1 / 23

Yliopistojen tulevaisuus globaalisti

Miten Turun yliopistot nostetaan Euroopan johtavien yliopistojen joukkoon? Turun yliopistojen dosenttiyhdistys ry. 22.11.2010 Ylijohtaja Sakari Karjalainen, OKM. Yliopistojen tulevaisuus globaalisti. Haastava ja muuttuva toimintaympäristö. T&K&I-politiikkojen muutosten ajureita:

mikaia
Télécharger la présentation

Yliopistojen tulevaisuus globaalisti

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miten Turun yliopistot nostetaan Euroopan johtavien yliopistojen joukkoon?Turun yliopistojen dosenttiyhdistys ry.22.11.2010Ylijohtaja Sakari Karjalainen, OKM

  2. Yliopistojen tulevaisuus globaalisti

  3. Haastava ja muuttuva toimintaympäristö • T&K&I-politiikkojen muutosten ajureita: • Lissabonin sopimus • Globalisaatio, nousevat taloudet, nouseva osaaminen • Talouskriisi • Suuret yhteiskunnalliset ja ympäristön haasteet • Kansalliset vs. eurooppalaiset politiikat • Tarve laaja-alaiseen innovaatio-konseptiin • Muuttuvia toimintamalleja: • Tutkijanura/ Tenure track • Tutkimusinfra-struktuurit • Nykyaikaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset • Yhteiset tutkimus- ja koulutusohjelmat • Tiedon levittäminen, avoimuus • Yhteinen rahoitus (virtuaalinen/ todellinen) • Yhteiset arviointi- toiminnot Globaali ympäristö Nousevat taloudet, talouskriisi, suuret yhteiskunnalliset haasteet Eurooppa EU/ ER(I)A Yhteiset aloitteet ja toimet kuten JTI, ETP, JPI, ERC, tutkimuksen puiteohjelmat, CIP, Bologna –prosessi/ eurooppalainen korkeakoulualue Eri toimijat ja tasot: eurooppa-lainen, kansallinen alueellinen, POLITIIKAT Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia EU2020 Innovaatiounioni (lippulaiva-aloite) Budjettiuudistus, Varainhoitoasetus Kansallinen taso / Suomi Pieni kansa ja markkinat, rajatut resurssit (osaaminen ja taloudellinen), pirstaloituneet tutkimusresurssit, vähäinen määrä ulkomaisia tutkijoita ja opiskelijoita, vähäinen ulkomaisten T&K&I investointien määrä

  4. Koulutus, tutkimus ja kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä Suomi on pieni maa, joka haluaa toimia tieteen ja teknologian eturintamassa => Suhteellisen suuret investoinnit koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitystoimintaan välttämättömiä • Edellytykset olla maailman huippuja valikoiduilla alueilla laadukkaat tutkimus- ja oppimisympäristöt, infrastruktuurit, houkuttelevat tutkijanurat, korkeakoulujen selkeät rakenteet ja profiilit, huippuyksikköpolitiikka, Shokit, laatua ja vaikuttavuutta palkitseva ohjaus ja rahoitusmalli • Riittävän laaja osaamis- ja tutkimusperusta muualla tuotetun tiedon hyödyntäminen ja mahdollisuus suunnata tutkimusta joustavasti aloille, joissa syntyy uusia tieteellisiä läpimurtoja, innovaatioita, liiketoimintamahdollisuuksia • Avoin, viennistä riippuvainen kansantalous => herkkyys maailmantalouden suhdanteille => koko väestön korkea koulutustaso, joustavat rakenteet, korkea tuottavuus

  5. Globaalit toimintaympäristön muutokset kilpailu- ja menestystekijöiksi • Ilmastonmuutos => vähähiilinen kestävä talous => integroitu lähestymistapa, ilmastonmuutoksen hallinta osaksi kaikkia politiikan aloja => energia, rakentaminen, liikenne, metalliteollisuus, matkailu, elintarviketuotanto, maa- ja metsätalous => puhdas teknologia, "vihreät työpaikat" => työelämän kannalta relevantit tutkinnot, geneeriset tiedot ja taidot • Osaamispohjainen talous => yliopistojen keskeinen rooli innovaatiojärjestelmässä => tieteellinen tutkimus ja innovaatiot, rakenteellisella kehittämisellä laatua ja vaikuttavuutta • Uusi teknologia => klusterit, shokit • Nousevat taloudet => korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyö, läsnäolon ja näkyvyyden vahvistaminen (FinNodet) • Väestön ikääntyminen => hyvinvointi- ja terveyssektorin innovaatiot, osaamisen kaupallinen hyödyntäminen

  6. Eurooppalainen tutkimusalue ERA • Lissabonin sopimus • Lissabonin sopimuksen tiedepoliittisessa osassa on keskeisessä asemassa eurooppalainen tutkimusalue, jossa tutkijat, tieto ja teknologia liikkuvat vapaasti, ERAn juridinen perusta • ERA –aloitteet • Yhteinen ohjelmasuunnittelu • Tutkimusinfrastruktuurit • Tutkijat • Tiedon vapaa liikkuvuus • Kansainvälinen yhteistyö • Yliopistot ja huippulaatu

  7. Euroopan korkeakoulujen kehittämistrendejä EU:n yliopistoja koskevia linjauksia http://ec.europa.eu/research/era/areas/universities/universities_en.htm • Delivering on the Modernisation Agenda for Universities: Education, Research and Innovation 2006 • Neuvoston päätöslauselma yliopistojen nykyaikaistamisesta Euroopan kilpailukyvyn edistämiseksi globaalissa osaamistaloudessa 2007 http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/07/st16/st16096-re01.fi07.pdf • Edistymisraportti ja komission työpaperi 2008 • Mutual learning on approaches to improve the excellence of research in universities2009 http://ec.europa.eu/research/era/docs/en/areas-of-action-research-institutions-crest-omc-working-group.pdf • vuodesta 2010 alkaen "Peer Learning" –toiminnot • eri työryhmien raportteja • Strengthening research institutions with a focus on university-based research 2008 • Diversified Funding streams for University-based research: Impact of external project-based research funding on financial management in Universities 2008

  8. Euroopan korkeakoulujen kehittämistrendejä • Yliopistojen ja innovaatiojärjestelmän keskeisten toimijoiden yhteistyön lisääminen: liikkuvuuden edistäminen, yhteiset tutkimusinfrastruktuurit • Euroopan tutkimusalueen ja korkeakoulualueen näkyvyyden ja vetovoiman parantaminen • Opetuksen ja tutkimuksen laadun vahvistaminen sekä innovaatiotoiminnan parempi hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamisessa • Yliopistojen autonomian ja yhteiskuntavastuun vahvistaminen • Työmarkkinoiden tarpeita palvelevat elinikäisen oppimisen opintokokonaisuudet, tutkintoon johtavan koulutustarjonnan tarkoituksenmukainen suuntaaminen ja ennakoinnin kehittäminen • Tuloksiin perustuvat rahoitusmallit ja center of excellence -konsepti • Tieteidenvälisyyden ja monitieteisen tutkimuksen edistäminen • Julkisen talouden haasteet –> rakenteiden kehittämisen kautta painoalojen vahvistamista

  9. Kansalliset linjaukset suomalaisten yliopistojen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi

  10. Yliopistoja koskevat politiikkalinjaukset ja niiden toimeenpano • Hallitusohjelma • luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso • laadukas ja maksuton koulutus • taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset tehdä laadukasta, monialaista perus- ja soveltavaa tutkimusta • kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet • opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta lisätään. • uudistetaan yliopistojen hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää • Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma • Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset • Kehyspäätökset ja talousarviot • Ministeriön ohjaus • Ministeriön ja yliopistojen väliset sopimukset • Yliopistoille annettava palaute • Sidosryhmäyhteistyö (ml. ministeriöt, työelämä) • Hallinnonalan sektoritutkimuksen hyödyntäminen

  11. Korkeakoulujen kehittämishaasteet • Tavoitteet: • tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan hyödyntäminen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa • koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen • alueellisesti vahvempi ja vaikuttavampi korkeakouluverkko • kaikille opiskelijoille turvataan edellytykset laadultaan tasavertaiseen koulutukseen • voimavarojen kohdentaminen huippututkimukseen ja strategisiin painoaloihin • korkeakouluille paremmat edellytykset menestyä kansainvälisesti • osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen • Tausta: • hallitusohjelman mukaisesti rakenteellista kehittämistä jatketaan • korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008 • innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi • Suomen Akatemian Tieteen tila ja taso -arviointi • sivistyspoliittisen ministeriryhmän kannanotto 23.6.2010 • Kehittämishaasteet: • korkeakoulu- ja tutkimuskentän alueellinen sirpaloituminen • opintojen pitkittyminen • korkeakoulujen ohut kansainvälistyminen • tutkimustoiminnan laatu ja tutkijanuran kehittäminen

  12. Yliopistot (sin.), ammattikorkeakoulut (vihr.) ja sektoritutkimuslaitokset (pun.)

  13. Yliopistojen valtionrahoitus • Yliopistolailla (558/2009) ja sen nojalla annetuilla asetuksilla (770/2009 ja 771/2009) on säädetty yliopistojen lakisääteiseen toimintaan kohdistettavasta rahoituksesta ja sen laskentakriteereistä • Valtion rahoitusvastuu yliopistojen julkisen tehtävän hoitamisesta säilyy ja valtion rahoituksen reaalitaso säilyy (yo-indeksi) • Yliopistojen valtionrahoitus (perusrahoitus) määräytyy kaikkien yliopistojen osalta samojen, pääosin laskennallisten kriteerien mukaisesti • Yliopistojen hankkima ulkopuolinen rahoitus ei vähennä valtionrahoitusta • Muutosvaiheessa yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät olennaisesti muutu, mutta pidemmällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan perusrahoitukseen • Yliopistot kanavoivat rahoituksen sisällään autonomiansa puitteissa eri toiminnoille ja tieteenaloille • Yliopistojen merkittävä pääomittaminen (tilat, yksityiset pääomasijoitukset ja valtion vastinraha) ja maksuvalmiuden tukeminen • Rahoitusmallin tarkistaminen kaudelle 2013-2016

  14. Yliopistoihin tehdyt yksityiset pääomasijoitukset Julkisoikeudelliset yliopistot • yksityisten rahalahjoitusten määrä, joista suoritus vuoden 2010 loppuun mennessä on noin 49 miljoonaa euroa (1.9.2010 tilanne) – yliopistojen itsensä asettama tavoite 84,5 miljoonaa euroa. • TY: tavoite 7,5 M€, kerättynä 6,9 M€ • ÅA: tavoite 10 M€, 6,9 M€ Säätiöyliopistot • yksityisten rahalahjoitusten määrä, joista suoritus vuoden 2010 loppuun mennessä on noin 190,5 miljoonaa euroa (1.9.2010 tilanne) – säädekirjoissa asetettu tavoite 250 miljoonaa euroa Yliopistoille on tullut edellisten lisäksi myös vastinrahaan oikeuttamattomia lahjoituksia (esim. kunnat, valtionyhtiöt)

  15. Turun yliopistojen nykytila

  16. Ministeriön palautteesta Turun yliopistolle syksyllä 2010 • Yliopiston tutkimustoiminta on monella alalla korkeatasoista • Yliopistossa on useita Suomen Akatemian nimeämiä tutkimuksen huippuyksiköitä. • Kansainvälisten julkaisujen määrässä yliopisto kuuluu parhaiden suomalaisten tutkimusorganisaatioiden joukkoon • Kansainvälisen tason julkaisutoimintaa on erityisesti eräillä lääke- ja terveystieteen, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilla • Yliopisto on panostanut tutkimukseen ja painoalojensa kehittämiseen • Yliopistolla on melko runsaasti kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta • yliopisto on menestynyt hyvin EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa • Tutkimuksen kansainvälinen verkostoituminen monipuolistui ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus on hyvällä tasolla • Yliopistolla on korkean kansainvälisen tason tutkimustoiminnan laitosten ohella laitoksia, joiden tutkimustoiminnan tasoa on pystyttävä nostamaan strategisiin haasteisiin vastaamiseksi. • Kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrän tulisi olla korkeampi • Tohtoritutkintojen määrässä yliopisto jäi omasta tavoitteestaan. • Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa yliopistoa tutkijakollegiumin vahvistamiseen ja laajentamiseen

  17. Ministeriön palautteesta Turun yliopistolle syksyllä 2010... • Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että yliopiston tulee jatkaa toiminta- ja hallintorakenteidensa uudistamista uuden yliopistokokonaisuuden yhtenäisyyden vahvistamiseksi ja yhteisten vahvuuksien hyödyntämiseksi toiminnan kehittämisessä • Strategisen kehittämisen näkökulmasta yliopiston tulee arvioida alueellisen toimintansa tarkoituksenmukaisuutta suhteessa vahvistuvaan tutkimusyliopistopainotukseensa • Yliopistolla on strategiansa pohjalta hyvät edellytykset tutkimuksensa laadun vahvistamiseen. Profiloitumista tutkimusyliopistona yliopisto vahvistaa kattavalla tutkimuksen kokonaisarvioinnilla

  18. Ministeriön palautteesta Åbo Akademille syksyllä 2010 • Universitetet har utvecklat sin forskningsverksamhet genom att utnyttja internationella utvärderingar, rikta resurser till sina fokusområden och effektivisera det regionala universitetssamarbetet • Räknat enligt antalet internationella publikationer är universitetet en av landets främsta forskningsorganisationer • Universitetet har varit framgångsrikt i ansökan om Finlands Akademis spetsforskningsenheter • Personalens internationella rörlighet är på en bra nivå • Utöver institutioner med forskning på hög internationell nivå har universitetet institutioner vars forskningsnivå bör kunna höjas så att de svarar mot de strategiska utmaningarna • Universitetet har varit framgångsrikt inom den nationellt konkurrensutsatta forskningsfinansieringen, men inom den internationella finansieringen kvarstår utmaningar • Universitetet har i flera år haft svårt att uppnå målet för doktorsexamina • Universitetet bör utvärdera ändamålsenligheten i sin regionala verksamhet och frigöra resurser för utbildning och forskning. Universitetets enheter inom det tekniska området bör stärka sitt inbördes samarbete och förtydliga arbetsfördelningen • Universitetet kunde utnyttja den nordiska högskolegemenskapens möjligheter i större utsträckning än för närvarande

  19. Yliopistoilla vahva valtakunnallinen rooli, mikä on niiden alueellinen rooli? Yliopiston toiminnan korkea kansainvälinen laatu => alueellisen kilpailukyvyn vahvistuminen • Profiilit ja painoalavalinnat • Yhteistyö ja työnjako korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa • Toiminta-alueen erityispiirteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen • Kansainvälistymisen vahvistaminen ja vahvistuminen • Työelämäyhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen • Voimavarojen suuntaaminen strategisia painoalavalintoja tukevasti • Alueen sitoutuminen yliopiston tavoitteisiin toiminnallisesti ja taloudellisesti

  20. Yliopistojen kansainvälinen, globaali rooli? Korkeakoulujen kansainvälistämisstrategia 2009-2015. OPM julkaisuja 2009:21 • tutkinnoissa kansainvälistymistä tukeva osio • opinto-, ohjaus-, tutkimuspalvelut vieraskielisille opiskelijoille, tutkijoille • yhteistyön lisääminen strategisesti merkittävässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa • ulkomaisten huippututkijoiden houkuttelu • opiskelijavalintaprosessien kehittäminen • toimenpiteet maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden tarpeisiin • globaalivastuu • strategian toimeenpanon käynnistymisen arviointi osana hallitusohjelmavalmistelua Globaalitoiminta • vahva tieteellinen laatu • globaalivastuu, suuret yhteiskunnalliset haasteet

  21. Johtopäätökset Kansainväliseen huippujoukkoon nousemista edistävät: • kansainvälisen ja kansallisen toimintaympäristön erinomainen tuntemus ja kyky hyödyntää täysimääräisesti sen tarjoamia mahdollisuuksia • kyky tunnistaa omat vahvuudet ja rakentaa niistä kestäviä menestystekijöitä • kyky tunnistaa kehittämistä vaativat alueet ja suunnitella oikeat toimet sekä rohkeus puuttua päättäväisesti ongelmiin • tahto ja taito hyödyntää yliopiston koko kyvykkyyspotentiaali • yhteistyömahdollisuuksien ja resurssien tehokas hyödyntäminen

More Related