AVOMINNE – Päihteettömän elämän puolesta

1. AVOMINNE – Päihteettömän elämän puolesta PÄIHDERIIPPUVUUDEN SAIRAUSKÄSITYS - AVOMINNE

2. Kemiallinen persoonallisuus ™ • oirehtii alkoholismia, sairauttaan • sairauden vanki • käyttäytyy järjen vastaisesti • epäluotettava • juomisesta haittaa itselle, läheisille ja työnantajalle • yleisimmin työssäkäyvä • duunarista johtajaan • n. 400.000 suomalaista • n. 250.000 työelämässä

3. WHO:n julkaisema ICD-10 järjestelmä on yleismaailmallisessa käytössä. Järjestelmän määrityksiä voidaan soveltaa eri päihteitä käyttäviin potilaisiin. Seuraavassa riippuvuusoireyhtymän kriteerit ICD 10:n mukaan. • Kolmen tai useamman seuraavista kriteereistä on esiinnyttävä yhtäaikaisesti kuukauden ajan viimeisimpien 12 kuukauden aikana tai toistuvasti, mikäli jaksot ovat kuukautta lyhyempiä.

4. 1. Esiintyy voimakas himo tai pakonomainen halu ottaa päihdettä • 2. Kyky hallita päihteen käytön aloittamista, määrää tai lopettamista on heikentynyt • 3. Esiintyy vieroitusoireita päihteen käytön päättyessä tai vähentyessä. Ne voivat ilmetä: a) käytetylle päihteelle tyypillisenä vieroitusoireyhtymänä tai b) alkuperäisen tai muun samankaltaisesti vaikuttavan päihteen käyttönä vieroitusoireiden lievittämiseksi. • 4. Sietokyky kasvaa. Tämä voi ilmetä siten, että a) käytettyä annosta suurennetaan päihtymyksen tai entisen vaikutuksen saavuttamiseksi tai b) entinen annos tuottaa selvästi heikomman vaikutuksen käytön jatkuessa.

5. 5. Käyttö muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi. Tämä voi ilmetä a) muista merkittävistä kiinnostuksen kohteista tai tyydytyksen lähteistä luopumisena joko osittain tai kokonaan siten, että b) tuntuva osa ajasta kuluu päihteen hankkimiseen, käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen. • 6. Käyttö jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen. • Oireyhtymä kuvaa niitä piirteitä, joita päihteitä käyttävä henkilö voi itse tunnistaa itsessään ja joilla hän voi mitata omaa riippuvuuttaan. Sen sijaan oireyhtymä ei kuvaa sitäneurobiologista prosessia, mikä aivojen hermosolutasolla tapahtuu, jolloin puhutaan kemiallisesta riippuvuudesta.

6. KEMIALLINEN RIIPPUVUUS • Alkoholismi, narkomania, lääkeriippuvuus, sekakäyttö yms. kemiallisiin aineisiin liittyvät riippuvuudet luokitellaan nykytietämyksen mukaan kroonisiksi aivosairauksiksi (Duodecim). Millainen on alkoholismin sairauden kuva? • - alkoholismi on alkuperäinen, krooninen ja parantumaton sairaus, jolle on luonteenomaista kontrollikyvyn menetys (Amerikan lääkäriliitto) • - se on voimakkaasti perinnöllistä, ei sosiaalista • - sen etenemisen kontrollointi on lähes mahdotonta • sairaus etenee sairauden ehdoilla, ei sairastuneen • sillä on tunnettu, etenevä kehityskulku (Jellinek)

8. - sairaus ei edellytä aktiivista käyttöä • - riippuvuus on olemassa ennen haittojen esille tuloa • -sairaus ei ole kenenkään syytä • se on yhteiskuntamme merkittävin terveysuhka • Tays:n ensiavun tapaturmapotilaista n. 42% suurkuluttajia • - n. joka viides sisätautiosaston potilas on hoidossa alkoholin aiheuttaman vaikean sairauden takia. • - joka neljäs teho-osaston potilas on alkoholin takia hoidossa

9. joka 2.- 4. mielenterveyspotilas on päihderiippuvainen • 15-30% kaikista perusterveydenhuollon vastaanotolle tulevista todellisuudessa alkoholista johtuva syyn takia • - sairaus ei parane, mutta on hoidettavissa • - hoitamattomana se johtaa ennenaikaiseen kuolemaan • - sairaus säilyy latenttina (piilevänä) koko elämän ajan • Suomessa on arvioitu olevan n. 400.000 alkoholistia • välittömät ja välilliset kulut yht. n. 6 mrd. euroa • - kokonaisvaltaiset oireet ovat psyykkisiä, fyysisiä, hengellisiä ja sosiaalisia • - tunne-elämä on kemiallista ja kemiallisuuden käytön puolustamista

10. PERINNÖLLISYYS • Alkoholismiin johtavia perintötekijöitä on pystytty todentamaan sitä mukaa, kun geenien tutkimus on edennyt. Tunnetuimmat alkoholismia aiheuttavat poikkeamat ovat geeneissä GABRA2 ja ADH4. • GABRA2 geenin mutaation johdosta alkoholin vaikutus aivoissa on voimakkaampaa, jolloin tunneperäinen ”koukkuun” jääminen syntyy nopeasti. • Geenissä ADH4 oleva poikkeama aiheuttaa normaalia paremman alkoholin sietokyvyn. Tämä mahdollistaa suuremmat annokset päihteitä ”kontrollia menettämättä”.

11. Alkoholismin perinnöllisyyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt on saatu näkyviä tuloksia. Tutkimukset jotka johtivat GABRA2:n ja ADH4:n löytöön kestivät yli 10v ja niissä tutkittiin yli 12000 ihmistä. Nyt tiedetään, että ”alkoholismigeenejä” on useita eikä vain muutama. Perimän vaikutus alkoholismin syntyyn on nykytietämyksen mukaan n. 65%. Geenit sinänsä eivät sairastuta ja muuta ihmisen kohtaloa vaan toimivat ikään kuin ”resepteinä” hermoston rakentumisessa. Valmiit, perityt geenipoikkeamat muokkaavat aivojemme hermosolurakenteita siten, että ne ovat valmiit vastaanottamaan päihteen vaikutukset ”sinne kuuluvina”. • Nykyään tunnetaan myös käsite nimeltään epigenetiikka. Tämä tarkoittaa mm. geenin luennan muuttumista ilman että dna muuttuu.

12. RIIPPUVUUS Neurobiologinen riippuvuus on syntynyt, kun hermostoa on altistettu päihteille niin paljon, että hermosolutasolla tapahtuneet muutokset ovat kroonisia, pysyviä. Altistaminen vaikuttaa hermosolujen aineenvaihduntaan mm. siten, että normaalien geenien syntyminen tukahtuu ja edellä mainittuja geenimutaatioita pääsee syntymään. Nämä uudet ”reseptin” antajat muokkaavat hermoston soluja niin, että sairauden akuutissa vaiheessa normaali olotila edellyttää jo päihteen nauttimista. Ihminen elää kokonaisvaltaisesti kemiallisuuden vääristämää elämää. 65% ALTTIUSTASO + PÄIHDE = KROONISEN RAJAN YLITYS

13. SAIRAUDEN OIREET Fyysiset - ruhjevammat, murtumat, venähdykset yms. - kosmeettiset, ulkonäölliset vauriot, pöhötys yms. - vatsavaivat, ruokatorven tulehdukset, diabetes - tulehdukset, myrkytystilat, maksa- ja haimasairaudet - iho-oireet, suun sairaudet, syöpäsairaudet, hormonaaliset - korkea verenpaine, rytmihäiriöt, vieroitusoireet - puutostilat, hermovauriot, kouristukset, vapina - muistin häiriöt, dementia, neurologiset vammat

14. Psyykkiset - himo päihteelle, addiktio - oman tilan kieltäminen - mielialahäiriön oireet (mania-depressio) - unettomuus - ahdistuneisuus - paniikkihäiriö - masennus - persoonallisuuden muutokset - vapina yms.

15. Sosiaaliset - persoonallisuus muuttuu, sosiaalisuus muuttuu - suhteet läheisiin ihmisiin epänormaalit - ihmissuhteet usein kulisseja juomiselle, etsitään itsen ulkopuolelta juomisen mahdollistajaa - työssä ongelmia juomisen aikana, sairauslomat - sosiaalinen verkosto muokkautuu päihteiden käytölle sopivaksi (työ, ystävät) - avioerot - taloudelliset oireet

16. Hengelliset - sielun myyminen päihteelle - itsensä vastainen elämä - eläminen pullon kautta - moraalinen rappio - itsesyytökset ”eikö kukaan auta” - arvomaailman romuttuminen - oma itse kokonaisvaltaisesti hukassa

17. TUNNE-ELÄMÄ Päihderiippuvaisen tunne-elämä on kaaoksessa. Ulospäin hän näyttäytyy moraalittomana ihmisenä, joka ei halua ottaa vastuuta sanoistaan ja teoistaan. Sisältä häntä jäytää tuska, ahdistus, syyllisyydentunne, häpeä, viha, kelvottomuuden tunne ja pelko, koska hän ei ymmärrä omaa käyttäytymistään kieltämisen takia. Hänen on suojeltava päihteiden käyttöään eikä siitä saa keskustella. Hän elää omassa illuusiossaan, jossa ongelmat ja vaikeudet eivät liity millään tavalla hänen juomiseensa. Päihteet liittyvät hänen elämäänsä kuin ravinto ja uni. Päihderiippuvaisen uhri- ja marttyyriasenteesta kumpuavien selittelyjen ymmärtäminen mahdollistaa käytön jatkumisen. Ymmärtäjä voi olla läheinen tai ammattilainen, jolla ei ole käsitystä sairauden luonteesta.

18. KÄYTTÄYTYMINEN Edellä mainittujen tunteidensa ja hämmennyksensä verhoamiseksi alkoholisti käyttäytyy kuin mieleltään sairas ihminen. Hän käyttäytyy pakonomaisesti, kieltää, eristäytyy (myös henkisesti), valehtelee ja keinottelee saadakseen sen, mitä hän eniten tarvitsee eli päihteen. Päihde syrjäyttää kaikki ihmisen normaalit perustarpeet, kuten hyvät yöunet, johtuen alkoholistin päihteille valjastetusta hermostosta. Hermoston saattaa aktivoida mm. totuttu käyttäytyminen, aivojen muistijäljet, hermostollinen eli fyysinen tarve, itsensä palkitseminen (dopamiini) ja pienikin määrä alkoholia tai keskushermostoon päihdyttävästi vaikuttavaa lääkettä. Tarve poistuu, kun ihminen ymmärtää päihteen tuomat suunnattomat haitat hänen elämälleen niin järjellisesti kuin tunnetasollakin ja pysyttelee erossa päihteistä.

19. KIELTÄMINEN JA SALAILU • - kieltäminen on usein mielisairauden asteista • - ”pari kaljaa vaan oon ottanu” • - ”ei ongelmat nyt juomisesta johdu” • - se on rakkaimman suojelemista kaikin keinoin • - kieltoa voi olla vielä kuolinvuoteellakin • - suurelta osin tiedostamatonta • - pullojen piilottelua ja varaston suojelua • - kieltämiseen yhtyy työpaikka ja perhe, kulissien rakentaminen, toivotaan toivotaan-elämä

20. PUOLUSTELU ja SELITTELY • Väistellään kysymyksiä, vastataan selitellen • vedotaan töihin: ”raskas työ vaatii raskaat huvitukset” • - ”työ stressaa ja ei pysty nukkumaan” • - puhutaan toisten ”mokailuista” ja humalatilasta • - ”tykkään tissuttelusta” • - ”joi siellä muutkin” • - ”on ollut raskasta” • - ”työhöni liittyy sosiaalinen juominen” • - ”tylsät juhlat, oli pakko vetää pää täyteen”

21. KONTROLLOINTIYRITYKSET • Havahduttuaan siihen, että päihteen käyttö saattaa olla normaalia suurempaa, alkoholisti yrittää korjata asiaa mm. seuraavasti: • - käynnit lääkäreissä (myös muissa kuin työterveydessä) ja mtt:ssa kielto päällä • - syödään uni- ja rauhoittavia lääkkeitä, sekakäyttö • - maantieteelliset paot, työpaikkojen vaihdot • - juomalaatujen vaihtaminen • - ns. tipattomat tammikuut • - ”enää en juo koskaan…jos tänään vielä, mutta huomenna ei”

22. KUIVA HUMALA • Kuvaa tilaa, jossa ihminen elää ”selvin päin” sairauden kaltaista, itselleen epänormaalia elämää. • ”Kuiva” ihminen kieltää, pelkää, uhoaa, on pakonomainen, impulsiivinen, lyhytjännitteinen, sekava, syyllistävä, kärsimätön, ärtynyt, suuttunut ja turhautunut eli kaikkea sitä, mitä hän on tottunut olemaan, kun elimistö ja tunteet vaativat päihdettä. • Raittiille ihmiselle tämä tila on äärimmäisen vakava ja retkahduksen vaara suuri sillä ”kuiva humalainen” ei ymmärrä omaa tilaansa vaan näkee ympäristön uhkana ja tavallaan hakee ”oikeutusta” juomiselleen

23. KÄSITTEISTÄ SUURKULUTTAJAtermiä käytetään yhteiskunnassamme yleisesti, kun halutaan kertoa alkoholin kuluttajasta, jonka juomismäärät ovat ”normaalia sosiaalista” ja ”tervettä” käyttöä suuremmat. Valitettavasti tämä termi pitää sisällään kaikki ryhmät kemiallisesti riippuvaisista ”normaalia” enemmän juoviin. ALKOHOLISTIterminä kertoo ihmisestä, jolla on krooninen hermosolutason sairaus. Hän ei välttämättä juo usein, mutta kun hän juo niin hän ei pysty kunnolla lopettamaan riippumatta äärimmäisistä ongelmista mitä juominen aiheuttaa. RAPPIOALKOHOLISTInimitystä käytetään, kun ihminen on ”mennyt pohjan” läpi. Hän on sosiaalisesti ulkopuolinen, eikä enää peittele juomistaan vaan käyttää päihteitä ja korvikkeita myös puistoissa ja toreilla. Rappioalkoholistin hoitaminen on hankalaa ja vaatii aina pitkän kuntouttamisen ennen varsinaisen hoidon aloittamista. He kärsivät neurologisista vammoista sekä sisäelimien toiminnan pettämisestä.

25. Tervetuloa elämään päihteetöntä elämää! • www.avominne.fi