1 / 23

TOIMINTASUUNNITELMA 07/08

TOIMINTASUUNNITELMA 07/08. Johannesburg-Pretorian Suomikoulu Opettaja Minna Taskula (Lto). JHB-PRE Suomikoulu. Historia: - Jhb-Pre Suomikoulu on perustettu 2005 eli 3. lukuvuosi on meneillään - Kannatusyhdistyksen ylläpitämä, Pj./Sihteeri Nina Niemi Yleistietoa:

temira
Télécharger la présentation

TOIMINTASUUNNITELMA 07/08

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. TOIMINTASUUNNITELMA 07/08 Johannesburg-Pretorian Suomikoulu Opettaja Minna Taskula (Lto)

  2. JHB-PRE Suomikoulu Historia: - Jhb-Pre Suomikoulu on perustettu 2005 eli 3. lukuvuosi on meneillään - Kannatusyhdistyksen ylläpitämä, Pj./Sihteeri Nina Niemi Yleistietoa: - Koululaisryhmä(2 alakoululaista, 10- ja 12-vuotiaat), joka kokoontuu kerran viikossa maanantaisin 1,5 tunnin ajan Johannesburgin Amerikkakoululla (tapaamiskertoja: syksyllä 17 ja keväällä 21) - Muut ryhmät: Esiesikoulaiset (2 lasta, ikäjakauma 3,5-4,5 vuotta) ja pientenryhmä (4 lasta, ikäjakauma 2,5-9 vuotta), lapset jaettu ryhmiin kielitaidon mukaan - Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa perjantaisin n. tunnin ajan (tapaamiskertoja: syksyllä 11 ja keväällä 21) Jaana Toikkasen luona Dainfern Valleyssa, Johannesburgissa

  3. JHB-PRE Suomikoulu - Tavoitteena pienryhmien (2,5-9-vuotiaiden sekä 3,5-4,5-vuotiaiden) kohdalla on lasten mielenkiinnon herättäminen ja suomen kielen (sanavaraston kartuttaminen ) sekä suomalaisuuden ylläpitäminen (kulttuuriperintö), koululaisten osalta tarkoituksena on motivoida heidät käyttämään suomen kieltä ja kehittämään sitä tulevia vuosia ajatellen (Suomikoulujen OPS-verkkopalvelu)

  4. Toiminta-ajatus - Lapsikeskeinen lähestymistapa (pienryhmä, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen suunnittelu-, toteutus- ja yhteenvetovaiheessa) (Vasu, s.18, esiopetussuunnitelma, s.10) • Lapsen tarpeiden ja kielen kehityksen huomioivaa  itsenäinen toimija ja suomen kielenkäyttäjä - Oppimistavoite: suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa (Vasu, s.11), jotta lapsi saa kokea iloa ja elämyksiä suomen kielen oppimisessa - Lapsen suomen kielen kehittymisen ja oppisen seuranta sekä arviointi (Esiopetuksen opetussuunnitelma, s.21)

  5. Toiminta-ajatus - Toimintaympäristön (fyysisen-, psyykkisen- ja sosiaalisen ympäristön) luominen niin, että se herättää lapsen mielenkiinnon, kokeilunhalun, uteliaisuuden ja kannustaa lasta oppimaan ja ilmaisemaan itseään suomen kielellä (omatoimisuus) (Vasu, s.17) - Toimintamuoto: ohjattu toiminta, jota pyritään läpikäymään erilaisten toimintatapojen kautta, 1) havainnollistaminen (kaikki aistit mukaan), 2) tutkiminen (esim. kirjoista etsimällä, hakemalla tietoa internetistä, vanhemmilta kysymällä jne.), 3) keskusteleminen (aktiivinen puhuja ja kuuntelija vuorovaikutustilanteissa), 4) ilmaisutaito (näytteleminen, nukketeatteri jne.), 5) Lorut, riimit, runot, laulut ja laululeikit - Yhteistyö vanhempien kanssa (keskusteleminen ennen ja jälkeen tunnin sekä erilaisten monisteiden/ilmoitusten jakaminen vanhemmille) - Yhteistyö eri yhteistyötahojen tahojen (moniammatillinen; Opeko, Oph, Suomikoulut ja Ulkosuomalaisten kotiperuskoulu) kanssa (molemmin puolinen)

  6. Tuntikehys Teeman läpikäyminen tunnilla tietyn menetelmän mukaan (tunnin kulku): Kyseinen toimintasuunnitelmaon käytössä molemmilla ryhmillä. Tavoitteena ryhmien toiminnassa on pyrkiä eriyttämään sekä eheyttämään toimintaa siltä osin, että jokaisen lapsen tarpeet tyydyttyvät ja heidän suomen kielensä kehittyisi. 1. Alkupiiri (vetäjänä käsinukke ja opettaja) - jokaisen lapsen tervetulleeksi toivottaminen kättelemällä - sää (sää-poika) Etelä-Afrikassa - mikä päivä/kuukausi/vuosi? (lasten syntymäpäivät) - mielialapeili (Mood mirror) - Mitä on tehnyt viikon aikana (mieleen jäänyt asia) sekä yhteenveto mitä edellisellä kerralla tehtiin?

  7. Tuntikehys 2. Toiminta (lapsilähtöistä, lasten kielellisen kehityksen huomioonottavaa) - tutustuminen tehtävään (havainnollistamalla kuvien, puheen sekä tekstin avulla) - tehtävän anto (lyhyesti ja ytimekkäästi selkeällä suomen kielellä) - tehtävän suorittaminen (yksin, pareittain tai koko ryhmä) - tehtävän läpikäyminen opettajan ohjauksella - lopuksi yhdessä keskustelemalla tehtävästä (helppo/vaativa?) - lapset keräävät tehtävät omaan kansioon, jota säilytetään luokkahuoneessa 3. Loruhetki/lauluhetki/laululeikkihetki/lukuhetki (teemaan liittyviä) - Kuka saa, kuka saa loru-/laulupussin kurkistaa?-laulu - opetellaan uusia lauluja/loruja/runoja/riimejä/laululeikkejä sekä lauletaan jo tutuksi tulleita lauluja (Kertaus on opintojen äiti!) - pyritään lukemaan tuttuja sekä vähän tuntemattomiakin tarinoita/satuja sekä samalla herätellään lapsia keskustelemaan tarinasta/sadusta, myös lasten omat tarinat/sadut (saduttaminen)  kaikki teemaan liittyvää 4. Loppulaulu (Suljen ihanan soittorasian), viikonlopun toivottaminen ja lasten hyvästeleminen kättelemällä

  8. Teema 07/08 Minä ja Ympäristö Teema Minä ja Ympäristö on jaettu lukuvuoden 07/08 alateemoihin seuraavasti: 1. Oma keho ja aistit 2. Vuodenajat, ilmasto (Suomi vs. Etelä-Afrikka) 3. Koti/Perhe/Suku 4. Leluni 5. Eläimet (hyönteiset, lemmikkieläimet, kotieläimet ja villieläimet) 6. Vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät 7. Kulkuneuvot ja turvallisuus (auto, linja-auto, lentokone, raitiovaunu, metro jne.) 8. Terveys (hampaiden hoito ja terveystarkastus)

  9. 1. Oma keho ja aistit 1. Oman kehon osien tunnistaminen (mistä kohtaa kehoa löytyy, nimeäminen) sekä niiden toiminnan merkitys kehon osana (esim. jalat  käveleminen) Tehtävät: esim. oman käden, jalan tai kasvojen piirtäminen ja nimeäminen 2. Aistit: tunto-iho, näkö-silmät, kuulo-korvat, maku-kieli ja haju-nenä, tunnistamistehtäviä, joissa lapset joutuvat käyttämään eri aistejaan tehtävän suorittamiseksi (tunnustelupussi, eläinäänien tunnistaminen, maistellaan ja haistellaan erilaisia mausteita sekä vesi testi (missä astiassa on vähiten/saman verran/eniten vettä?) jne.) 3. Tunteet (erilaiset mielialat), mielialapeili (Mood mirror) + hahmot  yritetään arvuutella muiden kasvojen ilmeitä ja tunnistetaan, minkälainen heidän mielialansa on tai tunnistetaan ne kuvista (vihainen, surullinen, iloinen, hämillään jne.) 4. Tietämys siitä, että maailmassa on erilaisia ihmisiä (ihon väri (rotu), ikä (vauvasta vaariin), naiset-miehet, kieli, koko, vammaiset jne.) tunnistetaan kuvien avulla ja kerätään samanlaiset ihmiset yhteen  ei saa tapahtua syrjintää

  10. 1. Oma keho ja aistit 5. Mitataan ja punnitaan lapset, verrataan tuloksia ja mietitään esim. miksi joku on pidempi kuin joku toinen (asiaan vaikuttaa esim. ikä) 6. Lauletaan ja leikitään aiheeseen liittyviä laululeikkejä esim. Jos sul lysti on (amerikk. kansansävelmä), Sormileikki (kansansävelmä), Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat (Fröbelin palikat), Piiri pieni pyörii (kansanlaulu) jne. 7. Liikutaan luokkahuoneessa niin, että käytetään vain sitä kehon osaa, minkä jokainen vuorollaan saa nimetä 8. Vanhemmille nettisivuja, joissa lapset voivat tehdä kehonosiin ja aisteihin liittyviä tehtäviä sekä kirjoitetaan ylös laulunsanoja, joita tunnilla on laulettu, jotta vanhemmat voivat laulaa yhdessä lastensa kanssa kotona

  11. 2. Vuodenajat /ilmasto (Suomi vs. Etelä-Afrikka) 1. Sääkartta (lapset tutkivat säätä ja kertovat omin sanoin, millainen sää on ulkona) tieto kirjataan sääkarttaan (johon tulee säätä kuvaa kuva sekä teksti). Opettaja on ottanut selville, millainen sää Suomessa on samana päivänä, jotta voidaan tehdä vertailevaa tutkimusta sääerojen välillä.

  12. 2. Vuodenajat /ilmasto (Suomi vs. Etelä-Afrikka) Sääsymbolit (suomalaiset): Selkeää, Melko selkeää, Puolipilvistä, Melko pilvistä, Pilvistä, Vesikuuroja, Pilvisyys vaihtelee ja vesikuuroja, Vesisadetta, Pilvisyys vaihtelee ja ajoittain sataa vettä, Runsasta vesisadetta, Pilvisyys vaihtelee, mutta vettä voi sataa välillä runsaasti, Lumikuuroja,Lumisadetta, Pilvisyys vaihtelee ja lumikuuroja, Sakeaa lumisadetta, Pilvisyys vaihtelee, mutta lunta voi välillä sataa sakeasti, Räntäsadetta, Pilvisyys vaihtelee ja ajoittain voi sataa räntä, Ukkoskuuroja, Pilvisyys vaihtelee ja ukkoskuuroja, Ukkosta (pilvialueessa), Jäätävää sadetta (pilvialueessa), Jäätävää sadetta, Tihkusadetta, Sumua, Huono ajokeli, Erittäin huono ajokeli, Metsäpalovaroitus, Ruohikkopalovaara, Ilmavirtaus (länsituulta), Kylmä ilmavirtaus (länsituulta), Lämmin ilmavirtaus (länsituulta) ja Varoitus UV- säteilystä 2. Sääpoika ikkunassa (kuvallinen lämpömittari) kertoo, kuinka lasten tulisi pukeutua ulosmentäessä. Samalla voidaan keskustellaan lähemmin, kuinka pukeutua eri lämpötiloihin (vaatesanasto).

  13. 2. Vuodenajat /ilmasto (Suomi vs. Etelä-Afrikka) 3. Vuodenajat eivät etene Suomessa ja Etelä-Afrikassa samaan aikaan vaan, kun Suomessa on syksy niin Etelä-Afrikassa on kevät. Eivätkä lämpötilat ole samat eri vuodenaikoina. Käydään läpi jokaiselle vuodenajalle(kuukaudet, lämpötilat, vuorokauden rytmi) tyypilliset asiat ja tutkitaan lähemmin luonnossa tapahtuvia muutoksia eri vuodenaikoina(muuttolintujen paluu, ensi lumi, puiden silmujen puhkeaminen, lehtien lakastuminen jne.) Suomi Etelä-Afrikka Kevät (kevätjuhla) Syksy Kesä Talvi Syksy Kevät Talvi (joulujuhla) Kesä

  14. 3. Koti/perhe/suku 1. Kuka kuuluu minun perheeseeni? (esim. äiti, isä, Jaakko, sisko ja Jesse-koira). Tuodaan tunnille kuva perheestä. Käydään läpi erilaisia perheitä (esim. ydinperhe, yksinhuoltajaperhe, sateenkaariperhe jne.). 2. Millaisissa taloissa ihmiset asuvat?  keskustellaan asiasta, etsitään lehdistä kuvia/malleja erilaisita taloista (omakotitalo, rivitalo, kerrostalo, paritalo, teltta, savimaja jne.) sekä mitä materiaaleja talon rakentamiseen käytetään (puu, tiili, rauta, sementti, savi jne.) 3. Lapset saavat kertoa, millaisessa talossa he asuvat ja mitä huoneita heidän kodissaan on  opettaja kyselee lapsilta, mistä osista huone koostuu (lattia, katto, seinät, ikkuna ja ovi jne.) 4. Keskustellaan äidin roolista, isän roolista ja lapsen roolista perheessä?  mitä he tekevät yksin/yhdessä (harrastukset, kotiaskareet jne.)

  15. 4. Leluni 1. Millaisia leluja on olemassa (opetuslelut, tavalliset lelut, ulko- ja sisälelut sekä tyttöjen ja poikien lelut)?  tuodaan lempilelu tunnille 2. Tutkitaan, mistä materiaaleista lelut on tehty? Puu, muovi, metalli, sähkö, kangas, paperi ja kumi  tehdään leluja esim. paperinukke, käsinukke kankaasta ja puuhaarukasta, vessapaperirullasta kiikarit jne.  etsitään lehdistä kuvia erilaisista leluista ja liimataan posteriksi (teksti mukaan) 3. Etsitään tietoa, millaisilla leluilla isovanhemmat ovat lapsuudessaan leikkineet  vanhoilla vaatteilla, kävyillä (eläimet), puuoksilla (keppihevonen), kivillä jne. 4. Kuinka huolehdin omista leluistani?  kirjataan ylös ja kopioidaan jokaiselle (huoneen taulu) 5. Kuinka lapsi voi hyödyntää kotona jo olevia tavaroita leikkeihinsä leluiksi ilman, että tarvitse niitä tehdä tai ostaa?  huonekalut, kankaat, tulitikkuaskit, maalipurkit (tyhjät) jne.

  16. 5. Eläimet (hyönteiset, kotieläimet, lemmikkieläimet ja villieläimet) 1. Missä eri eläinryhmien eläimet nukkuvat ja milloin ne nukkuvat  karsinassa, haassa, koirankopissa, sisällä, ulkona, maassa, puussa jne 2. Mitä eri eläimet/hyönteiset syövät?  ruohoa, puiden lehtiä, hedelmiä, kuivamuonaa jne. sekä kuinka tietyt villieläimet hankkivat ruokansa (esim. saalistamalla)? 3. Opitaan lemmikki- koti- ja villieläinten väliset erot (julisteet)

  17. 5. Eläimet (hyönteiset, kotieläimet, lemmikkieläimet ja villieläimet) 4. Kuinka eläimet talvehtivat, jos talvehtivat?  Suomessa, esim. talvihorroksessa esim. lehtikasan alla 5. Nimetään hyönteisiä hyönteisjulisteesta, kuinka eroavat toisistaan (hämähäkki, heinäsirkka, perhonen  jalkojen määrä, siivet, hyppii) 6. Tutkitaan, kuinka muurahainen kehittyy munasta muurahaiseksi  videon katselu tai kirjasta tutkiminen (eri vaiheiden nimeäminen)

  18. 6. Vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät 1. Ero vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien välillä 2. Terveellisyys  Popsi popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa jne. 3. Missä kasvavat? ilmasto, paikka (puutarha, maatila, kasvihuone jne.), vuodenaika, maassa, puussa, pensaassa jne. 4. Sadonkorjuu (milloin, mitä tapahtuu? jne.)

  19. 6. Vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät 5. Nimeäminen Vihanneslaulu 6. Mitä vihanneksista, juureksista, marjoista ja hedelmistä voi tehdä? Esim. salaatteja, mehua, kiisseliä, lettuja, hilloa, säilöä jne. 7. Mistä niitä voidaan ostaa? Ruokakauppoista, torilta, suoraan maatilalta, tien varsilta jne. 8. Lajitellaan vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät omiin ryhmiinsä

  20. 7. Kulkuneuvot ja turvallisuus 1. Erilaiset maakulkuneuvot (tiekulkuneuvot, raidekulkuneuvot ja yksityis/julkiset kulkuneuvot  Bussilaulu, s.166, Autolaulu, s.158), muista myös huomioida vedessä, maanalla sekä ilmassa liikkuvat kulkuneuvot 2. Kuinka toimia liikenteessä? (jalankulkijoille omat väylät, liikennemerkit, ohjeet jne.) Lasten liikennelaulu (Lasten oma toivelaulukirja, s.156-157)

  21. 7. Kulkuneuvot ja turvallisuus 3. Ajoneuvot, joita käytetään erityisissä töissä ja urheilulajeissa (ambulanssi, paloauto, ralliauto, formula-auto jne.)  Lue tarina Building a new road Richard Scarryn kirjasta sis. erilaisia ajoneuvoja 4. Kuinka huoltaa kulkuneuvoja ja missä?  korjaamo tai telakka, mitä työkaluja sieltä löytyy (kuvia lapsille tunnistettavaksi)

  22. 8. Terveys 1. Selvitetään, mitä ammatteja/ammattiryhmät löytyy/löytyvät sairaalasta/terveyskeskuksesta sekä hammaslääkärin vastaanotolta? 2. Käydään läpi, mitä sairaalassa/terveyskeskuksessa tai hammaslääkärin vastaanotolla tapahtuu, kun sinne menee tutkittavaksi?  Lue kirjasta What do people do all day tarina A visit to the hospital (Richard Scarry) 3. Annetaan lapsille mahdollisuus näytellä (roolileikki) tai esittää nukketeatterin muodossa esim. kuinka toimia, kun hampaassa on reikä tai on joutunut onnettomuuteen hätäkeskuksen (poliisi, ambulanssi, palokunta) puhelinnumeron oppiminen ulkoa 4. Lääkärin/hammaslääkärin työvälineiden nimeäminen (Huom! Turvallisuus, opeta lapsille ettei saa koskea neuloihin, jos sellaisen sattuu löytämään esim. maasta)

  23. Lähteet, linkit ja musiikki - Esiopetussuunnitelman perusteet 2000.Saatavilla www-muodossa:<URL: http://www.oph.fi/ops/esiopetus/esiops.pdf (Luettu 05.10.2007) - Kari, V. (toim.) 2007. Lasten oma toivelaulukirja. 2.painos. F-kustannus. - Scarry, R. 2001. What do people do all day? HarperCollins Publisher. - Suomi-koulujen OPS-verkkopalvelu. Saatavilla www-muodossa:<URL: http://www.opeko.fi/suomikoulut/ (Luettu 17.09.2007) - Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, toinen tarkistettu painos 2005. Saatavilla www-muodossa:<URL: http://varttua.stakes.fi/NR/rdonlyres/DD04983E-D154-4FE4-90A1-E2690175BE26/0/vasu.pdf (Luettu 05.10.2007) - www.MyLittleWeatherbuddy.com (Luettu 05.10.2007) - Yleisradion sääsymbiolit. Saatavilla www-muodossa:<URL: http://www.yle.fi/saa/saasymbolit.html (Luettu 05.10.2007) - Nightwish. 2007. Kappale Eva levyltä Dark passion play. Potoska Publishing. - Kuvat Taskulan perheen albumista

More Related