VIIPURI Menetetty kaupunki, raja ja jaettu identiteetti

1. VIIPURI Menetetty kaupunki, raja ja jaettu identiteetti Kalle Michelsen 18.10.2007

2. MENETYS Viipurin menetyksen siet�m�t�n tuska: Eemil Koponen ja Eero Viitanen: �Viipuri ei ole antautunut, sit� ei ole vallattu � rauhansopimus oli yll�tt�en iskenyt s�il�n sen puolustajien k�dest�, ja niin p��si ven�l�inen kolmannen kerran Viipurin is�nn�ksi, Viipurin, josta se on k�ynyt sotaa vuosisadasta vuosisataan� Viipuri ei ollut valloitettua maata, vaan kappale vapaata, voittamatonta Suomea, ja se siirtyi rajan taakse � tyhj�n� rauniokaupunkina.� (Viipurin viimeiset p�iv�t, Porvoo 1940) Erkki Riikala: �Viipurilaiset l�htiv�t evakkoon ja etsiv�t tulevaisuutensa muualta Suomesta. Min� menetin Ravansaaren, pikariper�isen soutuveneen ja laivankuvilla t�ytetyn ruutuvihkon. Toisilta riistettiin kotikontu, el�m�nty� ja esi-isien maisemat. Viipuri menetettiin ven�l�isten suurhy�kk�yksess� 20.6.1944� (Meren, kanavan ja laivojen Viipuri, Helsinki 1991) Paavo Rintala: �Suomen kielih�n on rikas ja monivivahteinen kieli, mutta t�t� Viipurin menetyksen aiheuttamaa j�rkytyst� on vaikea nyansoida�. (Oi aika Viipurin, Porvoo 1981)

3. Mit� menetettiin? Suomen toiseksi suurin kaupunki. Suomen ainoa keskiaikainen kaupunki. Suomen ainoa monikulttuurinen kaupunki. Helsingin ohella Suomen ainoa kansainv�linen kaupunki. Karjalan p��kaupunki. It�isen Suomen taloudellinen, kulttuurinen ja poliittinen keskus. L�hes 700 vuotta historiaa, traditioita ja muistoja. Kahden kulttuurin kohtaamispaikka, johon oli varastoitunut satojen vuosien ajalta eri kulttuuripiirien henkist�, hengellist� ja materiaalista energiaa. Viipurin taika ja Viipurin henget�r. Portti it��n, pohjoiseen ja l�nteen.

4. Mit� Etel�-Karjala menetti? Yhteyden Viipuriin ja Viipurin l��niin. Saimaan kanavan kautta yhteyden Suomenlahdelle (1960-luvun lopulle saakka). Kulttuuriyhteyden monikulttuuriseen Karjalan p��kaupunkiin. Luonnolliset logistiikkayhteydet (maantiet, vesitiet, rautatiet) Yhteyden monikieliseen Viipuriin. L�hes 700-vuotiset yhteydet Karjalaan ja karjalaisuuteen. Talousyhteydet Laatokalle, Pietariin, Viipuriin ja Karjalankannakselle. Yhteydet Karjalan mets�-, maatalous- ja muihin luonnonvaroihin. Yhteydet karjalaiseen identiteetin. Karjalaisen yhteis�llisyyden.

5. Miten menetyst� k�siteltiin? Geopoliittinen hiljaisuus 1945-; Viipurin ja Karjalan menetys rauhansopimuksen ja YYA:n varjossa. Vaaran vuodet, j�lleenrakentaminen ja sotakorvaukset estiv�t trauman ty�st�misen. Viipurilaisten toive kaupungin nopeasta palautuksesta j�i �kiireellisempien� asioiden jalkoihin. Suomi oli nostettava taloudellisesti ja sosiaalisesti jaloilleen, karjalaiset asutettava ja maan oli luotava itselleen poliittiset suhteet Neuvostoliittoon. Porkkalan palautus 1955: Toivo elpyy ja NL:n suojas��n my�t� suomalaiset uskoivat Karjalan tai ainakin Viipurin palautukseen. Paasikiven v�istyminen ja Kekkosen valta lis�siv�t toiveita. Toivo sammuu: Hrustsev; �Sodalla piirrettyj� rajoja voidaan muuttaa vain sodalla�. Saimaan kanavan vuokrasopimus (1960-luvun loppu): Toivo syttyy uudelleen, vuokra-alueen laajentaminen siten, ett� Viipuri tulisi Suomelle. Toivo sammuu: Kapea vuokra-alue, tiukka rajavalvonta. Kekkonen � Breznev � keskustelut: Karjalan palautus kulissien takana. Toivo sammuu: Kotimaan oppositio: Sodan oikeutus, vasemmistoradikaalit. Neuvostoliiton romahtaminen 1990-luvun alku: Karjalan kysymys, Karjalan lunastaminen takaisin, NL:n perinn�n selvitt�minen. Toivo sammuu: Ven�j� nousee ahdingosta, rajakysymykset poistetaan poliittiselta agendalta, l�hialueyhteisty�, valtiosopimus. Karjalan palautus: EU:n lains��d�nt��n ja kansainv�lisiin lakeihin perustuva yritys muuttaa toisen maailmansodan rajaratkaisua. Prosessi edelleen kesken.

6. Ketk� k�sittelev�t Viipurin menetyst�? Johtava valtioeliitti (geopoliittinen realiteetti, vasemmistosuuntaus, koivistolainen varovaisuus, haloslainen yst�vyyspolitiikka. Karjalan ja erityisesti Viipurin evakot: Hajaantuneena eri puolille Suomea yksitt�iset ��net (esim. Juha Lankinen) tai ryhmiss� (Viipurilaiset seurat) tai Karjalan liiton sek� aluepalautusryhmien kautta. Kirjailijat, muusikot, teatterintekij�t, elokuvaohjaajat. Kansalaisaktivistit: palautusj�rjest�jen aktiivit Tutkijat: Karjalan tutkimus, sotahistoria, arkeologia, rakennusperinne (erityisesti Aalto � kirjasto). Media: Karjalan kysymys valtakunnan- ja paikallislehdist�ss� sek� s�hk�isiss� tiedotusv�lineiss�.

7. Etel�-Karjalan dilemma Suomen puoleinen osa Karjalankannasta j�i menetetyn Viipurin varjoon. Lappeenranta, Joutseno, Imatra, Kouvola, Kotka tai Imatra eiv�t ole yksin eik� yhdess� riitt�v� Viipurin �perilliseksi�? It�rajan suomalaiskaupungit eiv�t pysty ohjaamaan ja hallitsemaan Karjalasta ja Viipurista k�yt�v�� keskustelua? Etel�-Karjalalta odotetaan maakunnallista identiteetti�, mutta maakunnan identiteetin rakennusaineet ovat osittain rajan toisella puolella. Rajan l�nsipuolelle j��nyt osa ei ole riitt�v� vahvan identiteetin rakentamiseen, koska: a) puuttuu vahva ja yhteisesti arvostettu keskus, b) puuttuu selke�t kulttuuriset perinteet, jotka olisivat vain ja ainoastaan Etel�-Karjalassa. c) puuttuu v�est�, joka identifioituisi Etel�-Karjalaan ja sen kulttuuriin.

8. RAJA Etel�-Karjala on el�nyt rajan rajoittamana alueena ja maakuntana nyt hieman yli kuusi vuosikymment�. Raja on ollut �suljettu raja� yli nelj� vuosikymment�. Rajan l�pi on avautunut henkil�kohtaisia �henkireiki�, joiden kautta on kulkeutunut tietoa erityisesti Viipurista, kaupungin rakentamisesta ja kunnostamisesta sek� yleisist� olosuhteista. �Henkireikien� l�pi on kulkenut my�s paljon tietoa Suomesta Ven�j�lle, mm. Viipurin historiasta, rakennusten historiasta yms. Etel�-Karjala on odottanut rajalla ja erityisesti rajan takana tapahtuvia muutoksia pystym�tt� silti kehitt�m��n t�ysipainoisesti omaa identiteetti��n. Rajan avauduttua odottava tilanne on jatkunut. Pit�isik� Etel�-Karjalan ottaa aloite? Mik� on Viipurin ja alueen tulevaisuus?, Mik� on rajan tulevaisuus?

9. JAETUN MAAKUNNAN IDENTITEETTI Voiko Etel�-Karjala rakentaa oman identiteetin Viipurin varjossa? Vastaus: Miksi Etel�-Karjala tarvitsee omaa identiteetti�, kun sill� on jo oma identiteetti. Se on Karjalankannaksen identiteetti, jolla on tuhatvuotiset perinteet. Etel�-Karjala on aina ollut osa Kannasta ja niin se on edelleen. Neuvostoliitto, raja ja Ven�j�n nykytilanne ovat vain lyhyit� periodeja Kannaksen pitk�ss� historiassa. Pit�isik� Viipurista tehd� j�lleen Kannaksen kiintopiste ja alueen identiteetin rakentaja? Vastaus: Viipuri on edelleen Karjalankannaksen ja siten my�s Etel�-Karjalan identiteetin muokkaaja. 60 vuoden l�hihistoria ja nykyinen tilanne tekev�t Karjalankannaksesta jaetun maakunnan. Sen identiteetti on erilainen kuin 1920- ja 30-lukujen identiteetti, mutta identiteetin peruselementit ovat edelleen samat eli monikulttuurisuus, ven�l�isyys ja suomalaisuus, monietnisyys sek� id�n ja l�nnen kulttuurien kohtauspaikka. Professori Hans Andersin: Voin sanoa skeptikoille, ett� Viipuri on historiansa aikana monta kertaa ollut samanlaisessa suossa kuin nyt, mutta on aina pystynyt nousemaan entist� ehompana alennustilastaan. Toivotaan, ett� joku meist� el�� niin kauan, ett� voisi todeta: Viipurin kaltaista kaupunkia ei ole!