Rakentamista s telev n lains d nn n vaikutuksia restaurointiin

1.  Rakentamista s��telev�n lains��d�nn�n vaikutuksia restaurointiin  Moninaisuus ja monialaisuus - kulttuuriymp�rist� yhteisty�haasteena Vaasa 20.10.2011 SEIJA LINNANM�KI yliarkkitehti Museovirasto Kulttuuriymp�rist�n suojelu Restauroinnin ohjaus ja tuki

2.  terva Biosididirektiivi ja terva kyll�stysaineena pidetty puuterva (wood tar) joutui biosididirektiivin osaksi kuten piki, kreosootti�ljyt ym kivihiilipohjaiset aineet, syyn� olivat k��nn�s- ja tulkintavirheet laboratoriotutkimuksin osoitettiin tervan olevan puupintaa fyysisesti kosteudelta suojaava aine, ei varsinaisesti bakteereja tappava REACH kemikaaliasetus hyv� tavoite: kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia vaarantavien aineiden vet�minen markkinoilta esirekister�inti 1.12.2008 menness� ilmoitusvelvollisuus sek� polttajilla ett� maahantuojilla jos toimintaa yli 1000 kiloa / v yhteens� 86 EU toimijaa on esirekister�inyt m�ntytervan, suomalaisia toimijoita on ilmoittautunut 29 esirekister�inti� rahoitti Joensuun Tiedepuiston Osaamiskeskusohjelma ja Uusiutuva Mets�teollisuus �klusteri ja sen teki konsulttina Marjo Pusenius Linnunmaa Oy:st�. k�ytt�turvallisuusselvitykset vuonna 2018

3.  asbesti REACH kemikaaliasetus liite XVIII VN asetus 647/2009 sis�asianministeri�n valmistelema periaatteessa asbestikuituja ei saa k�ytt��, mutta museoajoneuvoille on kirjattu poikkeus �Suomeen voidaan tuoda ja edelleen saattaa markkinoille museoajoneuvoja tai muita kulkuneuvoja, joiden historiallisen arvon s�ilymiselle krysotiiliasbestia sis�lt�v�ll� osalla on Museoviraston toteama olennainen merkitys.� �Asbestia sis�lt�v� osa kulkuneuvoissa tulee korvata asbestittomalla osalla aina kun se on terveydensuojelun n�k�kulmasta perusteltua ja teknisesti ja esineen historiallinen arvo huomioon ottaen mahdollista"

4.  lyijyvalkoinen Kansainv�linen valtiosopimus lyijyvalkoisen k�yt�st� maalaust�iss� 1929 Suomi liittyi 1.10.21929 (www.finlex.fi) Lyijyvalkoista, lyijysulfaattia tahi n�it� aineita sis�lt�vi� tuotteita olkoon edelleen sallittua k�ytt�� pastan tahi valmiin v�riaineen muodossa, max 2 % lyijy� lyijymetallina Nuorukaisten alle 18 v sek� naisten k�ytt�minen teollisuutena harjoitettavassa maalausty�ss�, jossa k�ytet��n em. tuotteita, olkoon kielletty. Maalarinty�ntekij�in keskuudessa sattuvista lyijymyrkytystapauksista on koottava tilastoa. REACH kemikaaliasetus liite XVIII VN asetus 647/2009 sis�asianministeri�n valmistelema, alakohta lyijy-yhdisteet �Lyijykarbonaatteja ja -sulfaatteja sis�lt�vi� maaleja [voidaan] k�ytt�� taideteosten ja historiallisten rakennusten ja niiden sis�tilojen ammattimaisessa entis�inniss� ja kunnossapidossa, jos se on kohteen s�ilymisen ja/tai kunnostuksen kannalta v�ltt�m�t�nt�.�

5.   �tuote VOC�VN asetus 837 / 2005  nk. tuote VOC (volatile organic compounds) direktiivi 2004/42/EY raja-arvot 2007, tiukennetut 1.1.2010 tuotemerkit s�ilyneet, reseptej� muutettu, k�ytetyt raaka-aine- ja liuotinm��r�t liikesalaisuuksia. tukes on m��rist� raportointivelvollinen hist rak voivat k�ytt�� teollisuus VOC �maaleja & lakkoja valtioneuvoston asetus 837/2005:

6.  EPBD 2010/31/EC Energy Performance of Buildings Directive  Tavoitteena my�s olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta, ei vain uudisrakennusten J�senvaltioiden tulee asettaa rakennusten energiatehokkuudelle v�himm�isvaatimukset em. vaatimuksista poisluettavissa (artikla 4 kohta 2) a) rakennukset, joita suojellaan virallisesti osana m��r�tty� ymp�rist�� tai niiden erityisten arkkitehtonisten tai historiallisten ansioiden vuoksi, silt� osin kuin niiden luonne tai ulkon�k� muuttuisi tiettyjen energiatehokkuutta koskevien v�himm�isvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyv�ksy�; b) rakennukset, joita k�ytet��n hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan c) v�liaikaiset rakennukset max 2 v d) asuinrakennukset k�ytt� max 4 kk / v e) yksitt�iset rak hy�typinta-ala max 50 m2

7.  EPBD 2010/31/EC Energy Performance of Buildings Directive  Korjausrakentamiseen ymp�rist�ministeri� on laatimassa energiatehokkuutta koskevia rakentamism��r�yksi� tiukka aikataulu: 07-08/2011 hankkeen asettaminen, ohjaus ja erillisselvitykset 09-10/2011 s��d�s- ja ohjausvaihtoehdot, vaikutusten arviointi, viestint�suunnitelma ja sidosryhm�seminaari 11/2011 � 01/2012 uudet ja muuttuvat s��nn�kset, ohjausj�rjestelm� ja lausuntokierros, julkaisun valmistelu ja sidosryhm�seminaari

8.  EPBD 2010/31/EC Energy Performance of Buildings Directive  Vaatimuksia energiakorjauksille tavoitteena l�hes nollanenergiatalot merkitt�v� vaikutus energiatehokkuuteen mit� on merkitt�v�? mitk� seuraukset soveltaminen koko rakennukseen, tai vain rakennuksen osaan, tai rakennusosaan? mit� on 25% �laajamittainen korjaus�? kokonaiskustannus 25% vaipan alasta vai 25 % rakennuksen arvosta vai molemmat? kustannusoptimaalisia taloudellinen elinkaari korjausten osalta? kustannustehokkaita, mutta miten? esim er��ss� Senaatin kohteessa laskettu seuraavasti: yl�pohjan rakennuskustannus 800 T�, energians��st� 1200 � ulkosein�n eristys rakennuskust 1500 T�, s��st� 12000 � ikkunoiden vaihto 1950 T�, s��st� 26000 � vuodessa , jolloin takaisinmaksuaika on 75 vuotta

9. energiatodistus

10.  CEN/TC 346/WG 4/TG15suojeltujen rakennusten energiatehokkuus  Koska eurooppalainen energiatehokkuus lains��d�nt� nojaa standardeihin, on p��tetty yritt�� laatia standardi my�s suojelluille rakennuksille CEN Comite Europeen de Normalisation - European Standardisation Committee Technical Committee TC 346 Conservation of Cultural Property Workgroup 4 Environment Task Group TG15 �Energy efficiency in protected buildings� Ymp�rist�ministeri� Suomen edustajana Uusi rajaus ehk� laajempi �Guidelines for improving energy efficiency of architecturally, culturally and historically valuable buildings� suggested at the feasibility study draft in 27.9.2011. First meeting has been in Bilbao Spain in 6 Oct 2011

11.   �KOM(2011)370 lopullinen� energy efficiency directive EED

12.  CE rakennustuotteille1.7.2013 EP ja EN asetus (EU) N:o 305/2011 rakennustuotteiden kaupan pit�mist� koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta 5 artikla poikkeukset ... valmistaja voi j�tt�� suoritustasoilmoituksen laatimatta, jos ... a) ... yksil�llisesti tai erityistilauksena valmistettu muu kuin sarjatuote ... b) ... rakennustuote valmistetaan rakennuspaikalla ... c) rakennustuote valmistetaan perinteiseen tapaan tai suojellun kohteen s�ilytt�misen edellytt�m�ll� tavalla muuten kuin tehdasvalmisteisesti, jotta voidaan korjata kansallisten s��nt�jen mukaisesti asianmukaisesti sellaisia rakennuskohteita, joita virallisesti suojellaan osana m��r�tty� ymp�rist�� tai niiden erityisten arkkitehtonisten tai historiallisten ansioiden vuoksi. ei viel� ohjeistusta ymp�rist�ministeri�st� ehk� haaste miten suhtaudutaan modernin suojeltavan arkkitehtuurin materiaaleihin, joiden arvo alunperin sarjavalmisteisuudessa?