1 / 24

Mikko Härmä, prof. Inhimillinen työ – osaamiskeskus, Työterveyslaitos

Miten työajat liittyvät työuriin?. Mikko Härmä, prof. Inhimillinen työ – osaamiskeskus, Työterveyslaitos. Työajat ja työurat. Työajat muuttuneet 24/7 yhteiskunnassa. Työaika keskimäärin tiivistynyt => kiire, työajan lyheneminen

misu
Télécharger la présentation

Mikko Härmä, prof. Inhimillinen työ – osaamiskeskus, Työterveyslaitos

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miten työajat liittyvät työuriin? Mikko Härmä, prof. Inhimillinen työ – osaamiskeskus, Työterveyslaitos

  2. Työajat ja työurat Mikko Härmä

  3. Työajat muuttuneet 24/7 yhteiskunnassa • Työaika keskimäärin • tiivistynyt => kiire, työajan lyheneminen • joustavoitunut => tuotannolliset tai yksilölliset joustot • pirstaloitunut => epäsäännölliset työajat Mikko Härmä

  4. Työajat Suomessa • Suomessa maksettu kokonaistyöaika Eurooppalaisittain lyhyehkö • korvattu ylityö vähitellen noussut (Työolotutkimus), korvaamaton vähentynyt • pitkiä työaikoja (>48 t) teki 2.8% v. 2005 (Eurostat) - vähiten Euroopassa! • Tilastokeskuksen haastattelututkimuksen mukaan vuonna 2009 23% oli vuorotyössä, naisista jopa 27% ja miehistä 19%. • 16% työllisistä teki vuoro-, periodi- tai jaksotyötä ja lisäksi 7% säännöllistä aamu- tai iltatyötä. 15% teki yötyötä vähintään kerran kuussa (Työ ja terveys 2009). • työtehtävien tai esimiehen vaatimuksesta työajoissa joustaa kuukausittain 42% palkansaajista (Työ ja terveys 2009) • yksilöllisen jouston mahdollisuutta edes jonkin verran 60%:lla, Euroopan huippua Työterveyslaitos/mh

  5. 20 30 40 50 60 Työurien pidentäminen edellyttää työn ja työaikojen kehittämistä osaaminen & toimintakyky % 100 80 Ongelma 60 40 työn vaatimukset 20 0 0 Mikko Härmä

  6. 20 30 40 50 60 Työurien pidentäminen edellyttää työn ja työaikojen kehittämistä osaaminen & toimintakyky % 100 80 Ongelma 60 40 työn vaatimukset 20 0 0 osaaminen&toimintakyky 100 % 80 Ratkaisu 60 40 työn vaatimukset 20 0 0 20 30 40 50 60 65 70 Ikä vuosina Mikko Härmä

  7. Työajat ja työurat Mikko Härmä

  8. Työaikojen joustavuus Yrityksen tarpeet Työntekijän tarpeet Tuotannollinen jousto liittyen asiakkaiden ja kysynnän tarpeisiin jatyövoiman saatavuuteen Yksilöllinen joustoliittyen vapaa-aikaan, perheeseen, opiskeluun,ikään ja vajaa-työkykyisyyteen Tasapaino ja yhteistyö=> etuja molemmille Mikko Härmä

  9. Mitkä asiat saisivat sinut jatkamaan työelämässä mukana oloa 63:n ikävuoden jälkeen (kysytty väh. 45 v täyttäneiltä) TTL:n Työ ja terveys kysely 2009 Mikko Härmä /

  10. Millä työaikaratkaisuilla voidaan edistää työurien pitenemistä? • työajan lyhentäminen/ osa-aikaeläke • vaikutusmahdollisuuksien lisääminen • ikääntyvien työntekijöiden palautumisen edistäminen työvuorosuunnittelulla Mikko Härmä

  11. Auttaisivatko lyhyemmät työpäivät jatkamaan eläkeikään asti? % (Torgen et al. 2001) Työkyky hyvä heikent. hyvä heikent. Mikko Härmä

  12. Ikääntyvien työssä pysymisen edistäminen (voimakkaasti/ei erityisesti/ei lainkaan) ja mahdollisuudet järjestää osa-aikatyötä (ETK 2010) Mikko Härmä /

  13. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat lisääntyneet • Työpäivän pituuteen • Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan • Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa • Yksityisasioiden hoitamiseentyöpäivän kuluessa • Työvuorojärjestelyihin • Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin • Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen Mikko Härmä /

  14. Työssä pitkään jaksamista edistävät tekijät 2003 ja 2008 (ETK 2010) Mikko Härmä /

  15. Työssä pitkään jaksamista tukevat asiat työkyvyn mukaan (ETK 2010) Mikko Härmä /

  16. Työaika-autonomia = työntekijän ja työyhteisön itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa Työaika-autonomia –hankkeen vaikutukset hyvinvointiin Hoitotyö, n=255 Nykyinen vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti (vastaajien osuus 2003 ja 2005): % Työterveyslaitos

  17. Palautuminen edistäminen vuorosuunnittelun avulla (Härmä and Ilmarinen, SJWEH 1999). 1. Vuorosuunnittelu - yksilöllisen joustavuuden lisääminen - enemmän aikaa palautumiseen (vuorojen välillä ja sisällä) - yötyön ja peräkkäisten yövuorojen vähentäminen - yötyön kokonaismäärän vähentäminen - yötyön vähentäminen ikääntyviltä - nopeasti eteenpäin kiertävät työvuorot - jatkuvassa kolmivuorotyössä yksilölliset tai aikaisemmat vuorojen alkamisajat 2. Työterveyshuolto - terveystarkastusten tehostaminen ikääntyvillä - yksilöllisten selviytymiskeinonen (uni-valve rytmi, ravitsemus, liikunta, coping-mekanismit, jne) edistäminen terveyskasvatuksen avulla - yksilöllisten ratkaisujen suosiminen (tarvittaessa siirtäminen päivätyöhön) Työterveyslaitos

  18. Peräkkäisiin yövuoroihin sopeutuminen hidastuu ikääntyessä nuoret ikäänt. ikääntyneet ikäänt. nuoret ikääntyneet Härmä ym. 1994 Työterveyslaitos

  19. RESPECT – Nopeasti eteenpäin kiertävä työaikamalli ikääntyvilleFinnair Lentokonehuolto Työterveyslaitos

  20. Nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä vähentää uneliaisuutta erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä Noe Usein tai jatkuvasti Harvoin tai ei koskaan AIY - - AIY - - III - - AAA - - YYY - - Härmä ym. 2006 Työterveyslaitos

  21. Nopeasti eteenpäin kiertävän vuorojärjestelmän vaikutuksia nuorilla ja ikääntyvillä vuorotyöläisillä Yleinen terveys Sosiaalinen elämä hyvä hyvä huono heikko Perhe-elämä Työssä jaksaminen hyvä hyvä huono huono Härmä ym. 2006 Työterveyslaitos

  22. Työterveyslaitoksen suositteleman nopean kierron ja eteenpäin kiertävien vuorojärjestelmien leviäminen Suomessa 2000 -2007. Esimerkkejä - Ruukki Oy (ent. Fundia) Koverhar, useita yksiköitä - Ruukki Oy (ent. Fundia) Taalintehdas, useita yksiköitä- Finnair Lentokonehuolto - Rautaruukki, Raahe, Hämeenlinna ja Kemi- Ekokem Oy Ab, Riihimäki- Omg Harjavalta- Outokumpu, Tornio - Visko Oy, Hanko- Kemira, Uudenkaupungin tehtaat - Kemira Fine Chemicals, Kokkola - Imatra Steel, Imatra- Fazer Cloetta- satamat (Hanko, Hamina) - Oulun yliopistollinen sairaala, neurokirurgian osasto - Tampereen yliopistosairaala, Pikonlinna - Ido, Tammisaari- Tamfelt, Tampere - Okmetic, Espoo - Ahlstromin Flassfibre Oy:n Karhulan tehtaat- UPM Kymmene, Kaipola ja Jämsänkoski. Pankacord. - Helsingin Energia 2010: 24 Suomalaista paperitehdasta siirtynyt ainakin osittain nopeaan kiertoon Työterveyslaitos

  23. Palautuminen kunniaan - ottakaamme oppia eläimistä! Koala – nukkuu 16t/vrk Lumi - nukkuu aina kun on vapaalla Työterveyslaitos

  24. Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää yleistajuista kirjallisuutta www.ttl.fi Työterveyslaitos

More Related