SOSIOLOGIA: perusk sitteit ja -n k kulmia

1. SOSIOLOGIA: peruskäsitteitä ja -näkökulmia Hannu Ruonavaara puh. 02-333 5382, hanruona@utu.fi Vastaanotot to 14-15

2. Miksi sosiologia on vaikea määritellä? Sosiologeilla ei ole yhtä kaikkien hyväksymää määritelmää siitä, mitä sosiologia oikein on … … eikä sosiologian opiskelijoillekaan tunnu olevan kovin helppo hahmottaa, mistä sosiologiassa loppujen lopuksi on kysymys Erilaisissa määritelmissä on paljon sellaista, mitä sosiologit varmasti voivat hyvin laajasti hyväksyä … … mutta myös yksityiskohtia, joita voi pitää jollain tavoin rajoittavina Helpoimmin hyväksyttäviä varmaan ovat määritelmät, jotka ovat melko ylimalkaisia, mutta niissä on omat ongelmansa

3. Muuttuvat sosiologiakäsitykset Viimeisen runsaan sadan vuoden aikana sosiologia on kokenut suuria muutoksia ? uudesta tieteestä vakiintuneeksi Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen sosiologia on laajentunut ja kehittynyt nopeasti Sosiologian muuttuminen heijastuu myös sosiologian luonteen käsittämiseen Saattaa tietysti olla, että asia onkin toisinpäin …

4. Sosiologia vuonna 1972 Erik Allardt & Yrjö Littunen: Sosiologia (1972) On monia sosiologian määritelmiä, joista yhdet korostavat yhteisöä, toiset taas yksilöä A &L: Kumpaakaan ei saisi korostaa liikaa: "Näin on myös tarkoituksenmukaista määritellä sosiologia tieteeksi, joka tutkii ihmisiä yhteiskunnan jäseninä, tai, kuten myös voisi sanoa, ihmisen sosiaalista käyttäytymistä."

5. Huomioita vuosimallin 1972 sosiologiasta Yksilön ja yhteiskunnan suhde keskeinen sosiologiassa ? ajatuksella on pitkä historia (vrt. Uno Harva) Sosiologia ymmärretään psykologian kaltaiseksi käyttäytymistieteeksi, joka pyrkii selittämään ja ennustamaan sosiaalista käyttäytymistä Myöhemmin on tahdottu tehdä eroa käyttäytymistieteisiin Avoimen korkeakoulun verkkokurssi: ”Sosiologian lähitieteitä ovat myös psykologia ja sosiaalipsykologia. Sosiologia eroaa näistä kuitenkin siinä, että se ei ole kiinnostunut ihmisen käyttäytymisen ja toiminnan psyykkisistä perusteista. Tässä mielessä sosiologia ei ole mikään käyttäytymistiede.” Eivätkö sosiaalipsykologia, valtio-oppi, sosiaalipolitiikka tutki ”ihmisiä yhteiskunnan jäseninä”?

6. Sosiologia vuonna 1987 Pekka Sulkunen: Johdatus sosiologiaan (1987) Määrittelee sosiologian vertaamalla sitä muuhun yhteiskuntaa koskevaan tietoon ”Oikeastaan kaikki yhteiskunnan jäsenet tuottavat, välittävät ja tallentavat yhteiskuntaa koskevaa tietoa. Sosiologin tehtävä on soveltaa siihen tieteen keinoja. Sosiologit ovat yhteiskuntaa koskevan tiedon ammattilaisia. Heillä on tieteellinen peruskoulutus, he käyttävät työssään tieteellisiä menetelmiä ja heillä on sovellettavissaan tieteellisiä teorioita yhteiskunnasta ja ihmisen käyttäytymisestä.” Sosiologia = tieteellinen tieto yhteiskunnasta?

7. Huomioita vuosimallin 1987 sosiologiasta Sosiologian sisällöllinen määrittely vaikuttaa ylimalkaiselta (sosiologia = yhteiskunnan tutkiminen), eikä erota sosiologiaa muista yhteiskuntatieteistä Sulkunen lähestyy määrittelyä enemmän sosiologien toiminnan kuin sosiologian sisällön kautta Hän haluaa häivyttää jyrkkää, kategorista eroa arkitiedon ja tieteellisen tiedon välillä: jokainen on ”arjen sosiologi” Hän korostaa myös sosiologian roolia yhteiskunnassa: Sosiologia on pikemminkin ”toimintaa yhteiskunnassa” kuin ”oppi siitä, millainen yhteiskunta on” ”Sosiologia on keskustelua yhteiskunnan kanssa.”

8. Tarkennus: sosiologia on tieteellisten väitteitten esittämistä yhteiskunnasta Yhteiskunnan jäsenet esittävät kolmenlaisia väitteitä yhteiskunnasta, selittäviä, tulkitsevia ja arvottavia Esimerkki: sairaanhoitajien työtaistelu - Selitys: työtaistelutilanteeseen ajautuminen johtui siitä, että Tehyn oli mahdotonta hyväksyä työnantajan tarjous, jonka se koki annettuihin lupauksiin nähden pettymykseksi - Tulkinta: palkka on yhteiskunnallisen arvostuksen mittari ja työtaistelussa on perimmältään kyse arvostuksen vaatimuksesta - Arvottaminen: vaikka työtaistelu onkin äärimmäinen keino, on se sairaanhoitajien palkkatason jälkeenjääneisyyden vuoksi puolustettavissa Myös sosiologia esittää väitteitä yhteiskunnasta, erona on niiden tieteellisyys

9. Tieteellisyys? Tieteellisen tietämisen ja väittämisen kolme ihannetta: Järjestelmällisyys: erilliset tiedon sirpaleet eivät muodosta tieteellistä tietoa: ”Sellaista niistä tulee vasta kun ne suhteutetaan toisiinsa.” ?MYÖS: väitteet perustuvat järjestelmällisesti eikä sattumanvaraisesti kerätylle ja eritellylle tietoaineistolle Rationaalisuus eli järkiperäisyys: väitteitä pitää voida perustella ristiriidattomalla ja johdonmukaisella tavalla Objektiivisuus eli tosiasioihin perustuminen: päättelyn tulisi olla samaa tekipä sen kuka hyvänsä ? väitteiden esittäjän omien arvojen ja intressien ei tulisi vaikuttaa väitteiden sisältöön ? Näitä ihanteita ei edellytetä arkiajattelun väitteiltä

10. Sosiologia vuonna 2005 Kimmo Jokinen & Kimmo Saaristo: Sosiologia (2005) "Sosiaalisen tiede Ensimmäisessä luvussa esitellään sosiologia tieteenä: mikä on sen tutkimuskohde ja miten se eroaa arkitiedosta, taiteesta ja muista tieteistä. Sosiologian tutkimuskohteiksi määritellään sosiaalinen ja moderni yhteiskunta. Sosiologia on aina jollakin tavoin kiinnostunut nimenomaan sosiaalisesta, kuten ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja yksilöiden suhteesta yhteiskuntaan. – – Sosiologiaa pidetään myös oman aikansa yhteiskuntaa tai modernia aikaa tutkivana tieteenä."

11. Huomioita vuosimallin 2005 sosiologiasta Sosiologia ei ole enää sosiaalisen käyttäytymisen tai yhteiskunnan tiede, vaan sosiaalisen Mitä on sosiaalinen? Yhteiskunnallisen todellisuuden taso, joka (a) ei ole selitettävissä psykologian tai biologian avulla ja (b) on yksilöiden kannalta ulkoista todellisuutta ? Émile Durkheimin ajatus sosiaalisista faktoista! Sosiologia on modernin yhteiskunnan tiede, joka on "kiinnostunut siitä, mitä juuri nyt tapahtuu" ja vastaa kysymyksiin aikakauden luonteesta

12. Miksi sosiaalinen korvaa yhteiskunnan? "Society is a name for an idea" (Howard Becker) Yhteiskunta on abstraktio, joka viittaa monenlaisiin havaittaviin asioihin, kuten instituutioihin (avioliitto, raha, perhe, koulutus ym.) ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin (elinkeinorakenne, väestörakenne ym.), mutta ei ole itse havaittava Viime vuosikymmeninä sosiologit ovat pohtineet, onko yhteiskunta hyödyllinen abstraktio Anthony Giddens: yk samastuu liikaa kansallisvaltioon Michael Mann: yli- ja alikansalliset sosiaaliset järjestelmät Charles Ragin: yk:ien sijasta sosiaaliset maailmat Pekka Sulkunen: ajatus yk:sta "säiliönä" on ongelmallinen ? On ymmärrettävää, että on halua kiinnittää sosiologian määrittely muuhun kuin yhteiskunnan käsitteeseen

13. Sosiologia modernin tieteenä Pertti Töttö: analyysi sosiologian nousun yhteyksistä aate- ja yhteiskuntahistoriallisiin konteksteihinsa Myös mm. Anthony Giddens: ”[S]ociology has as its main focus the study of institutions of the ‘advanced’ or the ‘industrialised’ societies, and of the conditions of transformation of those institutions.” Entä historiallinen sosiologia? Jokinen & Saaristo: "Kun sosiologi tutkii historiallista tapahtumaa, hän yleensä tulee sanoneeksi jotain omasta ajastaan ja näin tutkii samalla omaa aikaansa. – – Sosiologia on pikemminkin kiinnostunut historiasta siksi, että sen avulla voidaan yrittää hahmottaa yleisiä yhteiskunnallisia käytäntöjä."

14. Miksi tämä on niin vaikeaa? Sosiologiasta on hankala saada otetta. Miksi? "Sosiaalinen" ei ole yhteiskunnan osajärjestelmä Sosiologia ei ole "yhden kirjan tiede"

15. "Sosiaalinen" ei ole yhteiskunnan osajärjestelmä Eräitten muitten yhteiskuntatieteitten kohde on kohtuullisen selvärajainen yhteiskunnan osajärjestelmä Taloustiede ? talous, valtio-oppi ? poliittinen järjestelmä, kulttuuriantropologia ? kulttuuri, jne. Niitä voidaan määritellä kohteensa avulla Sosiaalista osajärjestelmää ei yleensä yhteiskunnan kuvauksissa ole, vaan sosiaalinen on pikemminkin kaiken yhteiskuntaelämän ulottuvuus ? Niinpä on taloussosiologiaa, politiikan sosiologiaa, kulttuurin sosiologiaa, jne. … ja näitä "yhdyssanasosiologioita" tulee jatkuvasti lisää!

16. Yhteiskuntaelämän ulottuvuutena sosiaalinen on hankalasti hahmottuva On muitakin tieteitä, jotka eivät tutki jotakin osajärjestelmää vaan jotakin toiminnan ja käyttäytymisen ulottuvuutta, esimerkiksi psykologia LISÄKSI: johonkin osajärjestelmään pääasiassa keskittyvät tieteet ovat alkaneet soveltaa omia tarkastelutapojaan muitten tieteiden tyypillisille alueille (esim. rikoksen taloustiede) Yhteiskuntaelämän sosiaalinen ulottuvuus on ehkä hankalammin hahmotettavissa kuin esimerkiksi psykologinen tai taloudellinen

17. Ajatus sosiologiasta yleisenä yhteiskuntatieteenä Avoimen verkko-opinnot: "Sosiologian - kuten monen muunkin tieteen - opiskelu aloitetaan usein esittämällä kysymys tieteestä ja sen luonteesta. Mitä on sosiologia? Yksinkertainen vastaus tähän on, että sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede." Yleinen yhteiskuntatiede? (a) Sosiologia ei koske mitään tiettyä yhteiskunnallisen todellisuuden osa-aluetta vaan kaikkia. (b) Sosiologian tulokset koskevat kaikkia osa-alueita ja ovat muitten erityistieteitten käytettävissä. "Imperialistinen" muotoilu, mutta osin tottakin, joskin … … myös sosiologia hyödyntää muitten tieteitten tuloksia

18. Sosiologia ei ole "yhden kirjan tiede" On yhden kirjan tieteitä, joitten perusteista on mahdollista saada kattava kokonaiskuva lukemalla yksi paksu kirja Sosiologia on "monen kirjan tiede" Sosiologia on jakautunut suuntauksiin ja koulukuntiin, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista tutkimuskohteista, lähestyvät niitä erilaisin teoreettisin ajatuksin, tutkivat niitä erilaisilla menetelmillä ja … … näkevät ylipäätään sosiologian ja sen kohteen ainakin jossain määrin eri tavoin Joskus eri suuntausten edustajien on vaikea nähdä toisten työssä mielekästä sosiologiaa

19. Sosiologian moniparadigmaattisuus vaikeuttaa sen hahmottamista Paradigma = tieteenalalla yleisesti hyväksytyt tavat tarkastella kohteena olevaa todellisuuden osaa ja hankkia siitä tietoa Luonnontieteen suuret murrokset ovat paradigman muutoksia Sosiologiassa ei ole koskaan ollut yhtä hallitsevaa paradigmaa, vaikka lähellä tätä tilannetta ehkä ollaan oltukin Sosiologiassa on monia tutkimusohjelmia, joita eri tutkijayhteisöt vievät eteenpäin

20. Vielä yksi yritys Sosiologian moninaisuutta voidaan yrittää hahmottaa tiivistämällä sosiologian kiinnostuksen kohteita Voidaan ajatella, että sosiologia tutkii: Toimintaa ? toiminnan sosiologia Rakenteita ? rakennesosiologia Sosiaalisia konstruktioita/merkityksiä ? semioottinen sosiologia

21. Sosiologian kolmio (Kankaanpää, Ruonavaara)

22. Huomioita kolmiosta Tämä ei ole ainoa mahdollinen sosiologian kohteiden jäsennys: malli voisi olla vaikkapa suunnikas, jossa neljäntenä voisi olla vuorovaikutus Kolmio ei kuvaa kolmea toisiensa kannalta suljettua sosiologiaa ? nuolet ilmaisevat sitä, että eri sosiologioilla on vaikutuksia ja yhteyksiä toisiinsa AK: on kysymys eri tavoin painottuneista sosiologioista HR: kunkin sosiologian on tavalla tai toisella otettava kantaa muitten painottamiin asioihin