Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksissä – oikeudellisia kysymyksiä

Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksissä – oikeudellisia kysymyksiä AA Markus Oksanen DCL-konferenssi 4.11.2009 Hämeenlinna

Esityksen pääteemat • Sosiaalisen median osapuolet • sopimussuhteet • yritykset ja työntekijät • sosiaalisten medioiden sopimusehdot • Sosiaalisessa mediassa välitettävään aineistoon liittyvät oikeudelliset kysymykset • salassapito • tekijänoikeus ja muut immateriaalioikeudet

Mistä yritysten kiinnostus sosiaaliseen mediaan? • Tuotekehitys • erityisesti softafirmat? • työaikaa vai vapaa-aika • Myynti- ja markkinointi • suora ja ”viraalinen” markkinointi • salassapitokysymykset • Markkinatieto • sekä kilpailijatieto • Henkilötieto • rekrytointipäätökset

Sosiaalisen median osapuolet • Sosiaalinen media kai yleisimmin ”vertaismedia”: yritykset harvemmin sopimussuhteessa palveluntarjoajaan, palvelun käyttöoikeusehdoista sovitaan yleensä yksittäisten käyttäjien ja palveluntarjoajan välillä • Ei muodosta sopimussuhdetta käyttäjien välille • Ei muodosta sopimussuhdetta käyttäjän ja yrityksen välille • Ei muodosta sopimussuhdetta yritysten välille käyttäjä käyttäjä ? ? ? yritys yritys ?

Sosiaalisen median osapuolet • Koska sosiaalisen median käyttöoikeusehdoista sovitaan käyttäjien eikä yritysten välillä, käyttöoikeusehdoilla on vain vähäinen merkitys arvioitaessa yritysten oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa sosiaalisessa mediassa välitettyyn aineistoon. • Käyttöoikeusehtoja keskeisempi juridinen normiperusta on välitettyyn materiaaliin liittyvät immateriaalioikeudet sekä eri osapuolten salassapitovelvoitteet.

Sosiaalisten medioiden sopimusehdot • Käyttäjät sitoutuvat luovuttamaan määrätyn sisältöiset oikeudet sosiaaliseen mediaan lähettämäänsä aineistoon • usein sovelletaan sallivia lisenssejä (avoimen lähdekoodin tai avoimen dokumentaation lisenssiehtoja, esim. GPL, Creative Commons, kts. jäljempänä) • Usein käyttäjät sitoutuvat olemaan käyttämättä palvelussa olevia tietoja lain vastaisesti tai muuten ei-hyväksyttävänä pidettyihin ja/tai kaupallisiin tarkoituksiin • merkitystä erityisesti, jos yritysten katsottaisiin tulevan sopimusten osapuoleksi

Työnantaja, työntekijä, kolmas • ”Downstream”: työsuhde synnyttää työntekijälle vastuita ja velvoitteita suhteessa työnantajaan (kts. jäljempänä), joilla vaikutuksia kolmannen oikeuksiin • Salassapito: salassapitovelvoite • IPR: ”ei voi luovuttaa parempaa oikeutta - -” – sopimuksia voi kyllä rikkoa • ”Upstream”: työntekijän toiminta voi synnyttää vastuuta työnantajalle suhteessa kolmanteen • Salassapito: työnantajan tietoisuus palveluista hankittujen tietojen ja materiaalin alkuperästä ja ehdoista; yrityksen sisäinen ohjeistus • IPR: tuottamuksesta riippumaton korvausvastuu; yrityksen sisäinen IPR ohjeistus

Tietosisältö - tekijänoikeudet • Tekijänoikeudella suojattu materiaali • kuvat, tekstit, musiikki, tietokoneohjelmat • Internetissä levitetyn muun materiaalin kuin tietokoneohjelmien muu kuin kaupallinen käyttö perustuu tekijänoikeuslakien normiin, joka sallii teosten käytön yksityiseen käyttöön (TekL 12§) • materiaalia käyttävän yrityksen tulee pystyä osoittamaan mihin käyttöoikeus perustuu (riskinä tuottamuksesta riippumaton korvausvelvollisuus oikeudenhaltijalle) • materiaalin lähettäjä liittää materiaaliin käyttöoikeuden luovutuksen (lisenssi) • riski siitä, oliko materiaalin luovuttajalla oli oikeus antaa suostumus materiaalin käytölle, jää käyttäjäyritykselle • materiaalin saatavuus ei takaa sitä, että sen käyttö olisi vapaata

Työntekijä - työnantaja • Teokset (esim. kirjalliset teokset ml. tietokoneohjelmat) • tekijänoikeuslaki • 40b§ ”jos tietokoneohjelma ja siihen välittömästi liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus tietokoneohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle. Sama koskee vastaavasti myös virkasuhteessa luotua tietokoneohjelmaa ja siihen välittömästi liittyvää teosta” • vahvistamaton tulkinta on, että työnantajalla on yksinoikeus määrätä kaikista taloudellisista oikeuksista ml. muuntelu ja edelleen luovutus • oikeuksien siirto on vastikkeeton • muiden tekijänoikeudella suojattujen aineistojen osalta oikeudet eivät siirry työnantajalle ellei toisin ole työsopimuksessa tai muuten sovittu (jolloin huomioitava 27§ mukainen supistava olettamasäännös luovutuksen laajuudesta)

Usein sovellettavat käyttöoikeusehdot • Open Source • GPL ja muut • esim. SourceForge • Creative Commons • esim. Wikipedia

Tietosisältö - keksinnöt • Patentoitavissa olevat keksinnöt • teollisesti hyödynnettävissä oleva keksintö, johon on myönnetty patentti • keksintöjen muu kuin ammattimainen hyväksikäyttö on sallittua (PatL 1§) • materiaalia käyttävän yrityksen tulee pystyä osoittamaan mihin käyttöoikeus perustuu (riskinä tuottamuksesta riippumaton korvausvelvollisuus oikeudenhaltijalle) • vain osassa palveluja esim. SourceForge materiaalin lähettäjä liittää materiaaliin käyttöoikeuden luovutuksen (lisenssi) • riski siitä, oliko materiaalin luovuttajalla oli oikeus antaa suostumus materiaalin käytölle jää käyttäjäyritykselle • materiaalin saatavuus ei takaa sitä, että sen käyttö olisi vapaata

Työntekijä - työnantaja • Patentilla suojattavissa olevat keksinnöt • laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin vuodelta • 3§ ”työntekijällä on keksintöönsä sama oikeus kuin muulla keksijällä, jollei tässä tai muussa laissa olevista säännöksistä muuta johdu” • 4§ työnantajalla on oikeus saada kokonaan tai osittain oikeus tai käyttöoikeus keksintöön edellyttäen aina, että hyväksikäyttö kuuluu konsernin toimialaan tai keksintö syntynyt työntekijälle työssä tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena • keksintö syntynyt työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena • keksintö syntynyt olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen liikkeessä tai laitoksessa saavutettuja kokemuksia • keksintö syntynyt ilman yhteyttä työsuhteeseen (työnantajalla etuoikeus) • 7§ oikeuksien siirto työnantajalle maksaa aina

Tietosisältö - yrityssalaisuudet • Yrityssalaisuudet • työsopimuslaki, rikoslaki • TSL 3:4§ ”työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen” • yhtiön vastuu TSL 3:4§ ”salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti” • RL 30:4§ yrityssalaisuuden rikkominen jos oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista yrityssalaisuutta, sovelletaan tekoihin joihin ryhdytty 2 v sisällä palvelusajan päättymisestä • RL 30:6§ yrityssalaisuuden väärinkäyttö, joka oikeudettomasti käyttää yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnassa

Henkilötiedot • Työntekijän henkilötietojen keräämistä sääntelee erityislakina laki yksityisyyden suojasta • 3§ perusteella työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät esim. työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen • 4§ pääsääntö: työntekijää koskevat henkilötiedot kerättävä lähtökohtaisesti henkilöltä itseltään ellei saatu suostumusta muuhun • työnhakijoista kerättävissä olevat tiedot poikkeavat työntekijästä kerättävissä olevista tiedoista • Työntekijöistä tai työnhakijoista kerättyjen tietojen hyväksikäyttöä rajoittavat syrjintää koskevat tasa-arvolain, työsopimuslain ja rikoslain säännökset • TSL 2:2§: ” Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksissä – oikeudellisia kysymyksiä