Yksilöllisen asumisen toteutuminen

1. Yksilöllisen asumisen toteutuminen Marjut Mäki-Torkko KM Vammaispalvelujen johtaja 23.2.2012

2. Vammaispalvelut ovat muutoksessa • Vammaispalveluissa on meneillään suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin vuosiin  YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien ihmisoikeussopimus  samat oikeudet kuin kaikilla muillakin

3. Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteet 21.1.2010 • Laitoshoidon vähentäminen: Vähennetään laitoshoitopaikkoja suunnitelmallisesti ja hallitusti • Asumispalvelujen kehittäminen: Mahdollistetaan yksilöllinen asuminen sekä riittävät, yksilölliset ja tarpeen mukaiset palvelut ja tuki

5. 1. Palvelurakenteen muutokset: • Laitosjärjestelmästä luopuminen • Yksilölliset tuki- ja palveluratkaisut • Lähiyhteisöllisyys • Henkilökohtainen budjetointi • Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä oikeuksien kunnioittaminen ja mukaan ottaminen päätöksentekoon

6. 2. Lainsäädännön muutokset: • YK:n ihmisoikeussopimus • Vammaispalvelulain uudistus 2009  subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun • Tulkkauspalvelulaki 1.9.2010 • Kotikuntalain muutokset 1.1.2011 • Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitusten määritteleminen lainsäädännössä

7. 3. Ajattelutavan muutos: • Aiemmasta hoivan ja huollon hallitsemasta ajattelutavasta on viime vuosina siirretty ihmis- ja perusoikeusajatteluun sekä yhdenvertaista osallisuutta korostavaan ajatteluun • Henkilöstön ja toimintakulttuurin kehittäminen  ihmisoikeusparadigma

8. Kysymys on arvoista ja ihmiskäsityksestä • Nähdäänkö, että vammaiselle ihmiselle kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillekin? • Nähdäänkö vammaisuus yhtenä ihmisen ominaisuutena vai annetaanko vamman määrittää koko ihminen? • Kumpaan kiinnitetään enemmän huomiota, ihmisen puutteisiin vai voimavaroihin? • Asetetaanko järjestelmän etu aina ihmisen edun edelle?

9. Muutoksen arvolähtökohtia

10. Täysivaltainen kansalaisuus: Elämä yhteisön jäsenenä Päätäntävalta ja tuki siihen (itsemääräämis-oikeus) Aktiivinen tuki Oman elämän suunta Koti Talous Lähde: Duffy, S. (2006) Keys to Citizenship

11. Miten minä ja ympärilläni olevat ihmiset voimme yhdessä mahdollistaa minulle mahdollisimman omannäköisen elämän? Yksilökeskeinen suunnittelu + aktiivisen tuen toimintatapa

12. Työntekijältä edellytetään hyviä, arvostavia vuorovaikutustaitoja ”Kielitaito” eli monipuolinen valmius vastavuoroiseen kommunikaatioon palvelujen käyttäjien kanssa heidän omalla kielellään tai tavallaan Työntekijän roolin uudelleenmäärittelyyn liittyy myös ristiriitaisia vaatimuksia tai odotuksia Onnellisuus ja itsemäärääminen vs. turvallisuus Hoiva ja huolenpito vs. vastuun antaminen Työntekijöiden uudenlainen ammatti-identiteetti

13. Työntekijöiltä vaaditaan oman työn uudelleenarviointia ja perinpohjaista asennemuutosta  luopumista hoivamentaliteetista Työntekijä asemoituu kehitysvammaisen henkilön verkostoihin toisella tavalla kuin aikaisemmin Henkilön yksityisten verkostojen ja omien toimintaympäristöjen merkitys kasvaa Läheisten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeys Toiminnan keskipiste on enemmän tavallisen elämän tavallisissa asioissa kuin erityisten vammaispalveluiden käytössä Vammaisten ihmis- ja perusoikeuksien valvominen arjessa jatkuu

14. Työn muuttuvat reunaehdot • Hoitajasta – ohjaajaksi  ei tehdä puolesta vaan kannustetaan tekemään itse • ”Potilaasta”- aktiiviseksi toimijaksi, kansalaiseksi • Itsemääräämisen merkityksen korostaminen  yksilön ymmärtämistä ja päätöksentekoa tukevat työskentelytavat (puolesta päättämisen ja tekemisen sijaan) • Perusoikeuksien korostaminen  yksilön koskemattomuuden puolustaminen ja suojeleminen

15. jatkuu • Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun ja omien valintojen tärkeänä pitäminen  henkilökohtaisten ratkaisujen etsiminen, aina on mahdollisuus oppia jotakin • Yksilöllisen tuen laatukriteerit  tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän, perheittensä, palvelujen tuottajien, kuntien ja valvontaviranomaisten käyttöön  tavoitteena, että palvelut ja tuki mahdollistavat omannäköisen elämän

16. Kehitysvammaisten ihmisten asumisessa painotetaan yhä enemmän asumisen yksilöllisyyttä Yksilöllisyys asumisessa tarkoittaa myös mahdollisuutta saada tukea uusien asioiden ja arjen taitojen oppimiseen – ”omassa tahdissa ja omalla tavalla” Meillä kaikilla on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita – kehitysvammainen henkilö tarvitsee lähi-ihmisten rohkaisua ja tukea siihen Oma koti on elämän tärkein asia

17. Saa olla omassa rauhassa On tilaa viettää aikaa ystävien kanssa On oma keittiö, jossa voi tehdä itse ruokaa On tarpeeksi kaappitilaa, jossa voi säilyttää omia tavaroita Saa itse päättää, milloin menee nukkumaan, mitä ruokaa syö ja milloin syö Saa apua tarvittaessa, mutta ei passata avuttomaksi On lukollinen ovi, johon on oma avain Millainen on hyvä koti?

18. Laitostumisen vaara • Omassa kodissakin voi laitostua, jos avustajien työajat ja toimintatavat määräävät täysin päiväjärjestyksen  vammaisen henkilön oman elämän rytmi saattaa hävitä kokonaan • Uusiin asumisyksikköihin ei saa syntyä ”laitosmaisia” käytäntöjä  asioita ei tehdä aina samaan aikaan ja samalla tavalla  turhista säännöistä ja rutiineista luovutaan

19. Miten selvitetään asiakkaan elämäntilanne, elinolosuhteet ja toimintakyky ja palvelutarve

20. Lähtee henkilöstä itsestä. Mukana hänen valitsemansa henkilöt Tuo henkilön unelmat, pelot ja tulevaisuuden toiveet näkyväksi Toiveet Tarpeet Antaa eväitä palvelusuunni-telman tekemiseen On elävä prosessi Tukiverkosto Antaa välineitä tutustumiseen, tiedon saamiseen elämän eri osa-alueilta sekä henkilön oman äänen ja mielipiteiden aitoon kuulemiseen Kommunikaatio Keskittyy vahvuuksiin

21. Yksilöllinen elämä • Kaikessa asumisen ja elämisen suunnittelussa huomio kiinnitetään yksilöön: hänen toiveisiinsa, tarpeisiinsa ja haaveisiinsa • Elämänhistorian ja elämän tärkeiden asioiden kerääminen ja näiden tietojen hyödyntäminen arjen tilanteissa • Avun- ja tuentarpeiden selvittäminen • Saa tukea valintojen tekemiseen  osallistumisen ja osallisuuden lisääminen  tuettu päätöksenteko • Harkittujen riskien ottaminen kuuluu myös elämään • Hyvä ja avoin yhteistyö läheisten kanssa

22. Toimintakyvyn arviointia ja seurantaa sekä muuttuvien palvelutarpeiden ennakointia (Toimi: psykososiaalinen toimintakykyarviointi tehty asukkaille ja muuttovalmennuksessa oleville) Toimivien kommunikaatiomenetelmien löytäminen jokaiselle Palautejärjestelmän uudistaminen  todelliset toiveet esille asiakkailta, läheisiltä ja yhteistyötahoilta  nostetaan sieltä kehittämisasiat  asiakasneuvosto, laaturyhmät ja yhteistyöryhmät

23. Tärkeintä on tunteminen • Millainen on elämäntarinani? • Miten kommunikoin • Missä olen hyvä - vahvuuteni ja lahjani? • Mistä pidän ja mistä en pidä – pelot ja jännitteet? • Mitkä ovat kaikkein tärkeimmät asiat elämässäni? Mistä unelmoin tulevaisuudessa? • Missä paikoissa käyn? • Miten vietän vapaa-aikana? • Millaista tukea tarvitsen ja toivon? • Miten teen päätöksiä omassa elämässäni?

24. Itsemäärääminen on mahdollisuutta valita • Valinnanmahdollisuudet tarkoittavat: • Asioita, joita päämies haluaa tehdä • Mahdollisuuksia tehdä näitä asioita • Valtaa siihen, missä ja kenen kanssa mahdollisuudet toteutuvat

25. Miten työntekijä voi tukea itsemääräämisoikeuden toteutumista? • Aktiivinen tuki, tuettu päätöksenteko ja päätöksien tekemisen aktiivinen harjoittelu • Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käyttö • Tavoitevalokuvat • Aktiivinen kuunteleminen • Yhteisten pelisääntöjen sopiminen työyhteisössä • Omaohjaajuus • Epäkohtiin puuttuminen • Yhteisön jäsenyys, kansalaisuus • Tukisuunnitelmat, yksilökeskeiset elämänsuunnitelmat • Mitä muuta?

26. Aktiivisen tuen malli • Kysymys on ensisijaisesti työskentelytyylistä, jonka tarkoituksena on kannustaa henkilöä tekemään mahdollisimman paljon itse • Lähtökohtana on, että asianmukaisella avulla ihmiset voivat osallistua kaikkiin tarjolla oleviin toimintoihin ja suhteisiin • Kaikki voivat osallistua tuen tarpeen asteesta riippumatta • Jokainen voi myös itse valita mieluisia toimintoja ja kasvattaa näin ympäristönsä ja elämänsä hallintaa

27. Hyvä muutto • Vaatii aikaa ja yksilöllistä suunnittelua • Muuton tukihenkilö  ”hiljainen tieto” • Elämäntarina: vahvuudet sekä tuen- ja avuntarpeet ja tärkeät asiat selville • Mitkä ovat niitä asioita, jotka tuovat turvallisuutta? - Tutut tavat, tavarat ja rutiinit  Osaksi uuden kodin arkea • Omannäköinen elämä ja aktiivinen tuki (päivätoiminta, vapaa-aika) Yhteiskuntaan osallistuminen

28. Laadukkaasti rakennetut talot ja seinät eivät yksin takaa laadukasta asumista, vaan asiakaslähtöinen toiminta mahdollistaa yksilöllisen elämän ja asumisen Asumispalveluyksiköissä asukkaiden arkielämä ja päivittäinen tuki tulee suunnitella ja toteuttaa yhdessä asukkaan ja hänen läheistensä kanssa Tärkeää: aktiivista yhteistyötä läheisten, asukkaiden ja työntekijöiden kesken Laatua yhteistyöllä

29. ”Asukas ohjaa laivaa, omaiset pitävät perää ja verkoston tehtävänä on huolehtia, ettei laiva uppoa.” Toivon, että lapsellani olisi hyvä elämä

30. Ilo, onni, hyvinvointi, elämänlaatu • Mistä ne syntyvät? Entä, jos keskittyisimme etsimään niitä – sen sijaan, että etsimme ongelmia? • Mielekkyys, elämän tarkoitus? Millä tavoin voisimme auttaa kehitysvammaisia ihmisiä löytämään niitä? • Elämä saa tehdä myös kipeää. Käyttäytymisen ja mielenterveyden ongelmat saavat hyvän maaperän ympäristössä, joka on pyritty tekemään riskittömäksi. • Liiallinen kontrolli, turhat säännöt ”heidän parhaakseen” • Ylisuojelemisen ja puolesta päättämisen henki • ”Saanan laelle nousu” – mitä se voisi olla kenenkin kohdalla?

32. Kiitos mielenkiinnostanne! marjut.maki-torkko@eskoo.fi (puh. 044-4156 712)