SOSIOLOGIA: perusk sitteit ja -n k kulmia

1. SOSIOLOGIA: peruskäsitteitä ja -näkökulmia Hannu Ruonavaara puh. 02-333 5382, hanruona@utu.fi Vastaanotot ma 13-14

2. Sosiologian synty Sosiologia on (melko) nuori tiede… … kuten muutkin yhteiskuntatieteet Sosiologia syntyi 1800-luvulla, mutta vakiintui tai institutionalisoitui hyvin eriaikaisesti eri maissa Sosiologista ajattelua oli toki jo ennen sosiologia-tiedettä Sosiologian ensimmäinen kultakausi oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa (sosiologian klassikot!) Nykyiseen maailmanlaajuiseen kukoistukseensa sosiologia kasvoi toisen maailmansodan jälkeen Syntyi eurooppalaisena, kasvoi amerikkalaisen sosiologian vetämänä, kehittyy globaaliksi (?)

3. Kuka keksi 'sosiologian'? Ensimmäisenä sanaa "sosiologia" käytti ranskalainen filosofi ja yhteiskunta-ajattelija Auguste Comte (1798-1857) Comten positiivisessa filosofiassa sosiologia (alk. "sosiaalifysiikka) oli tieteitten huipentuma, joka saavuttaa kypsän vaiheen viimeisenä

4. Sosio-logia? "Sana sosiologia, jonka ensimmäisena esitti ranskalainen Auguste Comte vuonna 1839, on johdettu sanasta socius=toveri, josta societas = yhteiskunta, ja muinaiskreikan sanasta logos = yleistetty tieto. Sanallisesti sosiologia siis suurin piirtein merkitsee tiedettä, joka käsittelee ihmistä 'toverina', yhteiskunnan tai muun yhteisön jäsenenä." (Erik Allardt: Sosiologia I (1983)) ? hybridi latinaa ja kreikkaa

5. Sosiaalifysiikka eli sosiologia tiedon korkeimpana muotona Ihmiskunnan älyllisen kehityksen kolme vaihetta: Teologinen eli fiktiivinen: havainnot selitetään keksittyjen henkiolentojen toiminnan ja tarkoitusten tulokseksi Metafyysinen eli abstraktinen: havainnot selitetään periaatteilla, jotka eivät ole täysin yliluonnollisia mutta eivät täysin luonnollisiakaan Tieteellinen eli positiivinen: havainnot selitetään säännönmukaisuuksilla, jotka ovat toisista havainnoista tehtyjä yleistyksiä ?Vastaavat vaiheet myös yhteiskuntakehityksessä

6. Sosiologia Comten positiivisessa filosofiassa Kaikki tieteet käyvät vaiheet läpi, sosiologia kohteeltaan monimutkaisimpana viimeisenä Sosiologian tehtävä on "tieteellistää politiikkaa" luomalla sen teoreettinen pohja Politiikka tieteellistyy kun se hylkää mielikuvituksen tuotteet (kuten ajatuksen kuninkaan suvereeniudesta tai yhteiskuntasopimuksesta) ja alkaa tehdä havaintoja niiden lainmukaisuuksien löytämiseksi, jotka hallitsevat sosiaalista järjestystä Sosiologit uusi hengellinen sääty

7. Mitä tulevaan viittaavaa Comten ajattelussa? Ajatus kokemusperäisestä, tieteellisestä sosiaalisen elämän erittelystä pelkän spekulaation sijasta (joskin Comte katsoi jo paljastaneensa yhteiskuntien kolmen vaiheen kehityslain) Ajatus tieteellisestä metodista, joka pohjimmiltaan oli sama tieteestä riippuen: "Järkeilyä ja havainnointia, oikein yhdistettynä" Ajatus sosiologiasta yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisen välineenä Teoria yhteiskunnan muutosvaiheista Ajatus vertailevasta metodista

8. Oliko Comte sosiologian "isä"? Comten sosiologia ei ollut akateeminen oppiaine vaan osa yhteiskunnan uudistamiseen tähtäävää filosofiaa (joka myöhemmin sai järkiuskonnon piirteitä) Samaan aikaan ja hieman myöhemmin oli muitakin akateemisen maailman laitamilla toimivia yhteiskunta-ajattelijoita, jotka on ymmärretty sosiologian tiennäyttäjiksi, osa myös sosiologian klassikoiksi Alexis de Tocqueville (1805-1859), Karl Marx (1818-1883), John Stuart Mill (1806-1873), Frederick Le Play (1806-1882), Adolphe Quetelet (1796-1874), Herbert Spencer (1820-1903)

9. Varhainen sosiologia kehittyi akateemisten instituutioiden ulkopuolella Kaikki varhaiset sosiologit olivat enemmän tai vähemmän kytköksissä ajan aatteellisiin kiistoihin ja yhteiskunnallisiin/poliittisiin liikkeisiin ja samalla erossa akateemisista instituutioista… … mikä esti sosiologian kehittymistä tieteenä ja oppiaineena (Randall Collins) Yhteiskuntaa ja ihmistä tutkivat erityistieteet (historia, taloustiede, psykologia, antropologia) alkoivat kehittyä itsenäisinä tieteenaloina vasta 1800-luvulla… … ja viimeisten joukossa syntyy sosiologia

10. Sosiologista ajattelua ennen sosiologiaa? Sosiologisen ajattelun historiaa pidetään paljon pitempänä kuin sosiologia-nimisen tieteen ja oppiaineen Jerzy Szacki: sosiologisia ajattelijoita olivat mm. Aristoteles, Platon, Pyhä Augustinus, Tuomas Akvinolainen, Arabian historiankirjoituksen isä Ibn-Khaldun, Niccoló Macchiavelli, Thomas More Onko siis jokainen ajattelija, joka jotenkin on tarkastellut ihmistä 'toverina', sosiologinen ajattelija? Szacki: ON. Alan Swingewood: EI, vaikka monet noista ajattelijoista tarkastelivatkin sosiologisia kysymyksiä

11. Yhteiskuntanäkemys erottaa sosiologisen ja muun yhteiskunta-ajattelun Swingewood: Aristoteles ym käsittelivät sosiologisia kysymyksiä, mutta eivät sosiologisesti Ennen 1700-lukua yhteiskunta-ajattelijat katsoivat, että yhteiskunta on muuttumattoman ihmisluonnon tulosta ja sen kehitys on ylihistoriallinen prosessi Yhteiskuntanäkemys ei Swingewoodin mukaan ole sosiologinen, sillä siitä puuttui sekä "käsitys yhteiskunnasta taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen instituutioiden monimutkaisena kokonaisuutena" että käsitys "yhteiskunnallisen muutoksen prosesseista ja mekanismeista"

12. Sosiologinen yhteiskuntanäkemys on vasta silloin, kun … … yhteiskuntaa käsitellään monitasoisena instituutioiden ja prosessien kokonaisuutena, joka on luonteeltaan objektiivinen eli riippumaton yksittäisten henkilöitten tajunnoista ja mielteistä

13. Valistusaika oli sosiologian esivalmistelua Järjen aikakausi: tieteellisen ajattelun kehittyminen ja leviäminen ja uskonnollisen maailmankuvan aseman heikkeneminen Ihmisjärjen ja tieteen avulla on mahdollista ymmärtää ja hallita luontoa Jos luonnossa vaikuttavat luonnonlait, niin eikö näin ole myös yhteiskunnassa! Tiede, joka paljastaa yhteiskunnan lainalaisuudet, voi olla mukana luomassa järkiperäisempää, vapaampaa ja parempaa yhteiskuntaa

14. Ranskalaiset valistusfilosofit ennakoivat sosiologiaa Erityisesti paroni de Montesquieu'tä (1689-1755) pidetään tärkeänä sosiologian edeltäjänä Pääteos Lakien henki (1748): valtio-opillisia, oikeustieteellisiä, sosiologisia & antropologisia kysymyksiä Hallinnon tyyppien luokittelu, vallanjako-oppi

15. Mikä tekee Montesquieustä sosiologisen ajattelijan? M pyrki systemaattisesti havainnoimaan tosiasioita ja vertailemaan niitä, eikä tyytynyt pelkästään yleisistä periaatteista johdettuihin spekulaatioihin Yhteiskunta on loitonnut luonnosta, mutta se ei ole kaoottinen tai sattumanvarainen Laeissa, tavoissa yms vaikuttavat omat lainalaisuutensa Erilaisten instituutioiden saamat muodot voidaan selittää yhteiskunnan rakenteen avulla (maaperä ja ilmasto, ammatit, uskonnolliset instituutiot, kauppa, tavat) Yhteiskunta systeemisenä kokonaisuutena

16. Skottilainen valistus vaikutti sosiologian syntyyn Filosofeja ja taloustieteilijöitä, jotka toimivat Glasgow'n ja Edinburghin yliopistoissa: filosofi David Hume (1711-1776) ja kansantaloustieteen "isä" Adam Smith (1723-1790) tunnetuimpia, mutta … … sosiologian kannalta vielä merkittävämpiä olivat Adam Ferguson (1723-1816) ja John Millar (1735-1801) Lähtökohta: yhteiskunnallinen järjestys syntyy yksilöiden toiminnasta mutta ei heidän tietoisesta päätöksestään

17. Smith ja markkinoiden "näkymätön käsi" Markkinoilla jokainen toimii omaa etuaan ajaen Jos jokin näistä yksityisistä eduista pääsisi toteutumaan esteettä, joutuisivat muut perikatoon Terveesti toimivilla markkinoilla kuitenkin erisuuntaiset yksityisedut kumoavat toisensa Tuloksena on tasapainotila, jossa kaikki voivat tyydyttää tarpeitaan ja vauraus lisääntyy ? Yhteiskunnallinen järjestys

18. Skottien teoria yhteiskunnan muutoksesta Muutoksen analyysin perusta: miten ihmiset hankkivat yhteiskunnassa elantonsa Smithin "vaihemalli": metsästys- ? paimentolaisuus- ? maanviljely- ? kauppayhteiskunta muutos elannon hankkimisen tavoissa ? muutokset yhteiskunta- ja omaisuussuhteissa, poliittisessa järjestelmässä ja ihmisten tietoisuudessa Esimerkiksi omaisuus kehittyy paimentolaisuuden ja maanviljelyn myötä, omaisuus puolestaan synnyttää hallinnon jne.

19. Ajatus taloudelliseen asemaan perustuvasta sosiaalisesta kerrostuneisuudesta Käsitettä 'yhteiskuntaluokka' ei skoteilla ollut, mutta … … kaupallisessa vaiheessa "jokaisen sivistyneen yhteiskunnan" katsottiin jakautuvan kolmeen luokkaan (orders), (1) maanomistajiin, jotka saavat tulonsa maankorosta, (2) kapitalisteihin, jotka saavat tulonsa osakepääomasta, ja (3) työläisiin, jotka saavat tulonsa työpalkasta Millar katsoi, että yhteiskunnallinen kehitys luo välttämättä eriarvoisuutta

20. Suuntautuminen empiiriseen tutkimukseen määrittelee sosiologian (Allardt) Sosiologisen ajattelun ja sosiologian välinen ero: jälkimmäinen pyrki pelkän teoretisoinnin sijasta sosiaalista todellisuutta koskevien teoreettisten väitteiden empiiriseen koetteluun Empiirinen = kokemusperäinen Tieteessä empiiristä tutkimusta on se, jossa kerätään järjestelmällisesti todellisuudesta aineistoa (jolla koetellaan teoreettisten väitteiden pätevyyttä) Sosiologiaa edeltävä yhteiskunta-ajattelu oli paljolti spekulaatiota, joka ei perustunut mihinkään järjestelmällisesti kerättyyn tietoaineistoon

21. Empiirinen sosiaalitutkimus yhtenä sosiologian juurena Akateemisen sosiologian juuret ovat paitsi "protososiologisessa" yhteiskunta-ajattelussa myös valtiollisen tilastotoimen kehittymisessä ja köyhien elinoloja selvittelevässä empiirisessä sosiaalitutkimuksessa 1800-luvulla köyhien taloudellisesta ja moraalisesta tilasta huolestuneet filantroopit käynnistivät selvityksiä näiden elinoloista, esim. Englannissa Charles Booth, Saksassa Verein für Sozialpolitik, Suomessa Kansantaloudellinen Yhdistys ? syntyy tietoainesta ja tietojen keräämisen tapoja, joita sosiologinen ajattelu voi käyttää hyväkseen

22. Teollinen vallankumous yhteiskunnallisena taustatekijänä Elinkeinorakenteen muutos: maataloudesta teollisuuteen Muuttoliike maalta kaupunkeihin Luonnon rytmejä seuraavasta työnteosta tehtaanpillin tahdistamaan palkkatyöhön Luontaistaloudesta rahatalouteen "Työväenkysymyksen" synty Työväenliikkeiden synty

23. Maailmankuvan modernisoituminen Maallistuva moderni yhteiskunta Tiede uskonnollisen maailmankuvan horjuttajana ? erityisesti Darwinin evoluutioteorialla oli vaikutusta yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun Friedrich Engels: Marx oli yhteiskuntatieteen Darwin Monet varhaiset sosiologit saivat voimakkaita vaikutteita (oikein tai väärin ymmärretystä) darwinismista ? erityisesti Herbert Spencer, yksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tunnetuimista sosiologeista

24. Modernin yhteiskunnan luonne syntyvän sosiologian keskeisenä ongelmana Monet pitävät sosiologiaa modernin yhteiskunnan tieteenä, joka syntyi tulkitsemaan uuden yhteiskunnan piirteitä … … ja on edelleen sidoksissa teemoihin, jotka liittyvät teollistuvan, maallistuvan, markkinoituvan, palkkatyöläistyvän, valtiollisesti keskittyvän ym yhteiskunnan kysymyksenasetteluihin (? Globalisoituva "postmoderni" yhteiskunta vaatii uudenlaista sosiologiaa, jossa kenties käsitteellä 'yhteiskunta' ei ole enää keskeistä asemaa)

25. Sosiologian vakiintuminen yliopistolliseksi oppiaineeksi 1800-luvun lopulta alkaen Varhaiset sosiologit aloittivat uransa filosofian, taloustieteen, kasvatustieteen tai historian viroissa Eri maissa sosiologia vakiintui yliopistolliseksi oppiaineeksi eri aikoina Collins: tämä riippui paitsi intellektuaalisista olosuhteista, myös poliittisista suhdanteista Yhdysvaltojen nuorissa yliopistoissa sosiologia vakiintui varhain, jo 1800-luvun alussa Iso-Britanniassa sosiologia vakiintui kunnolla yliopistoihin vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen

26. Saksassa oli sosiologian ensimmäisen kultakauden klassikkoja, kuten Max Weber (1864-1920) ja Georg Simmel (1858-1918) … … mutta sosiologiaa ei oikein tunnustettu tieteeksi Sosiologia vakiintui saksalaisiin yliopistoihin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen

27. Menestyksekkäin sosiologian vakiinnuttamisessa oli varhaisista klassikoista … … ranskalainen Émile Durkheim (1858-1917) Onnistui vakiinnuttamaan sosiologian Ranskan elitistiseen yliopistojärjestelmään jo 1800-luvun lopulla Kehitteli ja puolusti ohjelmallisimmin varhaisista klassikoista ajatusta sosiologiasta omana tieteenään, jolla on oma tutkimuskohteensa ja omat menetelmänsä

28. Suomalaiseen yliopistoon sosiologia tuli varhain… ? Ensimmäinen sosiologian professuuri Turun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan 1926 Uno Harva (1882–1949) oli suomensukuisten kansojen uskonnon tutkija Harvan sosiologia oli paljolti uskonto- ja kansatiedettä