Kun entisen DDR:n arkistot yhtäkkiä avautuivat - mitä sitten tapahtui? IKEBB

1. Kun entisen DDR:n arkistot yhtäkkiä avautuivat - mitä sitten tapahtui? IKEBB Itäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian tutkimuksen erityispiirteitä Prof. Seppo Hentilä Poliittinen historia 29.3.2010 Luento osoitteessa: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/opetus.htm

2. DDR:n merkityksestä entisen itäblokin tutkimuksessa Saksan kysymys kylmän sodan polttopisteenä DDR:n erityisasema jaettuna valtiona – Saksat blokkiensa mallioppilaita DDR:ää pidettiin itäblokin kehittyneimpänä valtiona – yhteiskuntajärjestelmien välinen kilpailu Berliinin muurin murruttua entinen DDR sulautui nahkoineen karvoineen yhdistyneeseen Saksaan – kukaan ei jäänyt varjelemaan sen pyhimpiäkään valtiosalaisuuksia

3. Luennon teemoja: Historian häviäjien arkistot avataan nopeasti, koska voittajilla on kiire paljastaa entisten vallanpitäjien rötökset. DDRn arkistojen avautumiseen kohdistui myös Saksassa erittäin suuria odotuksia; kuviteltiin, että totuus SED:n stalinistisesta diktatuurista paljastuisi arkistoista helposti. Alkuinnostuksessa unohtui, että tendenssimäisempää aineistoa kuin entisten kommunistimaiden arkistot on vaikeaa edes kuvitella.

4. Aineiston käyttö vaatii tutkijalta ns. reaalisosialistisen järjestelmän rakenteiden ja toimintamekanismien perusteellista tuntemusta ja aivan toisenlaista lähdekriittistä otetta kuin tutumpien länsimaisten aineistojen käyttö. Tutkijan on ehdottomasti perehdyttävä niihin periaatteisiin, joiden mukaan DDR:ssä arkistoja muodostettiin, järjestettiin ja hoidettiin. Koska DDR-aineistojen käytössä noudatetaan Saksan arkistolainsäädäntöä, ovat tutkijan työskentelyedellytykset erinomaiset ja kaikkia tutkijoita kohdellaan tasa-arvoisesti

5. Miten se oikein tapahtui? Saksojen yhdistyessä lokakuun alussa 1990 DDR:n valtion suunnaton arkistomassa siirtyi yhdistymissopimuksen nojalla kokonaisuudessaan liittotasavallan omistukseen Samalla tutkijoiden käyttöön avautui myös merkittäviä Saksan vuotta 1945 vanhempaa historiaa koskevia aineistoja, joita oli säilytetty DDR:n arkistoissa (Potsdamissa sijaitseva DDR:n valtionarkisto, joka oli ennen vuotta 1945 ollut Saksan valtakunnan pääarkisto, liitettiin Bundersarchiviin; sen pääpaikka jäi edelleen Koblzenziin) DDR:n ministeriöistä kaksi erotettiin muista, ulkoasiainministeriö ja valtion turvallisuusministeriö eli ns. Stasi

6. Stasin arkistoihin palataan hetken kuluttua tarkemmin; DDR:n ulkoasiainministeriön arkistojen luovuttaminen Auswärtiges Amtille merkitsi sitä, että niihin alettiin soveltaa samaa yleistä 30 vuoden salassapitoaikaa kuin Saksan liittotasavallan omankin ulkoasiainhallinnon asiakirjoihin Saksalaisen byrokratian kukkanen vai oliko salaamisen tarve todellinen? Kun DDR-valtion arkistoaineksen omistusoikeus oli alusta lähtien itsestäänselvä, toisin oli DDR:n hallitsevan puolueen SED:n (Sozialistische Einheitspartei Deutschlands) aineistojen omistuksen laita

7. SED:n arkistot ovat DDR:n arkistoista ylivoimaisesti tärkeimmät ja antoisimmat - kokoelmat on järjestetty hyvin ja hakemistot ovat erinomaisia Marxismi‑leninismi‑instituutin yhteydessä toiminut SED:n keskuspuoluearkisto joutui Saksojen yhdistyessä entisen DDR:n "omaisuudenhotoyhtiön" Treuhandin haltuun Saksan liittotasavallan arkistoviranomaiset vaativat SED:n päättävien elinten asiakirjojen luovuttamista liittotasavallan valtionarkistolle, koska Itä‑Saksassa puolue oli valtion yläpuolella Parlamentaariset elimet, kansankamari ja ministerineuvosto olivat käytännössä yksipuoluediktatuurin tahdottomia välikappaleita.

8. SED:n arkistojen kohtalosta kehkeytyi poliittinen kiista, joka ratkesi lopullisesti vasta maaliskuussa 1992 Tuolloin Saksan liittopäivät hyväksyi Saksan valtionarkistoa Bundesarchivia koskevaan lakiin SED:n ja DDR:n muiden joukkojärjestöjen arkistoja koskevan lisäyksen, jonka nojalla Bundesarchivin yhteyteen perustettiin vuoden 1993 alusta julkisoikeudellinen säätiö, Stiftung Archiv der Parteien und Massenorganisationen der DDR im Bundesarchiv (SAPMO) Kokoelmat avattiin tutkijoille ilman minkäänlaisia rajoituksia Erityisen tärkeitä ovat SED:n politbyroon ja keskuskomitean sekä sen osastojen aineistot; esim. Kansainvälisten asioiden osasto on ulkopolitiikan tutkimuksen kannalta paljon tärkeämpi kuin ulkoasiainministeriö

9. Vuodesta 1993 entisen DDR:n ja SED:n arkistot on sijoitettu Berliinin Lichterfeldeen entiseen Preussin kadettikouluun, jonka kasarmeissa majailivat aikoinaan Hitlerin SS-henkivartiokaarti ja amerikkalaisjoukot 1945-92 Marxismi-leninismi -instituutin kirjasto toimii amerikkalaisten 1950-luvulla rakentamassa kirkossa (kuvassa oikealla)

10. SED-valtion, erityisesti Stasin arkistojen avaaminen kuului DDR:n marraskuun vallankumouksen 1989 kärkijoukon keskeisiin vaatimuksiin Vanhat vallanpitäjät yrittivät vielä viime hetkellä hävittää Stasin arkistoja Puoluejohtaja Erich Honeckerin ja hänen lähimpien uskottujensa, mm. turvallisuusministeri Erich Mielken tultua syrjäytetyiksi lokakuun puolivälissä Stasi-kenraali Wolfgang Schwanitz antoi turvallisuusministeriön osastopäälliköille yksityiskohtaisen käskyn siitä, mitkä asiakirjat tulisi tuhota ja mitkä siirtää "varmoihin kätköpaikkoihin” Aika loppui kuitenkin kesken ja valtaosa arkistoista säilyi koskemattomina – sitä on kaikkiaan 170 hyllykilometriä, mutta Stasin ATK-tiedostot tuhottiin kokonaan

11. Ministerium für Staatssicherheit eli STASI perustettiin 1951 ”puolueen miekaksi ja kilveksi” KGB:n esikuvan mukaan Stasin kortistoihin oli 40 vuoden aikana joutunut kuusi miljoonaa DDR:n kansalaista Viraston päätoimisten työntekijöiden määrä oli 90 000, ja avustajia, niin sanottuja ”epävirallisia työntekijöitä”, oli yli 100 000 Heitä oli kaikkialla: työpaikoilla, oppilaitoksissa, urheiluseuroissa, uimarannoilla Ilmiantaja saattoi olla vaikka oma aviopuoliso Elokuva: Das Leben der anderen (2006)

12. Muurin murtumisen jälkeen viha Stasia kohtaan purkautui, arkistot haluttiin avata Satoja kansalaisia tunkeutui 15.1.1990 Stasin päämajaan Normannenstrasselle ja alkoi vimmatusti etsiä omia papereitaan Joukossa oli varmasti myös ilmiantajia, jotka halusivat siivota jälkiään

13. Stasin päämaja, jossa arkisto ja Stasi-museo nykyään sijaitsevat

14. Käsin revitystä silpusta kootaan ehjiä A-nelosia Stasin arkistossa

15. Heti ensimmäisellä viikolla lähes 10 000 henkilöä kävi tilaamassa omat mappinsa; etusija uhreilla Vuoden 1994 loppuun mennessä asiakirjatilausten määrä nousi jo yli miljoonaan Asian vakavuutta kuvastaa se, että arkistoon palkattiin lähes 3 000 työntekijää, mutta sekään ei riittänyt aluksi mihinkään Stasin arkistoihin perehtyneet tutkijat ovat varoittaneet yliarvioimasta niiden lähdearvoa ja muistuttaneet asiakirjojen käyttöön liittyvistä lähekriittisistä ongelmista Kieli avautuu vain asiantuntijoille, sitä varten on julkaistu “saksa-Stasi-sanakirja”, johon kuuluva lyhenneluettelo on 60 sivun laajuinen 

16. Stasin asiakirjoja käytettäessä on syytä muistaa, että ne kertovat myös DDR:n "reaalistalinistisesta" järjestelmästä, ikääntyneiden vallanpitäjien todellisuudesta vieraantuneista toiveista ja raporttien laatijoiden välttämättömyydestä sopeutua näihin toiveisiin Epäkohdista ja ongelmista mieluiten vaiettiin Todellisuus vääristyi toisinajattelijoita koskevissa urkintaraporteissa siinä määrin, että monet Stasin uhrit eivät omiin asiakirjoihinsa tutustuttuaan ole tunnistaneet niistä itseään

19. KAAVIO: Entisen DDR:n arkistolähteet • Tiedonkulun ja -käsittelyn tasot: • Valtionhallinnon hierarkia • 2. Puolueen hierarkia • 3. Valvonta-apparaatinhierarkia

20. 1. Valtionhallinnon hierarkia StiftungArchiv der ParteienundMassenorganisationen der DDR im Bundesarchiv(SAPMO, BA Berlin): DDR:n valtiolliset elimet: valtioneuvosto (Statsrat), hallitus (Ministerrat), ministeriöt (paitsi ulkoasiainministeriö ja valtion turvallisuusministeriö) – avoinna rajoituksitta vuoteen 1989. PolitischesArchiv des AuswärtigenAmtes, Berlin (PAAA, BestandMfAA) DDR:n ulkoasiainministeriö – avoinna 30 vuoden kuluttua asiakirjan päiväyksestä.

21. 2. Puolueen hierarkia SAPMO Puolueen keskusarkisto: SozialistischeEinheitsparteiDeutschlands (SED), politbyroo, keskuskomitea osastoineen, johtavien puoluevirkailijoiden kokoelmat, esim. W. Ulbricht, E. Honecker, O. Grotewohl; SED:n ‘apujärjestöt’ Freie Deutsche Jugend (FDJ), DemokratischerFrauenbundDeutschlands (DFD), FreierDeutscherGewerkschaftsbund (FDGB), LigafürVölkerfreundschaft (LfV) - kaikki kokoelmat avoinna rajoituksitta vuoteen 1989

22. 3. Valvonta-apparaatinhierarkia Der Bundesbeauftragte für die Unterlagen des Staatssicherheitsdienstes der ehemaligen Deutschen Demokratischen Republik (BStU), ns. “Gauck-Behörde” – nyk. ”Birthler-Behörde”: Valtion turvallisuusministeriön (MinisteriumfürStaatssicherheit, MfS), ‘Stasin’ pääosastojen ja -hallintojen asiakirjat; erit. ulkomaantiedustelun päähallinto, HauptverwaltungAufklärung (HVA): Arkistojen käyttö vaatii tutkimusluvan, jota haetaan perustellulla tieteellisellä tutkimussuunnitelmalla BStU-virastolta

23. Entä DDR-tutkimus? Siinä missä entisen DDR:n arkistolaitos a sulautui yhdistyneen Saksan arkistolaitokseen lopulta kitkattomasti, DDR:n historiankirjoituksen instituutioiden alasajo ja historioitsijoiden sopeutuminen oli huomattavasti kivuliaampi prosessi DDR:n historian tilinteko ajautui niin ikään hyvin pian suuriin vaikeuksiin Puolueen tutkimusinstituutiot ajettiin välittömästi alas DDR:n tiedeakatemia lakkautettiin Yliopistojen historioitsijat, kuten myös muiden alojen tutkijat joutuivat ns. kunniakokeeseen (Ehrenprüfung)

24. Siitä selviytyi vain murto-osa tutkijoista siten, että saattoi jatkaa vanhassa ammatissaan Kiista siitä, kenellä on oikeus tutkia DDR:n historiaa, onko sitä entisillä itäsaksalaisilla? Miten voitaisiin estää vuoden 1945 jälkeen tehtyjen virheiden toistuminen? Yksi keskeisistä teemoista: Dikataturenvergleich – kahden Saksassa 1900-luvulla vallinneen diktatuurin vertailu Tilinteko DDR:n aikaan jatkuu vielä vuosikymmenet