Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos

1. Itä-Suomen yliopistoOikeustieteiden laitos KUNNALLISOIKEUS (5311306, 5 op) HTT Ulla Väätänen

2. Luennot Ti 4.9.2012 klo 12-16 C2 To 6.9.2012 klo 12-16 C2 Pe 7.9.2012 klo 12-16 AU100

3. Tenttiajankohdat Pe 21.9.2012 klo 8–12 Ma 29.10.2012 klo 16–20 Pe 25.1.2013 klo 8–12 Ma 8.4.2013 klo 16–20 Tenttiin ilmoittautuminen WebOodissa viim. 10 pv ennen tenttiä Etätenttiä koskevat ohjeet opinto-opas s. 89–90

4. Kirjallisuus Harjula – Prättälä: Kuntalaki – tausta ja tulkinnat (2007 tai 2012), ei kommentaariosan lukuja 6 (Henkilöstö), 8 (Kunnan talous) ja 9 (Hallinnon ja talouden tarkastus) Säädökset Kuntalaki (365/1995), ei lukuja 6, 8 ja 9 Kotikuntalaki (201/1994) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007)Kuntajakolaki (1968/2009) • Säädökset on hallittava sellaisina, kuin ne ovat kuulusteluhetkellä voimassa

5. KUNNALLISOIKEUDEN MÄÄRITTELY Kunnallisoikeus on kunnallisyhteisöjen yhteiskunnallista asemaa, organisaatiota, tehtäviä ja toimintaa koskevien oikeussäännösten kokonaisuus Yleinen kunnallisoikeus Kuntalaki 395/1995 Kuntajakolaki 1698/2009 L kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009 L kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 254/1993 VaaliL(714/1998) 11 luku (kunnallisvaalit)

6. Kunnallishallinnon säädösperustan historiasta Kunnallisen lainsäädännön historiaa 1865Asetus maalaiskuntain hallinnosta MKunA 1873Asetus kaupunkien kunnallishallinnosta KKunA • loivat pohjan nykyiselle kuntajärjestelmälle • maaseudulla asioiden hoito erotettiin kirkollisista asioista • kunnalle oma hallinto-organisaatio • hallinnon kansanvaltaisuuden puutteet: äänioikeus kytketty varallisuuteen 1917 Kunnallislakien kokonaisuudistukset • kumottiin 1919, kunnallisesta itsehallinnosta säännös hallitusmuotoon 1919, 51.2 §

7. Kunnallislakien kokonaisuudistukset • 1948KunL - kokoava • kaupunkeja ja (maalais)kuntia koskevat säännökset koottiin yhteen lakiin, oikeudelliset erot säilytettiin • 1976KunL - yhtenäistävä • hyvinvointivaltion luomiskausi lainsäädännön voimakas lisääntyminen • suunnittelujärjestelmät: 5-vuotisuunnitelmat • kunnallisen lähidemokratian kehittäminen; kunnanosavaltuustot • vapaakuntakokeilu 1989–1996 • 1995KuntaL - mahdollistava • kuntalaki kunnallishallinnon peruslaiksi • tavoitteena kunnallinen itsehallinnon ja kunnallisen demokratian vahvistaminen • 3/2012 mennessä 20 muutoslakia

8. Vuoden 1995 kuntalaki Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (KuntaL 1.3 §) • yleinen kunnallishallinnon toiminta-ajatus, suuntaa toimintaa kaikissa kunnissa • tavoitenormi, joka ei yksin riitä oikeudelliseksi ohjeeksi yksittäistä oikeudellista ongelmaa ratkaistaessa • kukin kunta määrittelee toiminta-ajatuksensa osana strategista suunnittelua omat erityispiirteensä huomioon ottaen • säännös ei ota kantaa esim. hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien palvelujen tuottamistapaan • kestävä kehitys; ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti – laaja-alainen tulkinta

9. Kehitys kunnallishallinnon erityisaloilla • Hyvinvointivaltion luominen 1960–1990  lakisääteisten tehtävien ja niitä normittavan lainsäädännön lisääntyminen • Kansainvälistyminen, syvenevä integraatio, EU-oikeus • Taloudellinen lama  vaikutus kunnan palveluihin ja henkilöstömäärään • Valtionosuusuudistus • Hallinnon muutos 1990-luvulla: New Public Management, ohjaus talouden avulla, tulosjohtaminen, yksityistäminen (ulkoistaminen), kolmas sektori

10. Kunta itsehallintoyhdyskuntana Kunnalle on turvattu perustuslaissa itsehallinto Suomen perustuslaki (PL, 731/1999) 121 § Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto. Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavistatehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

11. KuntaL (365/1995) 1 § Kuntien itsehallinto. Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä. Kunta pyrkii edistämään asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.

12. Kunta on alueyhteisö, jonka hallinto perustuu kunnassa asuvien itsehallintoon (PL 121.1 §, KuntaL 1 §) • Kunnallisen itsehallinnon sisältö • kunnallinen verotusoikeus • kuntalaisten valitsema päätöksenteko-organisaatio • kunnan toimialan yleisyys • kunnan omaisuus • toiminnan omavastuisuus suhteessa valtioon • Kunta on oikeustoimikelpoinen oikeushenkilö – tosin laissa ei mainintaa

13. Perustuslakiuudistus kunnallisen itsehallinnon kannalta • Rahoitusperiaate: Tehtävistä säädettäessä on myös huolehdittava, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään (PeVM 25/1994 vp) • PeV:n käytäntö: taloudelliset voimavarat lakisääteisten tehtävien suorittamiseen • Kunnallisen itsehallinnon suoja ei turvaa yksittäisen kunnan olemassaoloa (PeVL 24/1997)

14. Kunnan alue, nimi ja kuntamuoto PL 122.2 §: Kuntajaon perusteista säädetään lailla. • Kunnallisen jaotuksen muuttamisesta säädetään kuntajakolaissa (1698/2009) KuntajakoL 1 § Kuntajako. Asukkaiden itsehallintoa, palvelujen järjestämistä ja yleistä hallintoa varten Suomi jakaantuu kuntiin. Kuntajaon muuttamisesta säädetään lailla tai siitä päättää, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, valtioneuvosto tai valtiovarainministeriö, jäljempänä ministeriö.

15. lain soveltamisala: kuntajaon muuttaminen, joka tarkoittaa kuntien yhdistymistä tai kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaa • kuntien yhdistyminen: kuntajaon muuttaminen siten, että • yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan • kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta • kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken, jaettava kunta lakkaa (KuntajakoL 3.2 §)

16. Kuntajaon kehittämisen tavoitteet (KuntajakoL 2 §) • Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toiminta kuntarakenne • Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta • Riittävät voimavarat (talous ja henkilöstö) vastata palvelujen järjestämisestä kunnan asukkaille • Taloudelliset resurssit huolehtia palvelujen rahoituksesta

17. Kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset Muutos parantaa • kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä • alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita • alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai • alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta

18. Kuntajakomuutoksen vireillepano (KuntajakoL 5 §) Esityksen kuntien yhdistymisestätekevät muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä Kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle, ministeriö määrää ajankohdan, johon mennessä esitys seuraavan vuoden alusta voimaan tulevaksi aiotusta kuntien yhdistymisestä on toimitettava Ministeriö voi panna kuntien yhdistymisen vireille määräämällä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen – säännökset KuntajakoL 4 luvussa Huom. Esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdessä tai kunnan jäsen. Kunnan tai kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle (KuntajakoL 11.1 §)

19. Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen • Kunta- ja palvelurakenneuudistus nk. Paras-hanke (2005) – yhteistoiminnan vahvistaminen (vapaaehtoiset kuntaliitokset, yhteistoiminta-alueet) Kuntien yhdistämisavustukset • L kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007), puitelaki voimassa v. 2012 loppuun • Kuntarakenneuudistuksen käynnistyminen syksyllä 2011  kuntarakennelaki korvaamaan Paras-puitelaki • Kuntien asukkaiden hyvinvointipalvelujen turvaaminen (väestön vanheneminen)

20. Kunnan tehtävät KuntaL 2 § Kunnan tehtävät. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla. Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä.

21. Kunnan tehtävien hoitaminen KuntaL 2.3 §: Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta. Kunnat palvelujen tuottajista niiden järjestäjiksi • yhteistoiminta: kuntayhtymät, vapaaehtoiset sopimukset esim. yhteiset virat, ostopalvelut jne. • yksityistäminen: tarkoituksenmukaisuus- ja oikeusturvakysymykset? • kolmas sektori; järjestöt, yhdistykset, säätiöt jne. • kuntalainen on muuttunut asukkaasta asiakkaaksi: asiakasdemokratia, laadun varmistaminen, palveluiden saatavuus ja riittävyys

22. Yleinen ja erityinen toimiala Yleinen eli vapaa toimiala Kunta voi ottaa hoitaakseen tärkeäksi katsomiaan tehtäviä, joiden toteuttamisessa on noudattava seuraavia periaatteita: • tehtävien yleishyödyllisyys • tehtävien paikallisuus • yhdenvertaisuus – yksityisen tukemisen kielto • hallinnon toissijaisuus ja työnjako muiden viranomaisten kanssa. Kunta ei saa ottaa hoitaakseen tehtäviä, jotka kansalaiset ja yhteisöt voivat hoitaa tehokkaammin • sopeutuminen muuhun lainsäädäntöön, säädetty esim. toisen viranomaisen tehtäväksi Viimekädessä asian kuulumisen kunnan toimialaan ratkaisee KHO

23. Elinkeinoelämän tukeminen • maankäytön suunnittelu, kunnallistekniikan rakentaminen, energia- ja vesihuolto, koulutuspalvelut jne. • EU:n kilpailulainsäädäntö rajoittaa • pelkästään voittoa tuottava elinkeinotoiminta ei kuulu kunnan toimialaan • kunnat harjoittaneet kuntalaisia yleisesti palvelevaa elinkeinotoimintaa esim. energiahuolto (huom. kilpailunrajoituslaki) • kunnan omistama yhtiö voi luoda edellytyksiä muiden elinkeinonharjoittajien toiminnalle (kehitys- ja yrityspalveluyhtiöt) • yrityksille annettava tuki: tarkoitusperät, joita se voi myös omalla yritystoiminnalla edistää, esim. matkailu • työllisyyden edistäminen • takauksen muodossa annettava tuki

24. Sidottu eli erityistoimiala Kunnan hoidettavaksi määrätyt lakisääteiset tehtävät Kunnat käyttävät noin 90 % vuosibudjetistaan lakisääteisten tehtävien hoitamiseen, osa kunnista rahoittaa lakisääteiset tehtävät velkarahalla • sosiaali- ja terveyspalvelut • koulutus • tekninen asuinympäristö Perusoikeusuudistuksen vaikutukset?

25. Kunnan oma säädösvalta Turvallisuuden edistämiseksi yleisillä paikoilla säädettiin erillinen laki, järjestyslaki(612/2003), johon koottiin muusta lainsäädännöstä ja kuntien järjestyssäännöistä asiaa koskevia säännöksiä. Järjestyslaki tuli voimaan1.10.2003 ja sen myötä poistuivat kaupunkikohtaiset järjestyssäännöt. Erityislainsäädännön nojalla pakollisia • kunnalliset jätehuoltomääräykset; JäteL (1583/2009)17 § • rakennusjärjestys; MRL (132/1999) 14 § • satamajärjestys (L yksityisistä yleisistä satamista 1156/1994) 4 §

26. Kunnan jäsenet ja jäsenasema KuntaL 4 § Kunnan jäsen.Kunnan jäsen on: 1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas); 2) yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä 3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

27. KotikuntaL (201/1994) KotikuntaL 2 § 1 – 2 mom. (1650/1995) Kotikunta. Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa hänen äidillään on kotikunta lapsen syntyessä. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa onse kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys.

28. KotikuntaL 2.3 § Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta.

29. Kotikunnan muuttumista koskevat rajoitukset KotikuntaL 3 §: Henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa: 1) enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä; 2) hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla;(30.12.2010/1377) 3) merillä olosta laivaväkeen kuuluvana; 4) rangaistuksen suorittamisesta rangaistuslaitoksessa; 5) eduskunnan tai valtioneuvoston jäsenyydestä taikka julkisesta luottamustoimesta; tai 6) asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisesta.

30. Kotikunnan valintaoikeus KotikuntaL 3 a § (30.12.2010/1377) Kotikunnan valintaoikeus pitkäaikaisessa hoitosuhteessa. Jos henkilö on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle, hän voi 3 §:n 2 kohdan estämättä valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai on kestänyt yli vuoden.

31. kunnanjäsen/asukas • kunnan asukkaan oikeudet • vaaliosallistuminen • oikeus palveluihin • osallistumisoikeudet • kunnan asukkaan velvollisuudet • verovelvollisuus • velvollisuus ottaa vastaan luottamustoimi

32. Kunnan suhde valtioon KuntaL 8 §(21.12.2007/1375) Valtiovarainministeriö • seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta • huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa Aluehallintovirasto • voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan. (22.12.2009/1433) Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä käsitellään • kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kunnallishallinnon ja -talouden asioita • valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittamista (säännökset KuntaL 8 a ja 8 b §:ssä).

33. Valtion ja kunnan suhde Valtion valvonta vs. kunnallinen itsehallinto • Aluehallintoviraston valvontavalta; ei oma-aloitteista valvontavaltaa, kantelut, pakkokeinot (uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämisuhka) Hallitusohjelmiin kirjatut tavoitteet Siirrytty erilaisiin laatusuosituksiin ja tulostavoitteisiin Tarvitaanko normiohjausta? Peruspalvelujen saatavuus eri puolilla Suomea

34. valtion ja kunnan suhteen oikeudellinen perusta on PL 121 §:ssä • kuntiin kohdistuvien valvontatoimien on perustuttava lakiin • alistusmenettelyä koskevat säännökset poistuneet • Aluehallintovirastolla ei lakiin perustuvaa yleistä toimivaltaa oma-aloitteisesti puuttua kuntien toiminnassa havaitsemiinsa laillisuusvirheisiin • erityislaeissa aluehallintovirastolle säädetty lukuisia ohjaus- ja valvontatehtäviä (erit. valtionosuuslainsäädännön perusteella) • peruspalveluohjausmenettely (KuntaL 8 a §) • kunnallistalouden ja –hallinnon neuvottelukunta (KuntaL 8 b §)

35. Peruspalveluohjelmamenettely KuntaL 8 a § (1375/2007) Peruspalveluohjelmamenettelyllä tarkoitetaan peruspalveluohjelmaa sekä peruspalvelubudjettia. Peruspalveluohjelmamenettely on osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä ja valtion talousarvion valmistelua (1 mom.) Peruspalveluohjelmassa arvioidaan • kuntien toimintaympäristön ja palvelujen kysynnän muutokset, • kuntatalouden kehitys ja • kuntien tehtävien muutokset • kuntien lakisääteisten tehtävien rahoitustarvetta, kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä tehdään ohjelma tulojen ja menojen tasapainottamisen edellyttämistä toimenpiteistä

36. Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta KuntaL 8 b (1375/2007) Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyyn kuuluu peruspalveluohjelmamenettelyn lisäksi asioiden käsittely valtiovarainministeriön yhteydessä toimivassa kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan tehtävänä on • käsitellä 8 §:n 3 momentissa tarkoitettuja asioita, • valmistella peruspalveluohjelmaan liittyvä kuntatalouden kehitysarvio • seurata, että peruspalveluohjelma otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön ja päätöksien valmistelussa Neuvottelukunnan tarkemmista tehtävistä sekä kokoonpanosta ja jaostoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

37. Kunnallishallinnon dualismi Kunnan toiminnot jakautuvat • kunnan päätösvallan käyttöön ja valmisteluun, täytäntöönpanoon ja • muuhun hallintoon

38. KUNNAN ORGNISAATIO LUOTTAMUSELIMETVIRANHALTIJAELIMET Valtuusto • Tarkastuslautakunta HallitusKunnanjohtaja • JaostoJohtoryhmä LautakuntaToimialajohtaja • Johtokunta Johtoryhmä • JaostoYksikön johtaja Johtoryhmä

39. Kunnan hallintosääntö KuntaL 50 §: Hallintosääntö. Valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: kohdat 1 - 15 • määrätään kunnan sisäisestä hallinto- ja päätöksentekomenettelystä • jäykkyys • toimivalta ja tehtävät säädetty laissa ja kuntakohtaisesti hallintosäännössä • koskee kunnan sisäistä hallinto- ja päätöksentekomenettelyn järjestämistä

40. Kunnan toimielimet Kunnanvaltuusto (KuntaL 2 luku 9 – 15 b §:t) KuntaL 9 §: Kunnallisvaalit. Valtuuston jäsenet ja varajäsenet (valtuutetut ja varavaltuutetut)valitaan kunnallisvaaleissa vaalivuotta seuraaviksi neljäksi kalenterivuodeksi. Kunnallisvaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Kunnallisvaalien ja muiden kuin varsinaisten kunnallisvaalien toimittamisesta säädetään kunnallisvaalilaissa (361/72). KunnallisvaaliL 361/1972 on kumottu VaaliL:lla 714/1998. Ks. 33–34 § ja KuntajakoL 1698/2009 6 luku

41. Toimielinten valinta Menettelystä säädetään VaaliL (714/1998) 11 luvussa ja kuntalaissa • kunnalliset toimielimet vaalien järjestämiseen • vaalipiiri, äänestysalueet • keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat • vaalit vaiheittain • vaalin tuloksen laskeminen (d´Hondtin järjestelmä) • varavaltuutetut, sama määrä kuin valittuja kuitenkin vähintään 2 • alhainen äänestysaktiivisuus ongelma?

42. Valtuuston kokoonpano KuntaL 10 § (21.12.2007/1375) Valtuutettujen lukumäärä. Valtuutettuja valitaan kunnan asukasluvun mukaan 17–85 Kunnassa, jonka asukasluku on enintään2 000, valtuusto voi vaalivuoden kesäkuun loppuun mennessä päättää valittavaksi valtuutettuja pienemmänkin parittoman lukumäärän kuin 17, ei kuitenkaan vähempää kuin 13. Lukumäärän muutoksista on viipymättä ilmoitettava oikeusministeriölle. Asukasluku määräytyy väestötietolaissa (507/1993) tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä vaalivuoden toukokuun 31 päivän päättyessä olevien tietojen mukaan.

43. Varavaltuutetut KuntaL 11 §: Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua. Jos valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa, hänet on vapautettu toimestaan tai hän on kuollut, valtuuston puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan järjestyksessä ensimmäisen varavaltuutetun.

44. Varavaltuutetut • Milloin käytetään varavaltuutettuja • vaalikelpoisuuden menetys • esteellisyys/este • eroaminen

45. Puheenjohtajat (pj ja vpj) KuntaL 12 § • valtuusto valitsee keskuudestaan pj:n ja tarpeellisen määrän vpj:ia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta • puheenjohtajat valitaan samassa kokouksessa • sama henkilö voi toimia sekä valtuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajana  pyrkimys kunnalliseen parlamentarismiin

46. Valtuuston tehtävät KuntaL 13 § Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee: 1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista; (27.4.2007/519) 2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista; 3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio; (1.2.2002/81) 3 a) päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; (15.6.2012/325, voimaan 1.1.2014)

47. Valtuuston tehtävät, jatkoa 4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; 6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 9) valita tilintarkastajat; 10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä 11) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

48. Toimivallan siirtäminen KuntaL 14 §: Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on tässä tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä. Valtuusto voi johtosäännössä antaa kunnan muulle 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle oikeuden siirtää sille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Toimivalta sellaisessa asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä, voidaan siirtää vain toimielimelle. • delegointi ja subdelegointi

49. Valtuuston työjärjestys (KuntaL 15 §) Annetaan määräyksiä • valtuuston toiminnasta • varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle • valtuutetun aloitteen käsittelemisestä • valtuutettujen työskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä • 56 a §:ssä tarkoitetusta kokouksiin osallistumisesta videoneuvotteluyhteyden avulla • kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti

50. Kokouskäyttäytyminen KuntaL 15 a § (1.2.2002/81): Kokouksen johtaminen ja valtuutettujen puheenvuorot. Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Mikäli valtuutettu käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa valtuutettua käyttäytymään asianmukaisesti. Jos valtuutettu ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi määrätä valtuutetun poistettavaksi. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.