentulevia, joita he auttoivat säännöllisesti. • Lue lisää:https://www.hdl.fi/fi/toiminta/kansalaistoiminta/647-roottori-osallistaa

8. Miten eteenpäin? Roottori-projektin kokemus ja vastaavat kokemukseni Jampan lähiöprojektin eri hankkeista (1993-1998) vakuuttavat minua siitä, että asukkaiden (mukaan lukien ns. riskiryhmäläisten) ja viranhaltijoiden yhteen saattaminen synnyttää uutta työkulttuuria ja voimaannuttaa asukkaita. Tuttu toimintaympäristö voidaan kokea uudella tavalla. Pelkkä riskiryhmään kuuluvien kohtaaminen projektityössä ei jätä jälkeä perusorganisaatioihin projektien jälkeen. Alueellisen hyvinvoinnin edistämistyössä lähiöissä/asuinalueilla tarvitaan todellista ja aitoa arvo- ja strategiakeskustelua. Tarvitaan uusia asukkaiden, päättäjien ja viranhaltijoiden alueen muiden toimijoiden myös yrittäjien kohtaamisen areenoita. Myös erityistä tukea tarvitsevat on saatava yhteistyöhön mukaan. Verkkoviestinnällä saadaan tänä päivänä toimintaan uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia tavoittaa ja osallistua. Aito, tosi dialogi sekä palvelujen käyttäjien että niiden tuottajien kesken (stuff and citizens) on tarpeen. Tarvitaan sosiaalista luotrtamusta.

9. UUSI ORIENTAATIO- YHTEISÖTYÖ • Osallistavaa kansalaistoimintaa • Luottamusta kansalaisiin ja heidän voimavaroihinsa myös vaikeuksissa • Työskennellään yhdessä, verkostoidutaan monipuolisesti • Vapaaehtoistoiminnan monimuotoistaimista • Asiakaspalautteesta asukaslähtöisyyteen • Kehitetään palveluja käyttäjälähtöisesti (user´s participation), • Kuunnellaan ja ollaan dialogissa • Yhteiskunnallisen yrityksen ideaa vietävä eteenpäin. (vrt. DIAK Living Lab) • Ihmisarvon ja arvokkuuden palautus ns. syrjäytyneille • Ns. yhden luukun periaate käyttöön ja loppu luukutukselle ja nöyryyttämiselle • Lähiöiden kehittämisessä psykososiaalisen ja teknisen kehittämisen samanaikaisuus takaa sitoutumisen ja osallistumisen laajenemisen.

10. MIstä yhteisötyöosaajia? • Miten ammattilainen voi tukea asiakasta, jonka elämäntilanteessa kipeimmin peilautuu ehkä yhteiskunnan muutokset? • Britanniassa yhdyskuntatyö/Community work; community development work yhteisötyö on merkinnyt yhteiskunnan muutostilanteissa kansalaisen rinnalle asettumista samoin Hollannissa. Suomessa melko vieras ajatus (vrt. Setlementtiliike). • Meillä sosiaalityöntekijöiden akateemisessa koulutuksessa ei mahdollisuutta erikoistua yhteisötyöhön kuin vasta lisensiaattivaiheessa. • Ammattikorkeakouluista sen sijaan tulee hyvä yhteisötyötaitoisia sosionomeja, mutta täydennyskoulutusta tarvittaisiin. Ammattinimike voisi olla rehdisti yhteisötyöntekijä

11. KIITOS