1 / 13

Opintokeskukset – Itä-Suomi - 2015

Opintokeskukset – Itä-Suomi - 2015. Lea Lihavainen OK-opintokeskus 9.2.2006. Tulevaisuudesta.

onella
Télécharger la présentation

Opintokeskukset – Itä-Suomi - 2015

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Opintokeskukset – Itä-Suomi - 2015 Lea Lihavainen OK-opintokeskus 9.2.2006

  2. Tulevaisuudesta ”Vaikka emme voi tietää ja tuntea tulevaisuuttamme, se ei saa estää meitä yrittämästä muotoilla tulevaisuuttamme parhaaksi mahdolliseksi, sillä jos me emme itse tee sitä, niin joku muu voi sen tehdä.” Vapaan sivistystyön omaleimaisuus. Suomi kansakuntana kasvanut ”täysiin mittoihinsa” vapaan kansansivistystyön, erityisesti aktiivisen järjestömuotoisen sivistystyön pohjalta.

  3. Tulevaisuudesta • Visio 2015 opinnollinen projekti vapaan sivistystyön toimijoille (kouluttajat,opettajat,suunnittelijat, koulutettavamme, hallinto, opintokerholaiset jne.) • Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma • Yhteistyö (opintokeskukset Itä-Suomessa tässä jo hyvällä mallilla, tunnettuus & opintokeskusten palvelujen käyttö kuntataso, yhteistyön ja työnjaon merkitys vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa ”sivistysjatkumo”) • Yhteisöllisyyden vs. individualismin maailmat • Yhteinen maailma vuonna 2015 entistä yhteisempi • Yhteisöjen ja yksilöiden identiteettityö nykyajan pirstoutuneessa yhteiskunnassa • Väyliä, kanavia, foorumeita kansalaiskeskustelulle

  4. Kansalaisvaikuttaminen ”Aktiivista kansalaisuutta voi parhaiten opettaa yhdistelemällä erilaisia oppimiskokemuksia eri konteksteissa. Positiiviset kokemukset vievät oppimisprosessia eteenpäin ja kannustavat toimimaan ja osallistumisen lisäämiseen.” (Kans.vaik.politiikkaohjelman selvityksestä) Formaali kouluopetus – aktiivinen kansalainen? Järjestötoimija – omaan napaansa tuijottava näpertäjä?

  5. Opintokeskusten toimintaympäristön muutos • Toimintaorientoituneisuus vs. organisaatiosuuntautuneisuus • Lokaalisuus vs. globaalisuus • Projektisoituminen • Ammatillistuminen kansalaisjärjestöissä • Jäsenyyden uudet muodot • Yhteisöllisyys vs. individualismi • Vapaaehtoisuuden uudet kasvot • Yhdistystoiminta kansalaisten mukana maaseudulta kaupunkeihin • Järjestöosaamisen heikkeneminen • Palvelujen tuottaminen, verotus, EU, yhdistys työnantajana • Uudenlaista järjestöosaamista • Virtuaaliryhmät, vaikuttaminen verkossa • Ikäihmisten määrän kasvu

  6. Haasteita • Tunnettuus • Valtakunnallinen organisaatio & paikallistason alueorganisaatiot= suuri mahdollisuus & suuri haaste • Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun – oikean toimintatavan löytäminen tähän • Julkisen sektorin näkökulma: kuinka opintokeskukset löytyvät kunnan palvelukartastosta? • Opintokeskuksen paikka yksilön & yhteisön ”sivistysjatkumossa” • Opitun tunnustaminen • Kolmannen sektorin tulevaisuus. On arvioitava kriittisesti `Suomea yhdistysten luvattuna maana`

  7. Opintokeskukset aikuisoppilaitoksina • Reagointiherkkyys, dynaamisuus • Pätevöityminen opetustehtäviin lisääntynyt • Opetus tapahtuu oppivien ryhmien äärellä= ei investointia kalliisiin tiloihin. Opintokeskukset käyttävät muiden oppilaitosten tiloja käypään hintaan • Laaja-alaista koulutusta (mm.verkko-opintojen ohjaajakoulutus, kulttuurituottaminen, järjestöjohtaminen, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, kyläosaaminen, koulutussuunnittelu + ammatillinen lisäkoulutus)

  8. Edistääkö huopahattu kansalaisvaikuttamista? • ”Huovuttamista opiskeleva ryhmä toimi tavalla, jossa ihmisten itsetunto vahvistui, saatiin käyttöön oman elämän hallinnan välineitä ja siinä sivussa käytiin tärkeältä tuntuvia keskusteluja ajankohtaisista yhteiskunnallisen päätöksenteon kysymyksistä.” (Lena Lindgren 2002, ruots.tutkimus) • Tässä on mielestäni pitkälti suomalaisen järjestömuotoisen sivistystyön oikeutus, tulevaisuus ja voimavara

  9. Ne kiinalaiset….. • ”Anna ihmiselle kala, niin hän on kylläinen yhden päivän; opeta ihminen kalastamaan, niin hän on kylläinen koko elämänsä.” • Ihmiset oppivat toimimaan itse ja ymmärtävät toimintansa tarkoituksen • Muutos-hokeman tilalle elämän runsaudensarvi • Ihmisellä on työ ja ihmisellä on vapaa-aika

  10. Viikon iloni • ”Vapaan kansansivistystyön tavoite on perinteisesti ollut hyvän ihmisen kasvattaminen….” erään järjestökentällä toimivan lehden pääkirjoituksesta helmikuu 2006

  11. Visio-terveisiä • Tulevaisuus-työskentely erittäin tärkeää erityisesti vapaan sivistystyön toimijoille • Esitykseeni poimitut `avainsanat` viestittävät mielestäni järjestömuotoisen sivistystyön/opintokeskusten näkökulmasta (=henkilökohtaisia mielipiteitä Itä-Suomessa toimivan alueyksikön näkökulmasta) niistä asioista, joihin visio-työstämisessä on kiinnitettävä huomiota (kansalaisvaikuttaminen, yhteisöllisyys, vapaan sivistystyön itseisarvo, kansalaisjärjestökentän toimintaympäristön muutos, tunnettuus, muutos-hokema vs. täysipainoinen ihmiselämä & ”sivistysjatkumo”, olisiko vapaasta sivistystyöstä (mieluummin kansansivistystyöstä) tulevaisuuden entistä yhteisemmän maailman kriittiseksi äänitorveksi? – Toivottavasti!)

  12. Visio-terveisiä….. • Kansalaisvaikuttamista voi oppia parhaiten osallistumisen liittämisellä teoreettiseen tietoon • Kansal.vaik.politiikkaohjelma hyvä alkusoitto järj.muotoisen siv.työn manifestaatiolle – jatko, jalkautuminen, yhteiskunnallinen keskustelu oleellista visio 2015 tavoitteiden toteutumisessa • Kansalaisjärjestöjen muuttunut ja muuttuva toimintaympäristö oleellinen huomioitava tekijä visio-työskentelyssä • Opintokeskusten ja julkisen sektorin laajempi yhteistyö • Kansainvälistymisen, erityisesti lähialueyhteistyön, merkityksen kasvu • Opitun tunnustaminen, järjestöosaaminen, kolmas sektori tulevaisuuden yhteiskunnassa – nämä kaikki ovat myös tärkeitä avainsanoja • Vapaa sivistystyö voi todellakin olla suunnannäyttäjä (tosin termi voisi olla konkreettisempi, vähemmän `mahtipontinen`) • Suomalaisessa kontekstissa järjestömuotoinen sivistystyö on hyvä kirjata selkeinä toiminnan mahdollisuuksina Visio 2015-asiakirjaan, koska meillä Suomessa on jo niin hyvää tietoa & kokemusta ko. toiminta-alueelta.

More Related