1 / 18

x KOL – ystävänpäivän seminaari x

Kestääkö arvopohjamme Helsinki 14. 2. 2014 FT Seppo Niemelä. x KOL – ystävänpäivän seminaari x. Perustuslaki: 16 § Sivistykselliset oikeudet. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava,

temira
Télécharger la présentation

x KOL – ystävänpäivän seminaari x

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kestääkö arvopohjamme Helsinki 14. 2. 2014 FT Seppo Niemelä x KOL – ystävänpäivän seminaari x

  2. Perustuslaki: 16 §Sivistykselliset oikeudet Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselleyhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseäänvarattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

  3. Pasi Sahlbergin neljä lukioprinsiippiä 1. Luokkahuoneopetuksen määrä puolitetaan. 2. Lisää työpajaopintoja, projekteja ja itsenäistä opiskelua. 3. Opetetaan kommunikointia, sosiaalisia tilanteita, väittelemistä ja argumentoimista. 4. Autetaan jokaista löytämään intohimonsa tai luovuutensa. • Image, helmikuu 2014

  4. ”Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisenoppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassasivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.” Vapaa sivistystyö lain mukaan

  5. Elinikäisen oppimisen tavoitteet 1. itsen toteuttaminen(personal fulfilment) 2. aktiivinen kansalaisuus (active citizenship) 3. sosiaalinen eheys(social inclusion) 4. työllistettävyys (employability/adaptability) EU: Making European Area of Lifelong Learning Reality, 2001 Our common goal is the Europe, where everybody can develop their potential to the fullest, feel that they can contribute, and they belong.

  6. Kansalais- ja työväenopistojen kuvaus: ”Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselleoppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.” Vapaa sivistystyö lain mukaan 2

  7. * Opettajaehtoinen välityspedagogiikka = voi olla formaalinen, uusintava, ”undervisning” * Omaehtoinen sivistyspedagogiikka = nonformaalinen, uudistava, ”upbringing” Sivistys vert. bildning, kaksi puolta - (före)bild, aiemman luovan työn antama esikuva - bilda, > skapa, forma, uuden luominen, muotoileminen Kaksi tulokulmaa pedagogiikkaan

  8. Sivistysteorian avainsanat Potentiaali, itsen toteuttaminen, ”intohimo, luovuus” Itsekasvatus (vieraskasvatus, yhteisökasvatus) Dialogit - vuorovaikutus opettajan kanssa - vuorovaikutus vertaisryhmän kanssa Itsetoiminnallisuuden sysäys tai vaatimus Jaakko Hintikka: eudaimonian (onnellisuuden, hyvinvoinnin) saavuttaa harjoittamalla luonteenomaista dynamisia eli omia olennaisia kykyjään tai lahjojaan

  9. Sivistymistä edistää ”sellainen toimintatila, jossa yksilö voi työstää ajatteluaan, arvostuksiaan ja toiminnallisia kompetenssejaan”(Michael Uljens) 1) pedagoginen suhde tai vuorovaikutus - vastavuoroinen tunnustaminen - itsetoiminnallisuuden sysäys - pedagogisen tahdikkuuden alue2) muut dialogiset ryhmäprosessit- osallisuus, yhteisöllisyys(keskustelu, vuorovaikutus, kommunikaatio, toverikasvatus, yhteisöllinen vuorovaikutus) - ”oppijoiden kokemus on elävä oppikirja” - pitkäaikaiset pienryhmät (sosiaalinen pääoma) - pohjoismaiset innovaatiot: opintopiiri, internaattipedagogiikka Sivistyspedagogiikan ydinalueet

  10. Opettaja/ohjaaja ilmaisee odotusta ja uskoa siihen, että oppilas kykenee ratkaisemaan käsillä olevan ongelman. ”Omat juttunsa” löytäessään ihminen löytää samalla kokemuksen omasta arvokkuudestaan ihmisenä ja merkityksellisyyden elämässä. Merkityksellisyyden kokemus avaa yhteyden sisäisiin energian lähteisiin ja vahvistaa itseluottamusta. Luovuus perustuu siihen, että ihmiset voivat toteuttaa omia ainutlaatuisia potentiaalejaan. (Pekka Himanen) Vaadittu tiedostaa itsensä maailmaan vaikuttavana ja siten vapaana ja järjellisenä olentona, joka kykenee määrittämään toimintansa tavoitteita. (Esa Kivelä) Itsetoiminnallisuuden sysäys

  11. Itsetoiminnallisuuden vaatimus Jorma Panula laittaa oppilaansa heti ”vispaamahan”. ”... en koskaan näytä etehen, kuinka sen pitää mennä”. ” … että se tulis oppilaan sisältä.” ”... että ihminen itte löytäis tiensä. Jos ei löydä, niin antaa olla.” ”Oppilas pannahan uimahan ja heitetähän sitte jotaan pelastusrengasta, jos tarttee.” Esa-Pekka Salonen: Panula ei koskaan suostunut kertomaan, oliko tulkinta oikea vai väärä. ”Riippuu siitä, mitä sinä haluat. Hän sai meidät innostumaan ja löytämään oman tiemme.” Pedagoginen rakkaus: kyky nähdä, mikä toisessa piilee mahdollisuutena ja auttaa sitä toteutumaan; opettajan taito saada esiin oppilaan ainutkertaisuus.

  12. Osallisuus, yhteisöllisyys Osallisuuden ulottuvuudet (Nivala&Ryynänen) : Ihminen on osallinen yhteisössä, kun hän - on osa yhteisöä (kuuluu johonkin) - kokee olevansa osa yhteisöä (tuntee kuuluvansa) - toimii osana yhteisöä (osallistuu, vaikuttaa) ”… jokaiselle on tärkeä tulla huomioon otetuksi omien erityslaatuisten ominaisuuksiemme ja kykyjemme perusteella. Tarvitsemme siis hyväksytyksi tulemisen ja arvostuksen kokemuksia. Ne ovat tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto ja olennaisia identiteetin muotoutumiselle”. Tämän kenttinä ovat läheiset suhteet, kansalaisyhteiskunta ja arvoyhteisöt. Axel Honneth

  13. Dialogin prosessiehdot 1 Osanottajat voivat mm. * vaikuttaa oppimisen tavoitteisiin ja menetelmiin * tuntea olevansa varmoja, että heitä arvostetaan ja heidätotetaan vakavasti; luottamus ohjaajan motiiveihin * luottaa siihen, että he voivat kysyä ja haastaa toisten näkemykset ilman nöyryytyksen tai koston pelkoa * voivat olla avoimia toisilleen ja esittää kysymyksensä ja näkökantansa; kyky kuunnella ja kommunikoida • jatkuu

  14. Dialogin prosessiehdot 2 Osanottajat voivat mm.* voivat nähdä oppimisensa välittömät seuraukset kykynä tehdä uusia asioita ja toimia uudella tavalla * kokevat olevansa toimijoita, jotka kykenevät vaikuttamaan omaan elämäänsä * itsensä toteuttaminen ja autenttinen itseys kukoistavat luovassa yhteistyössä toisten kanssa.Riskit: ”koululuokka”, ”kahvihetki”, ”terapia”

  15. Aktiiviseen/demokraattiseen kansalaisuuteen tarvitaan * oppimisen ja sivistymisen prosesseja 1) Oppiminen: demokratian perusasiat: EU:n, valtion, kunnan toiminta, lainsäädäntö, oikeudet ja velvollisuudet, ilmiöiden tausta, synty ja historia, ristiriitojen ratkaisutavat jne. 2) Sivistyminen: sivistystyö muokkaa ”työtapansa, metodiensa ja pedagogiikkansa avulla maaperää, jossa ihmisistä kasvaa itsenäisiä ja kriittiseen arviointiin kykeneviä yksilöitä”. - edellyttää vapauden, omaehtoisuuden, sivistyskykyisyyden ja itsetoiminnallisuuden tunnustamista. Kansalaisvalmiudet

  16. 1) Sivistys on perimmiltään ajatus uutta luovasta toiminnasta: yksilöllinen, autenttinen, omaehtoinen, uutta luova, ennakoimaton prosessi, joka painottaa ihmisen vapautta todellistaa itseään uudella tavalla. 2) Sivistyminen etenee itsen (persoonallisuuden, potentiaalien) ja sosiokulttuurisen maailman vuorovaikutuksena ja kehittyy maailmasta saatujen kokemusten mukana. 3) Sivistyvä kasvaa ”omaehtoisestitoimintakykyiseksi subjektiksi samalla kun hän rakentaa yksilöllistäidentiteettiään” (Siljander) 4) Sivistys sisältää idean olemassaolevan ylittämisestä; jokaisen sukupolven on rakennettava oma sivistyksensä. 5) Sivistys ja sivistyminen kuuluvat kaikille. Sivistyminen pedagogisena käsitteenä

  17. Sivistysopintojen huoneentaulu 1. Strukturoi opinnot selkeästi; anna osanottajille tilaisuus vaikuttaa opintojen tavoitteisiin, sisältöön ja etenemiseen. 2. Tasapainota opettaja- ja omaehtoinen oppiminen tilanteen ja tarkoituksen mukaisella tavalla. 3. Selvitä keskustellen oppimista koskevat itsetoiminnallisuuden (formaaliset) vaatimukset /(nonformaaliset) odotukset. 4. Huolehdi siitä, että jokaisella oppijalla on opettaja/ohjaaja, joka on hänen etenemisestään kiinnostunut ja jonka kanssa oppija voi olla vuorovaikutuksessa (palautteen tärkeys). 5. Tue pitkäaikaisesti toimivan pienryhmän kasvamista aitoon dialogiin niin, että opinnot etenevät itsetoiminnallisina ja yhteistoiminnallisina.

  18. Kestääkö arvopohjamme Sivistystyön arvopohja kestää ja tarpeellisempi kuin aikoihin. Kestääkö se yhteiskunnassa? Tähän tarvitaan oman työnäyn kehittämistä ja yhteiskunnallista sivistystaistelua. Motto: Itsensä kehittäminen on jokaisen perustuslaillinen sivistyksellinen oikeus

More Related