Aisti-, kehitys-, ja kommunikaatiovammaiset tietoliikennepalveluiden käyttäjinä

1. Aisti-, kehitys-, ja kommunikaatiovammaiset tietoliikennepalveluiden käyttäjinä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

2. Erityiskäyttäjäryhmät • vanhukset • liikuntavammaiset • käsivammaiset • sokeat ja näkövammaiset • kuurot, kuuroutuneet ja kuulovammaiset • puhe- ja kommunikointivammaiset • kehitysvammaiset ja muita kognitiivisia häiriöitä omaavat S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

3. Näköaistin häiriöt • Sokea ei näe (pistekirjoitus) • Heikkonäköisyys • ongelmia kontrastien erottelussa (hahmot, muodot ja vierekkäiset pinnat) • värinäkö • osittainen värisokeus: punaviher- ja sinikeltasokeus • täydellinen värisokeus: mustavalkonäkö • silmien sopeutuminen valoon ja hämärään (jotkut näkevät vain kirkkaassa valossa, jotkut hämärässä) • ongelmia näkökentässä (esim. putkinäkö) • ikänäkö kohtaa lähes KAIKKIA iäkkäitä ihmisiä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

4. S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

5. laitteen löytäminen pääsy laitteen luo komentojen löytäminen ja tunnistaminen näppäimien ja vipujen käyttö kosketusnäytön käyttö näytöllä olevan tekstin lukeminen kohteiden valitseminen näytöltä graafisen tiedon vastaanottaminen visuaalisten signaalien havaitseminen korttien ja kolikoiden syöttö laitteen sisään manuaalien ja kirjojen käyttö printatun materiaalin käyttö Ongelmia tekniikan käytössä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

6. julkisten laitteiden sijoittaminen “loogisiin” paikkoihin ohjeet sokeille pistekirjoituksena, näkövammaisille isolla tekstillä tai puheena sellaisten symbolien käyttö, joiden merkityksen ymmärtää ilman värejäkin tai väärän värisenä mahdollisuus käyttää puhesyntetisaattoria tai braillea outputtina komentonäppäimien loogiset ja standardisoidut paikat äänimerkki ilmaisemaan, että näppäintä on painettu printattu teksti pistekirjoituksena tai isolla tekstillä Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

7. Kuuloaistin häiriöt • kuuro ihminen ei kuule ainakaan puheäänen taajuuksia (viitomakieli) • kuulovammainen kuulee ainakin jonkin verran (esim. jos ääni on kova tai sitä vahvistetaan kuulolaitteella) • kyvyttömyys tai vaikeus kuulla tietyn taajuisia ääniä (esim. korkeat äänet katoavat iän myötä) S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

8. Kaksi ryhmää: syntymäkuurot ja myöhemmin kuuroutuneet • Syntymäkuuroille viittomakieli on äidinkieli, puhumaan ja lukemaan opettelu vaikeaa • syntymäkuurot käyttävät (tai käyttäisivät) ehkä mieluummin videopuhelinta kuin sähköpostia • myöhemmin kuuroutunut pystyy puhumaan ja kirjoittamaan helpommin (kommunikointi helpompaa normaalikuuloisen kanssa) S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

9. laitteen etsintä auditiivisen tiedon vastaanottaminen puheen ymmärtäminen akustisen hälytys- tai merkkinäänen havaitseminen tai kuuleminen puheen käyttö inputtina (puheen puute tai epäselvyys) eräät tekniset laitteet saattavat aiheuttaa häiriöitä kuulolaitteessa Kuulovammaisten ongelmia tekniikan käytössä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

10. julkiset laitteet “loogisiin” paikkoihin muutettavissa olevat ajalliset ja spatiaaliset resoluutiot visuaalisiin kommunikointilaitteisiin (esim. videoneuvottelu) muutettavissa olevat äänen voimakkuus- ja korkeussäädöt audiolaitteisiin puheviestin sijaan tai rinnalle graafisia viestejä Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

11. Puhe- ja kommunikointivammaiset • puhevammaisissa sekä puhumattomia että henkilöitä, joiden puhe on jotenkin vaurioitunut • kommunikointivammainen saattaa puhua sujuvastikkin, mutta ei silti pysty kommunikoimaan muiden kanssa • esim. ei hallitse elekieltä tai ei pysty seuraamaan nopeaa puhetta S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

12. Ongelmia tekniikan käytössä ei voi käyttää puhetta vaativia laitteita voi olla vaikeuksia ymmärtää tai havaita puhetta vaikea löytää tarvitsemansa laite Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa ohjaavia ja neuvovia merkkejä laitteiden lähettyville mahdollisuus käyttää kuvakommunikointia (symboleita), kokonaisia sanoja tai viittomakieltä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

13. Kehitysvammaiset ja muut kognitiivisista häiriöistä kärsivät • ihminen, jonka henkinen toiminta tai kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi • kehitysvammaisilla yleensä kaikki kognitiiviset toiminnot normaalia heikompia (myös puhe) (kognitiivisia häiriöitä: muisti-, tarkkaavaisuus-, kieli-, oppimis-, tai havaitsemishäiriöt) --> esim. Downin oireyhtymä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

14. Vaikea löytää laite ja päästä sen luo ei välttämättä osaa puhua, lukea tai/eikä kirjoittaa ei välttämättä tunne numeroita ja yleisiä symboleita eikä osaa laskea vaikea havaita ääni-, kosketus-, tai visuaalisignaaleja esim. palautteena vaikeuksia oppia käyttämään laitetta muistin kanssa ongelmia vaikeuksia suorittaa useita tai monimutkaisia käyttövaiheita vaikeuksia tehdä valintoja Ongelmia tekniikassa S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

15. standardisoidut käskynäppäimet ja niiden paikat, jolloin ne voidaan opetella ulkoa ilman syvempää ymmärrystä laajojen, yleisten ja toisistaan hyvin eriävien käskyjen käyttö konkreettisten graafisten symbolien käyttö Standardisoitujen, eri aistimoduuleissa ilmenevien palautteiden käyttö mahdollisuus viittomakieleen, kuvakommunikaatioon tai valmiiden sanojen käyttöön Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

16. Apuvälineitä • näkövammaisille? • kuulovammaisille? • puhe- ja kommunikointivammaisille? • kehitysvammaisille? S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

17. Toiminnan sykli Miten tiedän tapahtuiko se, mitä halusin? Tavoitteet Miten näen mitävoin tehdä? Mistä tiedänmitä semerkitsee? Mistä tiedänmitä teen? Mistä näen mitä tapahtui? Miten helposti voinsuorittaa? (Norman, 1990) S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999