1 / 12

Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005

Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005. Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi. Ilmastonmuutoksen kustannukset. Torjumisen kustannukset. Uuden, saasteettoman tuotannon tarve 2010-2090.

naomi
Télécharger la présentation

Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005 Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi

  2. Ilmastonmuutoksen kustannukset

  3. Torjumisen kustannukset

  4. Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090 • Euroopan parlamentti on hyväksynyt teollisuusmaiden tavoitteeksi vähentää ilmastopäästöjä 30 % v. 2030 mennessä ja 70 % v. 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. • Pitkän aikavälin globaali vähennystavoite on 75-95 % vuoden 1990 tasosta, mikä tarkoittaa Suomessa n. 96-98 % vähennyksiä. • Nykyisen kaltainen, fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuva tuotantorakenne ei siis voi olla hyvinvoinnin perusta tulevaisuudessa. • Ilmastohaaste voidaankin esittää uuden, lähes saasteettoman liiketoiminnan luomisen tarpeena halutun elintason säilyttämiseksi.

  5. Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090

  6. Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090 • Kuvio osoittaa, että päästöintensiteetin pienentäminen nykyisessä tuotannossa ei riitä elintason säilyttämiseksi, vaan tarvitaan talouden perinpohjainen rakennemuutos. • Teollisuuden monesti markkinoimat, päästöihin per tuotettu yksikkö perustuvat intensiteettitavoitteet eivät ohjaa tuotantorakenteen tai kulutustottumusten muuttamiseen, vaan ainoastaan kapeisiin teknologisiin toimiin.

  7. Suomalaisten elintavat ovatmuuta Eurooppaakin haitallisemmat • Asuinpinta-ala/hlö on suuri • Julkisen liikenteen käyttö kaupungeissa on vähäistä • Kulutus henkeä kohti on runsasta sekä energia- ja materiaali-intensiivistä • Yhdyskuntarakenne on hajanainen • Päästöjä voidaan siis vähentää roimasti

  8. Mitä pikemmin, sen parempi • Voidaan ajatella, että on tietty maksimimäärä kasvihuonekaasuja, jonka ihmiskunta voi turvallisesti päästää ilmakehään. Tätä sanotaan hiilibudjetiksi. • Hiilibudjetin voi jakaa ajallisesti eri tavoin. Mitä kauemmin päästövähennyksiä lykätään, sitä rajumpiin ja kalliimpiin leikkauksiin joudutaan. • Seuraavalla sivulla esitetään eri tapoja jakaa Euroopan parlamentin teollisuusmaiden tavoitteeksi asettama päästöbudjetti. • Päästöjen kasvu vuoteen 2030 asti tarkoittaisi, että myöhemmin päästöt pitäisi saada reilusti negatiivisiksi, so. kasvihuonekaasuja sitoa enemmän kuin niitä tuotetaan.

  9. EP:n tavoitettavastaavat päästöpolut

  10. Mitä EU voi tehdä ilmastopolitiikan eteen? • On todellinen kohtalonkysymys, mihin energiamuotoihin kehitysmaiden energiantuotannon kasvu jatkossa nojaa. • EU:n oma, määrätietoinen ilmasto- ja energiapolitiikka on paras tapa tukea uusiutuvien ja energiansäästön vallankumousta myös muualla. • On toivotonta yrittää saada kehitysmaita mukaan päästötalkoisiin, jos maailmassa ei ole yhtään teollisuusmaata, joka kantaisi vastuunsa ilmastosta. • EU:n rooli ilmastoteknologian tutkimuksen ja käyttöönoton rahoittajana sekä ilmastopolitiikan edelläkävijänä on korvaamaton kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

  11. Mitä EU voi tehdä ilmastopolitiikan eteen? • USA:n mukaansaamisessa edelläkävijyys on tärkeää, samoin teknologian ja poliittisten ratkaisujen kehittäminen. • Fossiilisten polttoaineiden julkisten tukien lopettaminen parantaa uusiutuvien kilpailukykyä aiheuttamatta menoja. • Kauppasanktiot ilmastopolitiikan vapaamatkustajia vastaan vähentävät ilmastopolitiikan vaikutuksia kilpailukykyyn. • Mitä suurempaa vastustusta päästövähennystavoitteet kohtaavat EU:n sisällä, sitä vähemmän neuvotteluvaraa on.

  12. Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirtalauri.myllyvirta@maanystavat.fi

More Related