1 / 30

Nuorten tapaturmat

Nuorten tapaturmat. NOPS-seminaari Laurea Hyvinkää, 27.11.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö. Esityksen punainen lanka. Tilastot miltä tilanne näyttää? miten, missä ja kenelle tapaturmat sattuvat? Entä sitten? ovatko tapaturmat estettävissä?

maitland
Télécharger la présentation

Nuorten tapaturmat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Nuorten tapaturmat NOPS-seminaari Laurea Hyvinkää, 27.11.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Markkula, THL

  2. Esityksen punainen lanka • Tilastot • miltä tilanne näyttää? • miten, missä ja kenelle tapaturmat sattuvat? • Entä sitten? • ovatko tapaturmat estettävissä? • miten nuorten tapaturmia voitaisiin ehkäistä? Markkula, THL

  3. Tapaturmatilanne Markkula, THL

  4. Pitkällä aikavälillä kaikkein vakavimmissa tapaturmissa jo saavutettu hyviä tuloksia Markkula, THL

  5. Saavutetusta kehityksestä huolimatta … • Tapaturmat aiheuttavat alle 25-vuotiaille edelleenvuosittain keskimäärin (v. 2008–2010) • noin 150 kuolemaa • yli 15 000 sairaalahoitojaksoa  Lisäksi näitä useampi saa polikliinista hoitoa • Terveyden menetysten lisäksi henkinen ja psyykkinen kärsimys itselle, läheisille ja lähiyhteisöille. Markkula, THL

  6. Tapaturmien osuus eri-ikäisten terveyden menetyksistä sukupuolittain (v. 2006–2010) Kuolemat Sairaalahoitojaksot Markkula, THL

  7. Alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset terveyden menetykset sukupuolittain (lkm, ka. v. 2008–2010) Kuolemat Sairaalan vuodeosastohoitojaksot Markkula, THL

  8. Sukupuolieron syistä • Vaikka ero on laajalti tunnistettu, niin ei ole esittää tyhjentävää vastausta syistä. • Taustalla niin biologisia kuin sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä, joiden merkitys vaihtelee iän myötä Esimerkiksi: • Fysiologinen ja kognitiivinen kehitys • Testosteronin erittyminen • Erilaiset ajanviettotavat: esim. poikien ajanvietto liikenteessä • Riskinotto • Maskuliinisuuteen yhdistetään toiminnallisuus ja uhkarohkeus, joiden avulla erityisesti nuoret miehet rakentavat omaa identiteettiään • Vanhempien ja kaverien odotukset • Median ja mainonnan herättämät mielikuvat • Suomalaiset juomatavat • Riskialttiimmat työympäristöt tietyillä miesvaltaisilla aloilla Lapsuudessa ja nuoruudessa Markkula, THL

  9. Nuoret kehitysvaiheensa vuoksi alttiita tapaturmille • Tapahtuu fysiologisia muutoksia • Unen tarve kasvaa, mutta useasti nukutaan liian vähän • Pojilla testosteronin eritys lisääntyy, mikä näkyy riskinottona • Kehonhallinta vaikeutuu, mutta toisaalta myös liikkuvuus kehittyy parhaiten • Itsenäisyys lisääntyy • Eri ympäristöissä liikkuminen lisääntyy • Kavereiden merkitys kasvaa ja toimitaan alakulttuureissa (ryhmään kuuluminen ja ryhmän ”säännöt”) • Irtaannutaan vanhempien ja muiden auktoriteettien arvoista • Kokeillaan uutta & etsitään elämyksiä • Riskejä itse riskinoton vuoksi • Illuusio kuolemattomuudesta ja omista taidoista: ”Ei mulle voi sattuu” -ajattelu • Kokemattomuus tuntuu Kuva: Heli Kumpula Markkula, THL

  10. 15–24-vuotiaiden yleisimmät tapaturmaiset terveyden menetykset ikäryhmittäin (lkm, ka. v. 2008–2010) Kuolemat Sairaalan vuodeosastohoitojaksot Markkula, THL

  11. Ympäristöjen kautta kiinni keskeisiin tapaturmahaasteisiin Markkula, THL

  12. Tapaturmat kouluissa ja oppilaitoksissa • Vähintään yksi terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyntiä vaatinut tapaturma koulussa tai koulumatkalla sattui: • lähes 25 %:lle 8.- ja 9.-luokkalaiselle • 9 %:lle 1. ja 2. vuosikurssin lukiolaisista ja • 12 %:lle 1. ja 2. vuosikurssin toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista. • Sairaalan vuodeosastoilla hoidetaan vuosittain 580 7–19-vuotiaan koulutapaturmaa. • Suurimmillaan koulutapaturmien osuus on 7–12-vuotiailla (14 %), pienimmillään 16–18-vuotiailla (2 %). • Myös vapaa-ajan tapaturmat näkyvät kouluissa / oppilaitoksissa! Kuvio. Vähintään kerran lukuvuoden aikana terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä vaatineeseen koulutapaturmaan joutuneet koulu-asteittain (ka. v. 2010 /2011). Markkula, THL

  13. Myrkytyksissä näkyy ympäröivään maailmaan tutustuminen: nuorilla nimenomaan sosiaaliseen ympäristöön Lääkkeet ja kodin kemikaalit KUVIO. Sairaalan vuodeosastohoitoa vaatineet myrkytykset (1 / 100 000, v. 2009–2010) Markkula, THL

  14. Päihtymys yksi tekijöistä, joka lisää riskiä niin tapaturmaan, väkivaltaan kuin itsemurhaankin KUVIO. Päihtyneiden osuus 15–24-vuotiaiden tapaturma- ja väkivaltakuolemista (Lähde: Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot, v. 2006–2010) Markkula, THL

  15. Huomiota heikommassa asemassa oleviin • Tapaturmaisiin kuolemiin yhteydessä • Perheen rakenne • Vanhempien koulutus • Ammattiin perustuva sosiaaliryhmä • Tulot • Nuoren oma koulutus, pääasiallinen toiminta ja asumisjärjestelyt • Suurimmat erot varhaislapsuudessa ja varhaisaikuisuudessa (Lähde: Remes H (2012). Social Determinants of Mortality from Childhood to Early Adulthood). • Vanhemman päihdeongelma heijastuu kodin turvallisuuteen, sillä se lisää alle 7-vuotiaan lapsen tapaturmariskiä (Lähde: Raitasalo K & Holmila M (2012). Äidin päihteiden käytön yhteys lapsen kokemiin haittoihin – Rekisteritutkimuksen tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 1) Markkula, THL

  16. Toimivia keinoja on, mutta niiden käyttö ei riittävän aktiivista KUVIO. Niiden osuus, jotka ilmoittavat yleensä aina käyttävänsä ko. turvalaitteita (Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus, kevät 2011) Markkula, THL

  17. Entä sitten?- tavoitteista toimintaan Markkula, THL

  18. Suuri osa olisi estettävissä • Eurooppalaisen arvion mukaan alle 20-vuotiaiden tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus puolittui 1990-luvun alusta 2000-luvun ensimmäiselle kymmenykselle, mutta on edelleen 2-kertaista Euroopan lapsiturvallisimpaan maahan Hollantiin verrattuna • Vuonna 2009 jopa 51 % näistä kuolemista olisi voitu välttää, jos tilanne Suomessa tapaturmien ja väkivallan osalta olisi yhtä hyvä kuin Hollannissa, yhdessä Euroopan matalimman tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden maassa (Lähde: MacKay M & Vincenten J. Child Safety Report Card 2012 – Finland. Birmingham: European Child Safety Alliance, Eurosafe) • MUTTA vaatii työtä, koska tapaturmiin ei ole rokotetta! Markkula, THL

  19. Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma • Tavoitteena aiempaa suunnitelmallisempi ja pitkäjänteisempi tapaturmien ehkäisy • Periaatteita: • Kasvu- ja toimintaympäristöjen aktivointi • Rakenteiden vahvistaminen • Hyödynnetään toimiviksi todettuja käytäntöjä: • fyysisen ja sosiaalisen ympäristön turvallisuuden sekä kuluttajaturvallisuuden edistäminen, • lainsäädännön ja ohjeistusten kehittäminen ja toimeenpano, • turvallisuusasenteisiin ja -käyttäytymiseen vaikuttaminen kouluttamalla ja kasvattamalla. • Toimeenpanovaiheessa on tehtävä sovittamista paikallisiin tarpeisiin sekä universaalien toimien rinnalla räätälöitävä toimia väestöryhmittäin Markkula, THL

  20. Ohjelman sisältöteemat ja visio Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Suomalaislapset ja -nuoret elävät virikkeellistä ja turvallista elämää. Henkilövahinkojen aiheuttamat terveyden menetykset ovat huomattavasti nykyistä vähäisempiä. Markkula, THL

  21. Käyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen • Hyödynnetään lainsäädännön ja ohjeistusten mahdollisuudet mm. • Pelastusliivien käyttö • Päihteettömyys vesillä ja liikenteessä • Turvalaitteiden käytön tukeminen • Parannetaan lasten, nuorten, perheiden ja ammattilaisten valmiuksia  Turvallisuuskasvatus • Aloitettava varhain: asenteet alkavat muotoutua jo muutaman vuoden iässä (toimitaan itse esimerkkinä, karttuva tieto) • Sovitaan kasvatuskumppanuuksista: yhteinen viesti eri kasvuympäristöistä • Otetaan tapaturmat puheeksi esim. koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa • Kehitetään keinoja yhteistyössä nuorten kanssa Markkula, THL

  22. Muutokset kasvu- ja toimintaympäristöissä • Rakennetun ympäristön suunnittelun ja kehittämisen tavoitteeksi lasten ja nuorten tarpeet huomioiva turvallinen ja virikkeellinen ympäristö • Lapsivaikutusten arviointi ympäristön suunnitteluun • Leikki- ja liikuntapaikkojen turvallisuuden varmistaminen • Turvallisen jalankulun ja pyöräilyn edistäminen liikenneympäristön ratkaisuin (valaistus, risteyssuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, nopeusrajoitukset, keskikaiteet) • Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen • Otetaan käyttöön turvallisuutta edistäviä toimintatapoja Turvallisuuskulttuuri Markkula, THL

  23. Esimerkki kasvuympäristöjen aktivoinnista: tapaturmien ehkäisy oppilaitoksissa Tavoitteeksi tietoinen pyrkimys kohti turvallisuutta ja nollaa tapaturmaa • Turvallisuus (ml. tapaturmat) mukaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja johtamiskäytäntöihin • Tunnettava tapaturmatilanne, raportoitava kouluyhteisöille ja hyödynnettävä tietoa tapaturmien ehkäisyssä • Suunnitelmallinen tapaturmaseuranta • Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus sekä puutteiden korjaamisen seuranta (VNA 338/2011) • Työsuojelun toimintaohjelman päivitys ja erilaiset kyselyt • Suunnitelmien, ohjeistusten ja järjestyssääntöjen tekeminen eläväksi • Fyysisen ympäristön suunnittelun ja ylläpidon huomioitava ihmisten tekemien virheiden mahdollisuus • Henkilöstön turvallisuusosaamisesta huolehdittava • Tapaturmat luonnolliseksi osaksi oppilaitoksen opetusta Markkula, THL

  24. Esimerkki eri keinojen hyödyntämisestä: Terve Urheilija- ja Terve Koululainen -mallit (UKK-instituutti) www.terveurheilija.fi www.tervekoululainen.fi Markkula, THL

  25. Nuorten tapaturmiin ei yhtä patentti-ratkaisua • Nuoret ei homogeeninen ryhmä: Yhteen nuoreen vaikuttava käytäntö ei toimi kaikille • Tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta keskeistä: • Puuttua yhteistyössä ja ajoissa negatiiviseen riskinottoon (esim. päihteiden käyttö) • Tukea nuoren elämänhallintaa (ml. riittävä uni, työ- tai opiskelupaikka) • Lisätä nuoren valmiuksia tehdä turvallisuutta tukevia valintoja • Herätellä nuorta ymmärtämään oman elämänsä ainutlaatuisuus • Arvostaa ja huomioida nuoren näkemyksiä • Tunnistaa ja poistaa vapaa-ajan ympäristöjen vaaranpaikat • Tärkeitä keinot, jotka pienentävät mahdollisuuksia tehdä virheitä! • Yhdistelmä eri keinoja aina paras! Markkula, THL

  26. Tapaturmat osa muuta hyvinvointia KUVIO. 8.- ja 9.-luokkalaisten koulutapaturmaan joutumisen yhteys erilaisten ongelmien kokemiseen ja yksittäisiin elämäntapoihin. (Lähde: Kouluterveyskysely 2008/2009.) Markkula, THL

  27. Nuoret itse saatava ymmärtämään tarve ehkäistä tapaturmia: voisiko osallistaminen olla keino? ‘Tell me and I’ll forget Show me and I may remember Involve me and I’ll understand’ Chinese Proverb Markkula, THL

  28. Erityistä tukea tarvitseville tarjottava tarvittava tuki varhain • Pois yksin on pärjättävä -ajattelusta • Avun hakeminen ja ottaminen ei saa olla leima • Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin tartuttava • Tuki vietävä lasten ja nuorten kasvuympäristöihin • Osallisuuden vahvistaminen • Audit-C:n, mini-intervention ja motivoivan haastattelun käytön lisääminen päihteiden ongelmakäyttöön puuttumiseksi koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollossa Markkula, THL

  29. Markkula, THL

  30. KIITOS!Kysymyksiä?(etunimi.sukunimi@thl.fi, 029 524 8802) Markkula, THL

More Related