1 / 43

Avoin arviointi – mitä ihmettä?

Jouni Tuomisto KTL, Kuopio. Avoin arviointi – mitä ihmettä?. Esityksen rakenne. Mitä nykyisessä riskinarvioinnissa on vialla? Miksi arviointia tarvitaan tulevaisuudessa? Mitä uudenlaiselta arvioinnilta vaaditaan? Voiko se toimia?. Mitä vikaa on nykyisessä riskinarvioinnissa?.

marilu
Télécharger la présentation

Avoin arviointi – mitä ihmettä?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Jouni Tuomisto KTL, Kuopio Avoin arviointi – mitä ihmettä?

  2. Esityksen rakenne • Mitä nykyisessä riskinarvioinnissa on vialla? • Miksi arviointia tarvitaan tulevaisuudessa? • Mitä uudenlaiselta arvioinnilta vaaditaan? • Voiko se toimia?

  3. Mitä vikaa on nykyisessä riskinarvioinnissa? • Rajallinen sovellusalue • Joustavuuden ja kattavuuden puute • Työn tehottomuus ja hitaus • Tarkoitukselliset harhat kohti “turvallisuutta” • Viestintäongelmat • Sidosryhmien hyväksynnän puute

  4. Rajallinen sovellusalue • Vain muutamat aineryhmät vaativat riskinarviointia ennen markkinoille tuloa • Torjunta-aineet, lääkkeet, ruoan lisäaineet • Tilanne paranee vähän EU:n Reach-kemikaalilainsäädännöllä • Riskinarviointi ei käynnisty monien “luonnollisten” altisteiden takia: • Perinteiset ruoat vs. geenimuunnellut • Ympäristöaltisteet: hometalot vs. pienhiukkaset • Usein rajoittuu tilanteisiin, joissa on taloudellisia intressejä • Kuka saa ja kenen pitäisi käynnistää riskinarviointi?

  5. Joustavuuden ja kattavuuden puute • Jokainen ala on kehittänyt oman viitekehyksensä • Tieteelliset lausunnot ruosta (EFSA) • Kemikaalien riskinarviointi torjunta-aineille • Turvallisuusarviointi lääkkeille • Elinkaarianalyysi kuluttajatuotteille • Ympäristövaikutusten arviointi suurille rakennushankkeille • “Ei testattu eläimillä” kosmetiikalle •  Onko tämä vain kulttuurin rikkautta vai hallinto-ongelma ja terveysuhka?

  6. Kattavuus: Rajojen tärkeys • Viljellyn lohen hyöty-riskianalyysi (Tuomisto et al, Science 2004)‏

  7. Työn tehottomuus ja hitaus • Tehottomuus: Työ vie paljon henkilökuukausia • Tarvitaan paljon kallista asiantuntijatyötä • Valmiit riskinarvioinnit eivät ole muille saatavissa hyödyllisessä muodossa • Hitaus: Työ vie paljon kalenterikuukausia • Prosessi sisältää datankeruuta, systemaattisia kirjallisuushakuja, julkisia kuulemisia, tieteellisiä arviointipaneeleita… • U.S.EPA:n dioksiiniriskinarviointi: • luonnos julkaistiin 1996 • toinen luonnos julkaistiin 2000 • …vieläkin odotamme lopullista versiota • Samalla rahalle voisimme tehdä enemmän ja parempia riskinarviointeja

  8. Isot kemikaaliarvioinnit IRIS-tietokannassa (U.S.EPA)

  9. Tarkoitukselliset harhat kohti “turvallisuutta” • Lähestymistavat minimoivat väärän negatiivisen harhan • Reference dose=NOAEL/UFa/UFi • BMDL: lower CI of the benchmark dose • LMS (q1*): linearized multistage • Huonosti tunnetut kemikaalit näyttävät pahemmilta kuin hyvin tunnetut, suuret riskit • Ongelmilla on taipumus ajautua pois SINUN vastuualueeltasi (muille ratkottavaksi (tai unohdettavaksi))‏

  10. Kenen syliin ongelmat kaatuvat? • Viljellyn lohen syöty-riskianalyysi (Tuomisto et al, Science 2004)‏

  11. Viestintäongelmat • Tiede – politiikka: “Päättäjät haluavat selviä numeroita, eivät jakaumia" • Politiikka – tiede: “EU-Komissio haluaa edistää jakaumien käyttöä; tämä on koulutuskysymys." • Tiede – sidosryhmät: Arvioinnit eivät ole helposti saatavissa sellaisessa muodossa, joka olisi sidosryhmille hyödyllinen.

  12. Hyväksyttävyyden puute sidosryhmien keskuudessa • Sidosryhmät eivät ehkä hyväksy • premissejä (alkuoletuksia) (esim. mitata terveyttä rahana) • arvioinnin suorittanutta ryhmää (energiayhtiö tekemässä ydinjätteen loppusijoitusarviota) • kansalaisten osallistumismahdollisuuksia (“Meitä ei kuultu omassa asiassamme.”) • Palautteen käsittelyä (“Meidän palautteellamme ei ollut mitään merkitystä.”)

  13. Miksi riskinarviointia tarvitaan tulevaisuudessa? • Todelliset ongelmat EIVÄT ole niitä joihin riskinarviointi kehitettiin: • Lääkkeet • Torjunta-aineet • Lisäaineet • Arviointeja tarvitaan, koska olisi kiva tehdä jotain hyödyllistä tulevaisuuden todellisille riskeille. Nämä riskit ovat niin monimutkaisia, ettei kukaan voi olla asiantuntija kaikilla ongelman osa-alueilla. Tämä riskit ovat sellaisia kuin...

  14. Ilmastonmuutos • Uppsala-jäätikkö, Patagonia, Argentiina: yllä vuonna 1928 ja alla vuonna 2004.

  15. Ulkoilman pienhiukkaset

  16. Energiatehokkuus

  17. Kaupunkimainen elinympäristö

  18. Juomaveden riittävyys ja laatu

  19. Luonnon monimuotoisuus

  20. Väestönkasvu

  21. Maailmanlaajuiset ympäristöverot

  22. Rajallinen sovellusalue Sovellettavissa mille tahansa hallinnon tai politiikan osa-alueelle Joustavuuden ja kattavuuden puute Täysin skaalattavissa hyvin yksinkertaisista hyvin monimutkaisiin kysymyksiin Työn tehottomuus ja hitaus Tieto rakenteista ja suoraan uusiokäytettävää Työn jakaminen, ei-asiantuntijat osallistumaan Rutiinien automatisointi Tarkoitukselliset harhat kohti “turvallisuutta” Parasta arviota käytettävä (sisältäen epävarmuuden) Viestintäongelmat Mistä tahansa voi tehdä selventäviä kysymyksiä Sidosryhmien hyväksynnän puute Sidosryhmät saavat puuttua mihin tahansa etukäteen Arvoarvostelmat sisällytetään arviointiin Mitä uudelta arvioinnilta vaaditaan?

  23. Lähestymistavan (paradigman) muutos • Thomas Kuhn (1922-1996)‏ • Tiede etenee tavalliseen tapaan, kunnes liian paljon virheitä havaitaan nykyisessä lähestymistavassa. Sitten seuraa jakso “epätavallista” tiedettä, joka lopulta johtaa lähestymistavan muutokseen.

  24. Pyrkilö • Jouni Tuomisto (1997): On mahdollista kehittää sellainen systeemi, pyrkilö, joka muuntaa ideat, tiedon ja ihmisten arvot kuvaukseksi, jolla on taipumus lähestyä tieteellisesti pätevää kuvausta. • Usean vuoden työn jälkeen Heande-nettisivusto avattiin syyskuussa 2006.

  25. Avoin arviointi • Tavoitteet: • Löytää ratkaisut KAIKKIIN haasteisiin samanaikaisesti. Erityisesti: • Sallia täysin avoin osallistuminen • Säilyttää korkea tietellinen laatu • Johdonmukaistaa ja “teollistaa” riskinarviointi • Nykytilanne: avoimessa arvioinnissa on ehdotukset ratkaisuiksi kaikkiin esiteltyihin haasteisiin • Monia ehdotuksia ei ole vielä testattu käytännössä • Luultavasti kaikki ratkaisut eivät toimi • Kuitenkin on olemassa kriittinen massa ratkaisuja tarjolla, jotta täysimittainen kokeilu voidaan aloittaa • Esiin nousevat ongelmat ratkotaan matkan varrella

  26. Mikä on avoimen arvioinnin idean hyväksyttävyys? • Vapaamuotoinen arvio (perustuu havaintoihin useidesta kuulijakunnista): • 30 % pitää sitä typeränä ideana • 50 % uskoo ettei se voi toimia • 15 % pitää sitä mielenkiintoisena, mutta… • 5 % pitää ajatusta hienona • Mikä on jakauma YTOS:ssa?

  27. Voisko avoin arviointi toimia? • Minä olen vakuuttunut että se voi toimia • Minä olen vakuuttunut, että loput ongelmat voidaan ratkaista • Kuitenkaan tämä ei takaa, että se TOIMII, ainakaan meidän aikanamme…

  28. Leonardon laskuvarjo n. 1500 • ensimmäiset toteutukset 1900-luvulla

  29. Bayesin teoreema n. 1750 • Thomas Bayes julkaisu Bayesin teoreeman n. 1750 • ensimmäiset todelliset sovellukset 1960-luvulla

  30. Millainen potentiaali on joukkoyhteistyöllä ympäristöterveysongelmein ratkaisemisessa? • 6,000,000,000 ihmistä maailmassa • 1,000,000,000 ihmisellä pääsy internetiin • 10,000,000 miettii vakavasti ympäristöä ja/tai terveyttä ja kysymystä ”Mitä minä voisin tehdä?” • 1,000,000 heistä osaa englantia • 100,000 heistä on hyvä tausta (esim. sopiva yliopistotutkinto) • 10,000 heistä on valmis käyttämään tunnin viikossa tähän • 250 henkilöviikkoa/viikko työvoimaa käytettävissä

  31. Miltä maailma näyttäisi, jos käytettäisiin täysimittaisia avoimia arviointeja? • Tieteellisen tiedon kiertonopeus lisääntyy • Tieteellinen tieto on helposti saatavissa aina, missä tahansa ja omalla kielellä. • Aika käytetään ongelmien ratkomiseen, ei ratkomisesta puhumiseen. • Ihmiset alkavat vastata poliitikolle, joka ehdottaa typeriä: ”Etkö ole edes lukenut Heandea?”

  32. Avoin arviointi • Perustuu pyrkilö-menetelmän tutkimuskysymykseen: • “Kuinka voi tieteellistä tietoa ja arvoarvostelmia järjestellä yhteiskunnallista päätöksentekoa varten siten, että avoin osallistuminen on sallittu??" • Täysi laidallinen kehitystarpeita • uusi ontologinen perusta • tiukasto oliopohjainen lähestymistapa • uusi rakenne tieto-olioille • perinteiset riskinarviointimenetelmät tiedon prosessoinnissa, mutta systemaattisemmin järjestettynä • avoimen yhteistyön mahdollistavat työkalut • tietolähteet suoraan käytettävissä ja sovellettavissa

  33. ORA-raportti

  34. Falsifikaatio • Karl Popper (1902-1994)‏ • Tiede koostuu väitteistä (teorioista) jotka voidaan falsifioida eli todistaa vääräksi. • Tiede on evoluutioprosessi, jossa huonot teoriat falsifioidaan. • Nykyinen tietämys perustuu niille teorioille, joita ei ole (vielä) falsifioitu.

  35. Bayesin teoreema • Thomas Bayes (1702-1761)‏ • Posteriorijakauma eli uusi arvio voidaan laskea päivittämällä nykytieto (prori) uuden datan tuomalla informaatiolla.

  36. Päätösteoria • Howard Raiffa • Päätösanalyysi on rationaalinen menetelmä tehdä päätöksiä. Lisäksi, subjektiivisen (bayesiläisen) todennäköisyyden käyttöä päätösanalyysissä pitäisi lisätä.

  37. Estimaatin (arvion) laatu • Roger Cooke • Määrällisen arvion laatu voidaan arvioida ulkoista standardia vastaan informatiivisuutena ja kalibraationa, jos arvio ilmoitetaan todennäköisyysjakaumana.

  38. Vinet bayesiläisissä verkoissa • Roger Cooke • Bayesiläiset verkot kuvaavat todellisuutta ehdollisina todennäköisyyksinä. • Nämä jakaumat voivat saada millaisia muotoja tahansa, ja silti niitä voidaan tutkia analyyttisesti, jos käytetään vinejä.

  39. Argumentaatio • Frans van Eemeren • Erimielisyydet voidaan ratkaista käyttämällä muodollista väittelyä, joka koostuu jotakin väitettä koskevista hyökkäyksistä ja puolustuksista.

  40. PSSP • Veikko Pohjola • Järjestelmä voidaan tehokkaasti kuvata käyttämällä kahdenlaisia olioita: prosesseja ja tuotteita (jotka ovat näiden prosessin tuottamia). Jokaisella oliolla on neljä attribuuttia: tarkoitus, rakenne, tila ja tarkoitus.

  41. Joukkojen viisaus • James Surowiecki • Ryhmä ihmisiä usein päihittää yksittäisen asiantuntijan, jos he voivat käyttää yksilöllistä osaamista, toimia riippumattomasti ja hajautetusti, ja heidän mielipiteensä voidaan tehokkaasti kerätä yhteen.

  42. Nettitietosanakirjat • Jimbo Wales • Tietosanakirja jota kuka tahansa voi kirjoittaa: on mahdollista innostaa hyvin suuri joukko ihmisiä keräämään tietoa ja kirjoittamaan artikkeleita tärkeistä asioista.

  43. Joukkoyhteistyö • Don Tapscott, Anthony Williams • Suuri joukko järjestäytymättömiä ihmisiä pystyy tuottamaan monimutkaisia tuotteita, jos tuotteena on tieto tai kulttuuri, jos työ voidaan pilkkoa pieniksi toteuttamiskelpoisiksi palasiksi, ja jos nämä palat voidaan tehokkaasti koota yhteen.

More Related